Kategoriat
Kunta

Laihian hyvinvointilautakunta hyväksyi Eepos-sääntömuutokset – kaukolaina kallistuisi vuonna 2027

Laihian hyvinvointilautakunta hyväksyi 22.9.2026 Eepos-kirjastojen uudistetut käyttösäännöt Laihian osalta. Sääntömuutokset on tarkoitettu voimaan 1.1.2027, mutta niiden käyttöönotto edellyttää myös muiden Eepos-kuntien hyväksyntää.

Kaukolaina nousisi seitsemästä kahdeksaan euroon

Lautakunnan kokousasiakirjan mukaan kotimaan kaukolainan maksu nousisi 7 eurosta 8 euroon. Muutoksissa mainitaan myös sähköinen kirjastokortti, erityisasiakkaiden asiointia helpottava valtuuttaminen sekä erikoisaineistoa koskevat kirjastokohtaiset lainaus- ja uusimiskäytännöt.

Lisäksi lainausoikeuden keskeyttämistä koskevaa sääntöä ehdotetaan muutettavaksi niin, että lainausoikeuden voisi menettää jo kolmannen palautuskehotuksen jälkeen, kun aiempi sääntö oli sidottu laskun lähettämiseen. Yksityiskohtaiset ehdot ilmenevät sääntöliitteestä.

Päätös koskee laihialaisiakin kirjaston käyttäjiä

Uusia yhteisiä sääntöjä sovellettaisiin koko Eepos-kirjastoverkostossa, johon Laihian kirjasto kuuluu. Laihian lautakunnan hyväksyntä on vahvistettu, mutta tässä jutussa ei ole vielä vahvistettu kaikkien muiden kuntien ratkaisuja. Sen vuoksi tulevia maksuja ja sääntöjä ei pidä esittää jo käytössä olevina.

Lähteet: Laihian hyvinvointilautakunnan tarkastettu pöytäkirja 22.9.2026 § 50 ja Eepos-verkkokirjaston asiakassivu. Tilanne tarkistettu 6.11.2026.

Kategoriat
Kunta

Laihian valtuusto hyväksyi veronkorotuksen ja Rajavuoren esisopimuksen – Maunulan tontit siirtyivät

Pöytäkirjavarmennus 17.11.2026: Laihian valtuuston 9.11. kokouksen tarkastettu pöytäkirja on julkaistu. Pykälässä 71 vuoden 2027 tuloveroprosentiksi vahvistettiin 10,6 % äänin 14–13; pykälässä 70 tasapainottamistoimien vaikutukset merkittiin tiedoksi. Maunulan yritystonttien hinnoittelu (§ 65) ja maanvuokraus (§ 66) poistettiin esityslistalta, eikä niistä tehty päätöstä. Lue tarkastettu pöytäkirja ja pykälät.

Päivitetty 10.11.2026 – kunnasta vahvistetut päätökset: Laihian valtuusto hyväksyi 9.11. vuoden 2027 kunnallisveron 10,6 prosenttiin äänin 14–13, piti kiinteistöveroprosentit ennallaan, hyväksyi Rajavuorenmetsän noin 38 hehtaarin esisopimuksen ja hyväksyi Kunta-Komulan noin 1 854 m²:n määräalan myynnin Soutu Finland Oy:lle 1,80 eurolla/m². Talouden tasapainottamistoimet ja osavuosikatsaus merkittiin tiedoksi. Valtuusto lähetti valmisteltavaksi uuden aloitteen vastuullisesta maanluovutuksesta suurissa teollisuus- ja datakeskushankkeissa. Maunulan yritystonttien hinnoittelua ja vuokrausta koskevat §65 ja §66 poistettiin kokouksen käsittelystä; niitä ei hyväksytty. Päivitetty 13.11.2026: kunnan päivitetyn ilmoituksen mukaan 23.11.2026 ylimääräinen valtuuston kokous on peruuntunut. Aiemmat tiedot kokouksesta 23.11. ja esityslistan julkaisemisesta 19.11. eivät siten ole voimassa. Ilmoituksessa ei vahvisteta uutta kokouspäivää. Laihian kunnan päätöstiedote 10.11. ja kunnan päivitetty peruutusilmoitus (tarkistettu 13.11.2026). Alla alkuperäinen esityslistan ennakko; se ei ole ajantasainen päätösluettelo.

Alkuperäinen 5.11.2026 kokousennakko (historialliset esitykset): Laihian kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 9.11.2026 klo 18. Nyt julkaistussa esityslistassa on 13 pykälää (§ 62–74). Kunnallisveron korottamisen lisäksi valtuusto käsittelee muun muassa Maunulan yritysalueen tontteja, Rajavuoren maa-alueen esisopimusta, kunnan taloustilannetta ja vuoden 2026 sopeutustoimia.

Kunnallisveroon esitetään yhden prosenttiyksikön korotusta

Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuoden 2027 tuloveroprosentiksi 10,6 prosenttia nykyisen 9,6 prosentin sijaan (§ 71). Kunnanhallituksessa esitys hyväksyttiin 26.10. äänin 6–4. Valmistelussa vedotaan FCG:n talousanalyysiin ja valtionosuuksien laskuun. Valtuusto ratkaisee asian maanantaina. Lue § 71.

Kiinteistöveroprosentit esitetään säilytettäviksi ennallaan (§ 72): vakituinen asunto 0,60 %, muu asunto 1,10 %, rakennusten yleinen 1,00 %, maapohjan yleinen 1,40 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,10 %, yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % ja voimalaitos 3,00 %. Lue § 72.

Maunulan tonttihinnat ja vuokraus

Valtuuston § 65 koskee Maunulan teollisuusalueen yritystonttien hinnoittelua. Kunnanhallitus käsittelee asian vielä samana päivänä ennen valtuustoa, joten valtuuston päätösehdotus ilmoitetaan kokouksessa. Myös § 66:ssa käsiteltävä SR-Kiinteistöt Oy:n Maunulan alueen vuokrasopimus osto-optiolla etenee kunnanhallituksen 9.11. käsittelyn jälkeen. § 65 ja § 66.

Rajavuoren 38 hehtaarin esisopimus ja Kunta-Komulan maa-alue

§ 67:ssa käsitellään Rajavuorenmetsän noin 38 hehtaarin määräalan esisopimusta. Valmistelussa esitetty tarjoushinta on 910 713 euroa. Kyse on esisopimuksesta, ei vielä toteutuneesta maakaupasta. Lue § 67.

§ 68:ssa ehdotetaan noin 1 854 neliömetrin suuruisen Kunta-Komulan suojaviheralueen määräalan myyntiä Soutu Finland Oy:lle hintaan 1,80 euroa neliömetriltä, yhteensä noin 3 337 euroa. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Lue § 68.

Taloudesta kaksi erillistä asiaa

§ 69:n osavuosikatsauksen mukaan toimintamenojen määrärahoista oli käytetty tammi–elokuussa 66,6 prosenttia ja investointien nettomäärärahoista 9,5 prosenttia. Elokuun lopussa asukkaita oli 7 533, mikä oli 23 vähemmän kuin vuoden 2025 lopussa. Katsaus esitetään merkittäväksi tiedoksi. Lue § 69.

Osavuosikatsauksen liitteestä tarkentuu työllisyysmenojen riski: kunta arvioi vuoden 2026 työttömyyden Kelalle maksettaviksi kustannuksiksi 600 000 euroa ja Vaasan työllisyysalueen maksuosuudeksi 538 860 euroa. Yhteensä arvio on noin 1,14 miljoonaa euroa, kun talousarviossa työllisyyspalveluihin on varattu miljoona euroa. Liitteen mukaan ylitysarvio on noin 130 000 euroa. Kyse on 23.10.2026 päivätyn osavuosikatsauksen arviosta, ei vahvistuneesta tilinpäätöstuloksesta. Osavuosikatsauksen alkuperäinen PDF, s. 5.

§ 70:ssa valtuustolle tuodaan tiedoksi vuoden 2026 tasapainottamistoimien arvioitu 842 500 euron kokonaisvaikutus: tulot 162 000 euroa, menot 305 500 euroa ja investoinnit 375 000 euroa. Investointien osuutta ei pidä sekoittaa käyttötalouden säästöihin. Lue § 70.

Arviointikertomus ja muut asiat

§ 64:ssa valtuusto käsittelee kunnanhallituksen vastaukset tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksessa esittämiin kysymyksiin. Kokouksen alku- ja loppupykälät sekä pöytäkirjan tarkastus ovat tavanomaisia menettelyasioita. Lue § 64.

Koko virallinen esityslista: Laihian kunnanvaltuusto 9.11.2026. Kunnanhallituksen samana päivänä vielä käsiteltävien asioiden ehdotukset voivat tarkentua ennen valtuuston kokousta.

Kategoriat
Kunta

Maunulan tonttiasiat poistettiin 9.11. esityslistalta – HVA-lausunto hyväksyttiin

Päivitetty 17.11.2026: Tarkastettu pöytäkirja vahvistaa, että Maunulan yritystonttien hinnoittelu (§ 191) ja maanvuokrasopimus (§ 192) poistettiin kunnanhallituksen 9.11. esityslistalta. Kunnanhallitus ei siis tuolloin hyväksynyt tonttihintaa tai vuokrasopimusta. Pöytäkirja 9.11., § 191 ja § 192.

Talouden tasapainottamistoimien käyttötalousvaikutukseksi kirjattiin 467 500 euroa: tulot 162 000 euroa ja menot 305 500 euroa. Investointien osuus oli erikseen 375 000 euroa. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen vaikutusten merkitsemisestä valtuustossa tiedoksi. Myös Laihian lausunto hyvinvointialueelle hyväksyttiin liitteen mukaisena. Pöytäkirja 9.11., § 193 ja § 194. Kunnan lausunto ei ole hyvinvointialueen lopullinen palvelupäätös.

Maunulan jatkokäsittely: 13.11. tarkistetulla 16.11. kokouksen esityslistalla tonttihinnaksi ehdotettiin 13 euroa/m² ja vuokrasopimus oli uudelleen käsiteltävänä. Kokouksen 16.11. päätöksiä ei ole tässä päivityksessä voitu vahvistaa. Alla oleva alkuperäinen ennakkouutinen kuvaa aiempaa 11 euron hintaehdotusta.

Päivitetty 13.11.2026 (myös uutistiivistelmä korjattu): Laihian kunnanhallitus päätti 9.11. antaa Pohjanmaan hyvinvointialueelle kunnan lausunnon vuoden 2027 toimintasuunnitelman vaikutuksista valmistelussa olleen lausuntoliitteen mukaisena ja esittää valtuustolle talouden tasapainottamistoimenpiteiden vaikutusten merkitsemistä tiedoksi. Valtuuston Maunulan tonttihintoja ja maanvuokrausta käsittelevät §65–66 poistettiin samana iltana käsittelystä. Alkuperäisen lausuntoliitteen koko sisältöä ei ole tässä tarkistuksessa riippumattomasti luettu; alla olevat palveluihin liittyvät yksityiskohdat perustuvat julkaistuun lausuntoluonnokseen, eivät hyvinvointialueen lopulliseen päätökseen. Kunnan päätöstiedote 10.11.

Alkuperäinen ennakkouutinen 5.11. (valmisteluvaiheen esitykset): Laihian kunnanhallituksen maanantain 9.11.2026 kokouksessa on käsiteltävänä useita kuntalaisille merkittäviä asioita: Maunulan datakeskustonttien hinnoittelu, maanvuokraus, kunnan talouden tasapainottaminen ja lausunto Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelumuutoksista.

Datakeskustonteille esitetään hintaa

Esityslistan § 191 koskee Maunulan kortteleita 162 ja 163. Datakeskus- ja energiaintensiiviseen käyttöön tarkoitettujen tonttien luovutushinnaksi esitetään 11 euroa neliömetriltä. Hinta on päätösehdotus, ei vielä vahvistettu myyntipäätös.

Maunulan maanvuokraus uudelleen käsittelyyn

§ 192:ssa käsitellään aiemmin valmisteluun palautettua maanvuokrasopimusta osto-optioineen. Esityslistan sopimusluonnoksessa on kyse noin 3,4 hehtaarin alueesta, jonka vuosivuokra olisi 6 500 euroa. Luonnoksen mukaan vuokra-aika olisi enintään viisi vuotta ja vuokralaisella olisi osto-oikeus ennen rakentamisen aloittamista. Nämä ovat sopimusluonnoksen ehtoja, eivät vielä hyväksytty sopimus.

Talouden tasapainottamiseen esitetään 842 500 euron kokonaisuutta

§ 193:n esityslistalla talouden tasapainottamistoimien yhteisvaikutukseksi ilmoitetaan 842 500 euroa. Kokonaisuudessa on mukana myös investointeihin liittyviä eriä, joten lukua ei pidä tulkita suoraan saman suuruiseksi vuosittaiseksi käyttötalouden säästöksi. Kuntalaisille on tärkeää saada tietää, mihin toimet kohdistuvat ja milloin niiden vaikutukset toteutuisivat.

Laihian lausunto hyvinvointialueen palvelumuutoksista

§ 194:ssä kunnanhallitus käsittelee lausuntoa Pohjanmaan hyvinvointialueen vuodelle 2027 suunnittelemista palvelumuutoksista. Lausuntoluonnoksessa korostetaan Laihian lähipalvelujen ja suomenkielisten palvelujen turvaamista. Lisäksi siinä esitetään, että osa Mustasaareen ja Maalahteen keskitettäväksi suunnitelluista intervallihoitopaikoista sijoitettaisiin Laihialle. Kyse on kunnan lausuntoluonnoksesta, ei hyvinvointialueen tekemästä lopullisesta ratkaisusta.

Miksi uutisoimme ennen kokousta? Esityslistat kertovat tulevista ratkaisuista silloin, kun kuntalaiset ehtivät vielä keskustella niistä ja olla yhteydessä luottamushenkilöihin. Kerromme myöhemmin erikseen, mitä kunnanhallitus todella päätti.

Lähde: Laihian kunnanhallituksen 9.11.2026 kokousaineisto ja § 191–194. Asiakirjojen liitteet ja ehdotukset ovat valmisteluaineistoa.

Kategoriat
Kunta

Laihian kokoomuslaiset haastavat veronkorotuksen – löytyisikö kunnan talouteen kestävämpi ratkaisu?

Laihian talous on vakavassa tilanteessa. Kunnanhallituksen neljä kokoomuslaista haluaa selvittää vaihtoehtoja kunnallisveron korotukselle. Laihialainen.fi:n aiemmat talous-, koulutus- ja energiavertailut auttavat arvioimaan, mistä pysyviä ratkaisuja voitaisiin etsiä.

Neljä kokoomuslaista piti kiinni kannastaan

Laihian kunnanhallituksessa käytiin 26. lokakuuta kaksi äänestystä vuoden 2027 kunnallisverosta. Sauli Tuomela esitti asian palauttamista valmisteluun, ja Esa Similä kannatti esitystä. Myöhemmin Jaakko Keto ehdotti nykyisen 9,6 prosentin säilyttämistä Similän kannattamana.

Molemmissa äänestyksissä neljä kokoomuslaista – Jaakko Keto, Esa Similä, Sauli Tuomela ja Mervi Leppilahti – olivat samalla kannalla. Molemmat esitykset hävisivät äänin 6–4. Kunnanhallitus esittää veroprosentiksi 10,6:ta; lopullisen päätöksen tekee kunnanvaltuusto.

Kokoomuslaisten kanta ei poista kunnan talousongelmia. Se nostaa kuitenkin keskusteluun kysymyksen siitä, kuinka perusteellisesti muut vaihtoehdot on tutkittu ennen verotuksen kiristämistä. Kyrönmaa-lehden 4.11.2026 ilmestyneissä haastatteluissa ja kannanotoissa esillä olivat muun muassa palvelurakenteet, kunnan omaisuus ja pitkäjänteinen taloudenhoito.

Naapurikuntien verot ja valtionosuudet antavat vertailukohdan

Laihialainen.fi on aiemmin verrannut Laihian ja lähikuntien taloutta. Laihian tuloveroprosentti on 9,6, kun Vaasassa ja Kurikassa se on 8,4 sekä Ilmajoella ja Vöyrillä 9,2. Jos Laihian prosentti nostetaan 10,6:een, ero Vaasaan kasvaisi 2,2 prosenttiyksikköön nykyisillä vertailuprosenteilla. Ero on laskennallinen eikä yksin kerro kotitalouden lopullista verotusta.

Toinen paine kohdistuu valtionosuuksiin. Aiemmassa selvityksessämme Kuntaliiton ennakkolaskelma osoitti Laihialle noin 271 000 euron vähennystä vuodelle 2027. Samalla Vaasan valtionosuuksien ennakoitiin kasvavan noin 3,57 miljoonaa euroa. Luvut ovat ennakollisia, eivät kuntien lopullisia tilinpäätöstietoja.

Oppilasmäärä pienenee – opetuksen rakenteet arvioitava huolellisesti

Laihian peruskoulujen oppilasmäärä vähenee, mutta opetuksen tuntikehys supistuu tätä hitaammin. Laihialainen.fi:n jatkoselvityksessä tarkasteltiin alustavia 115 000–346 000 euron vuotuisia bruttosäästömahdollisuuksia.

Kyse ei ole kunnan vahvistamista säästöistä eikä suoraan talousarvioon kirjattavasta summasta. Opetuksen ryhmäkoot, tuen tarve, lakisääteiset velvoitteet ja koulumatkat on arvioitava ennen toteuttamiskelpoisten muutosten laskemista. Rakenteiden tarkastelu voi silti olla perusteltua, kun lapsimäärä muuttuu.

Omistukset ja tulevat tulot mukaan keskusteluun

Kokoomuksen kannanotoissa on ehdotettu myös kunnan omaisuuden ja omistusten arviointia. Yhtenä selvityskohteena on mainittu Laihian Nuuka Lämpö Oy:n omistuspohjan laajentaminen tai osittainen myynti. Kyse on ehdotuksesta, ei tehdystä päätöksestä. Mahdollisen myynnin vaikutukset lämmön hintaan, tuleviin tuottoihin ja kunnan talouteen pitäisi laskea tarkasti. Kertaluonteinen kauppahinta ei itsessään korjaa vuosittain toistuvaa alijäämää.

Laihialainen.fi on tarkastellut myös energiainvestointien mahdollisia kuntatalousvaikutuksia. Kurikan tuuli- ja aurinkovoimaloiden vuoden 2026 kiinteistöveroarvio on noin 3,54 miljoonaa euroa. Laihialla suunnitteilla olevat energia- ja muut yritysinvestoinnit voisivat pitkällä aikavälillä vahvistaa tulopohjaa, mutta keskeneräisiä hankkeita ei voi laskea nykyisten alijäämien varmaksi katteeksi.

Vaihtoehdot tarvitsevat laskelmat

Kunnan talousarviovalmistelussa ja FCG:n arvioissa on katsottu, ettei menojen sopeuttaminen yksin riitä ennakoitujen alijäämien kattamiseen. Tämä on keskeinen perustelu veronkorotusesitykselle. Kokoomuslaiset puolestaan vaativat muiden ratkaisujen perusteellisempaa selvittämistä.

Laihialainen.fi:n tutkimukset eivät osoita, että yhden prosenttiyksikön veronkorotus voitaisiin välttää jo tunnistetuilla säästöillä. Ne tuovat kuitenkin päätöksenteon pohjaksi vertailutietoja ja jatkokysymyksiä: miten palvelut mitoitetaan muuttuvaan väestöön, mitä omistuksista kannattaa säilyttää ja millä keinoin kunta saa uusia pysyviä tuloja?

Jaakko Kedon, Esa Similän, Sauli Tuomelan ja Mervi Leppilahden äänestyskäyttäytyminen ja kannanotot ovat tehneet vaihtoehtojen selvittämisestä näkyvän osan kuntakeskustelua. Ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus on vielä arvioitava euroina ja palveluvaikutuksina.

Laihian talouden tulevaisuus ratkaistaan useammalla kuin yhdellä veropäätöksellä.

Lähteet ja tausta

Kyrönmaa-lehti 4.11.2026, sivut 3 ja 10 (haastattelut ja mielipidekirjoitus); Laihian kunnanhallituksen pöytäkirja 26.10.2026, § 179; Laihialainen.fi:n aiemmat naapurikuntien talous-, valtionosuus-, opetustoimi- ja energiavertailut (linkit tekstissä). Kokoomuslaisten arviot on erotettu toimituksen aiemmista laskelmista ja kunnan päätöksistä.

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Laihian oravan pähkinäpussi pienenee – löytyisikö opetustoimesta satojen tuhansien eurojen säästö?

Laihialainen.fi selvitti aiemmin, miksi Laihian koulujen tuntikehys pienenee huomattavasti oppilasmäärää hitaammin. Nyt tutkimus saa jatkoa. Vertailimme Laihian perusopetuksen kustannuksia kaikkiin kuuteen rajanaapurikuntaan ja tarkastelimme, kuinka paljon opetuksen uudelleenjärjestelyillä voisi laskennallisesti säästää.

Laihia pärjää naapurikuntien kustannusvertailussa

Opetushallituksen vuoden 2025 lopullisten kustannustietojen mukaan Laihian perusopetus on oppilasta kohden useimpia naapurikuntia edullisempaa.

Kunta Kustannukset €/oppilas/vuosi
Ilmajoki 11 410 €
Laihia 11 553 €
Vaasa 12 000 €
Isokyrö 12 072 €
Mustasaari 12 561 €
Kurikka 13 441 €
Maalahti 15 077 €
Manner-Suomen kunnat yhteensä 12 001 €

Lähde: Opetushallitus, perusopetuksen vuoden 2025 käyttökustannukset oppilasta kohden. Kuntien erilaiset palvelurakenteet, kieliryhmät, koulukuljetukset ja oppilaiden tuen tarpeet vaikuttavat vertailukelpoisuuteen.

Laihian kustannukset ovat siis suhteellisen maltilliset. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, ettei toimintaa voitaisi järjestää nykyistä taloudellisemmin.

Laihian etuna ovat suhteellisen tiivis asutus ja valtatie 3:n suuntaan rakentuneet liikenneyhteydet. Ne voivat osaltaan helpottaa koulupalvelujen järjestämistä, vaikka niiden tarkkaa kustannusvaikutusta ei tässä selvityksessä ole laskettu.

Aiempi tutkimus paljasti merkittävän eron

Laihialainen.fi julkaisi lokakuussa selvityksen, jonka mukaan Laihian peruskoululaisten määrä vähenee 987 oppilaasta 934 oppilaaseen.

Oppilasmäärä laskee siis noin 5,4 prosenttia.

Samaan aikaan opetuksen tuntikehys pienenee 2 136 vuosiviikkotunnista 2 112 tuntiin, eli vain noin 1,1 prosenttia.

Vuoden 2027 talousarviovalmistelussa varaudutaan jo noin 875 oppilaaseen lukuvuonna 2027–2028.

Oppilasmäärän väheneminen ei automaattisesti vähennä opetusryhmien tai henkilöstön määrää. Myös lakisääteinen oppimisen tuki vaikuttaa siihen, kuinka paljon opetukseen tarvitaan resursseja.

Kunnan talouden näkökulmasta tilanne on silti haasteellinen.

Jos oppilaita on vuosi vuodelta vähemmän, mutta menot eivät vähene samassa suhteessa, oppilaskohtaiset kustannukset voivat kasvaa.

Kunnan oravan kannalta tilanne on tuttu: pähkinäpussi pienenee, vaikka ruokahalu pysyy entisellään.

Voisiko opetustoimessa säästää jopa 350 000 euroa vuodessa?

Laihialainen.fi on jatkanut selvitystä tarkastelemalla vaihtoehtoisia tapoja järjestää opetustoimen resursseja.

Tarkastelun pohjana ovat Laihian todelliset oppilasmäärät, sivistyslautakunnan hyväksymä tuntikehys ja henkilöstökustannuksiin perustuvat laskentaoletukset.

Alustavan vaihtoehtolaskelman mukaan opetuksen järjestelyjen muutoksista voisi syntyä seuraavan suuruisia vuotuisia bruttohenkilöstösäästöjä:

Laskennallinen vaihtoehto Säästö vuodessa
Pienempi muutos noin 115 000 €
Keskisuuri muutos noin 230 000 €
Laajempi muutos noin 346 000 €

Laskelmissa käytetään todellisia oppilasmääriä, mutta säästösummat ovat arvioita – eivät toteutuneita tai varmoiksi osoitettuja säästöjä.

Tarkastelu osoittaa, että opetustoimen toimintarakenteessa voi olla säästömahdollisuuksia, vaikka Laihian oppilaskohtaiset kustannukset ovat jo nyt naapurikuntiin verrattuna maltilliset.

Arvioissa ei ole mukana mahdollisia rakennusten ylläpitokustannusten säästöjä eikä kaikkia tukipalveluihin liittyviä kustannusmuutoksia. Vastaavasti mahdolliset lisäkulut vähentäisivät todellista nettosäästöä.

Kunnan vuoden 2027 talousarviovalmisteluun sisältyy jo suunnitelma tuntikehyksen pienentämisestä. Siksi nyt arvioituja säästöjä ei voida sellaisinaan lisätä kunnan nykyisiin säästötavoitteisiin.

Yksityiskohtaista vaihtoehtoista järjestämismallia ei tässä vaiheessa esitellä. Sen kustannukset, toteutettavuus ja vaikutukset oppilaisiin on vielä arvioitava tarkemmin.

Säästöjen rinnalla pitää tarkastella opetuksen toimivuutta

Opetustoimen muutosten onnistumista ei voi arvioida pelkästään euroilla.

Järjestelyjen on turvattava oppilaiden tarvitsema opetus ja lakisääteinen tuki. Myös oppimisympäristön turvallisuus, opetuksen laatu ja koulumatkat on otettava huomioon.

Taloudellisen tarkastelun rinnalla olisi kuitenkin perusteltua selvittää, voisiko resurssien suunnitelmallisempi käyttö parantaa opetuksen järjestämistä ja vähentää päällekkäisiä kustannuksia.

Mahdolliset säästöt syntyvät vasta silloin, kun myös kunnan todelliset menot vähenevät.

Kunnan talous tarvitsee muutakin kuin veronkorotuksia

Laihian taloutta rasittavat alijäämät, pienenevät ikäluokat ja valtionosuuksien heikkeneminen.

Kunnan saama rahoitus ei automaattisesti kasva sen mukaan, kuinka paljon nykyisen palveluverkon ylläpitäminen maksaa.

Siksi tulevien vuosien talousratkaisuissa olisi tärkeää selvittää myös vaihtoehtoiset tavat järjestää palveluja.

Laihialainen.fi:n alustavan laskelman perusteella perusopetuksessa on ainakin mahdollisuus tutkia noin 115 000–346 000 euron vuotuisia bruttohenkilöstösäästöjä.

Summaa ei pidä pitää valmiina säästölupauksena. Se kuitenkin osoittaa, että opetustoimen rakenteellisten vaihtoehtojen arvioiminen voisi olla taloudellisesti merkityksellistä.

Ennen uusia veroratkaisuja on perusteltua tarkastella myös sitä, onko kunnan nykyinen kustannusrakenne pitkällä aikavälillä kestävä.

Kunnan oravaa ei tarvitse panna nälkäkuurille, mutta pähkinät kannattaa laskea tarkasti ennen seuraavaa talousarviota.

Aiheesta aiemmin

Lähteet

Laihialainen.fi – toimituksellinen jatkoselvitys 4.11.2026.

Kategoriat
Kunta

Laihian kotiseutumuseolle 5 000 euron vuosittainen avustus – myös liikuntamaksuihin muutoksia

Uusi käsittely 17.11.2026: Hyvinvointilautakunta käsittelee monitoimitalon käyttömaksujen oikaisuvaatimusta (§ 71). Oikaisuvaatimuksessa pyydetään, että alle 18-vuotiaille tarkoitettu edullisempi vuorohinta ulottuisi myös täysi-ikäisiin päätoimisiin opiskelijoihin. Esittelijä ehdottaa oikaisuvaatimuksen hylkäämistä muun muassa laskutuksen ja opiskeluoikeuden tarkistamisen työmäärän perusteella. Päätöstä ei ole vielä tehty. Samalla kokouksella (§ 72) ehdotetaan uusia vuoden kulttuurinuoren ja kaikkien kaverin palkintoja nuorisovaltuuston aloitteesta. Käyttömaksujen oikaisuvaatimus § 71 ja palkintokategoriat § 72.

Laihian hyvinvointilautakunnan 22.10.2026 kokouksen tarkastetussa pöytäkirjassa on useita paikallisesti merkittäviä päätöksiä.

Kotiseutu- ja museoyhdistykselle vuosittainen avustus

Lautakunta hyväksyi Laihian Kotiseutu- ja museoyhdistys ry:n anomuksen ja päätti varata kulttuuripalveluiden yhteisöavustuksiin 5 000 euroa vuodessa yhdistykselle vuodesta 2027 alkaen (§ 58). Yhdistys perusteli hakemusta muun muassa kesäoppaiden palkoilla, kiinteistökuluilla ja vanhojen rakennusten kunnossapidolla. Kyseessä on lautakunnan päätös; vuoden 2027 kunnan talousarvion lopullinen hyväksyminen kuuluu erilliseen talousarviokäsittelyyn.

Koululiikunnan matkakulut ja monitoimitalon vuorot

Lautakunta päätti korvata Koululiikuntaliiton yksilölajien kilpailuihin osallistuvien urheilijoiden ja huoltajien matkakustannukset halvimman matkustustavan mukaan yhteiskuljetuksia suosien (§ 61). Aiemmassa vuoden 2018 linjauksessa matkakuluja ei korvattu.

Monitoimitalon alle 18-vuotiaiden edullisempi käyttöhinta edellyttää 1.12.2026 alkaen, että kaikki vuoroa käyttävät ovat alle 18-vuotiaita. Käyttövuorot jaetaan jatkossa elokuun alusta seuraavan kevään viikolle 22, ja hinta määräytyy vuoron alkaessa voimassa olevan hinnoittelun perusteella (§ 62).

Samassa kokouksessa käsiteltiin vuoden 2027 hyvinvointipalveluiden talousarvioesitystä ja Vaasan seudun ruoka-apuyhteistyötä. Ne ovat osa edelleen etenevää talousarvio- ja yhteistyövalmistelua.

Alkuperäislähteet: § 58 Kotiseutu- ja museoyhdistyksen avustus, § 61 Koululiikuntaliiton matkakulut, § 62 Monitoimitalon käyttömaksut.

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Laihialla miljoonavaje – naapurissa energiasta kertyy miljoonatuloja

Laihian talous tarvitsee uusia tulonlähteitä. Kurikan tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero on vuoden 2026 ennakkotiedon mukaan noin 3,54 miljoonaa euroa. Laihian saman vuoden alijäämäennuste on 2,3 miljoonaa euroa. Energia voi tarjota Laihialle merkittävän mahdollisuuden vahvistaa talouttaan.

Näkökulma – tiedot tarkistettu 1.11.2026.

Laihian kunnan 23. lokakuuta päivätyn osavuosikatsauksen mukaan vuoden 2026 tulos on arviolta 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloutta rasittavat verotulojen ja valtionosuuksien jääminen tavoitteista sekä palkka- ja työllisyyskustannusten kasvu. Kyse on yhden vuoden ennusteesta, ei kunnan koko kertyneestä alijäämästä.

Kunnan taloutta tarkasteltaessa säästöjen ja verotuksen rinnalle tarvitaan keskustelu uusista tuloista. Energiantuotanto ja sen ympärille syntyvä yritystoiminta ovat yksi mahdollisuus. Naapurikunnan luvut osoittavat, että kyse voi olla huomattavista summista.

Kurikan Rasakankaan tuulivoimaloita metsän takana, etualalla pelto.
Tuulivoimaloita Kurikan Rasakankaalla.

Kurikan energiaverotulot ylittävät Laihian vuosivajeen

Verohallinnon tilastossa tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakennuksille määrätty kiinteistövero jakautuu lähialueella seuraavasti:

Kunta Vuosi 2025 Vuosi 2026, ennakkotieto
Kurikka 3,63 milj. € 3,54 milj. €
Maalahti 671 000 € 654 000 €
Vöyri 435 000 € 642 000 €
Vaasa 362 000 € 352 000 €
Mustasaari 298 000 € 291 000 €
Ilmajoki 289 000 € 280 000 €
Seinäjoki 43 000 € 42 000 €
Isokyrö – –
Laihia – –

Lähde: Verohallinnon rakennusten kiinteistöverotilasto, taulukko 3.1, päivitetty 23.7.2026. Summat pyöristetty. Viiva tarkoittaa, ettei valitussa tilastoluokassa ole havaintoa.

Kurikan vuoden 2026 ennakkoluku on noin 1,24 miljoonaa euroa suurempi kuin Laihian ennustettu vuotuinen alijäämä.

Vertailu kertoo mittakaavasta. Se ei tarkoita, että Laihia saisi automaattisesti saman verran tuloja tai että Kurikan koko kuntatalous olisi ongelmaton.

Tilasto yhdistää tuuli- ja aurinkovoimalat. Luvut koskevat rakennuksille määrättyä kiinteistöveroa, eivät kaikkia energia-alan talousvaikutuksia. Maapohjan vero ei sisälly taulukkoon. Vaasan ja Seinäjoen pienemmät luvut eivät esimerkiksi kuvaa niiden energiayritysten ja teollisuuden koko merkitystä.

Laihian mahdollisuus ulottuu sähköntuotantoa laajemmalle

Laihialle on suunnitteilla tuuli- ja aurinkovoimaa sekä sähköenergian varastointia. Lisäksi kunnassa valmistellaan datakeskukseen liittyvää kokonaisuutta. Hankkeet ovat eri vaiheissa, eivätkä suunnitelmat vielä tarkoita toteutuneita investointeja.

Näitä kannattaa tarkastella myös yhdessä:

  • Tuuli- ja aurinkovoima tuottavat sähköä.
  • Energiavarastot mahdollistavat tuotetun sähkön käyttämisen myöhemmin.
  • Sähköä käyttävä yritystoiminta voi tuoda kuntaan investointeja ja palveluiden kysyntää.
  • Mahdollinen hukkalämmön hyödyntäminen voisi täydentää paikallista lämmöntuotantoa, jos siihen löytyvät tekniset ja taloudelliset edellytykset.

Suunnitteilla oleva hiilidioksidia hyödyntävä energiavarasto on sähköenergian varastointiratkaisu. Hiilidioksidi toimii siinä väliaineena; kyse ei ole hiilidioksidin pysyvästä loppusijoittamisesta.

Lähellä tuotetun sähkön käyttäminen omassa kunnassa on tavoite, jota kannattaa edistää. Tuotanto, varastointi ja käyttö voivat tukea toisiaan. Niiden välisestä yhteistyöstä tai paikallisen sähkön hankinnasta ei kuitenkaan tässä esitetä olevan valmiita sopimuksia.

Datakeskussuunnitelmakin on edelleen valmistelussa. Kunnanhallitus palautti siihen liittyvän tonttisopimusasian uudelleen valmisteluun 26. lokakuuta.

Hyötyjä kunnalle, maanomistajille ja yrityksille

Energiainvestointien taloudellinen vaikutus muodostuu useasta osasta.

Kunnalle voi syntyä toistuvia verotuloja. Maanomistajat voivat saada vuokratuloja. Rakentaminen, kunnossapito ja muut palvelut voivat puolestaan tarjota työtä alueen yrityksille. Osa yksityisistä tuloista voi päätyä paikallisiin hankintoihin ja investointeihin.

Näitä hyötyjä ei pidä laskea yhdeksi kunnan kassaan tulevaksi summaksi. Maanomistajien vuokrat ovat yksityisiä tuloja, eikä niiden koko paikallista vaikutusta voida päätellä sopimusten olemassaolosta. Tässä kirjoituksessa ei arvioida yksityisten sopimusten sisältöä, vuokrien kokonaismäärää tai edunsaajien lukumäärää.

Kunnan talouden kannalta erityisen arvokkaita ovat vuodesta toiseen toistuvat tulot, joiden varaan voidaan rakentaa palveluiden rahoitusta.

Voiko energia tasapainottaa Laihian talouden?

Kurikan esimerkki osoittaa, että energiantuotannon kiinteistöverot voivat nousta miljoonaluokkaan. Laihian suunnitelmien yhteisestä nettovaikutuksesta ei kuitenkaan ole tässä käytettävissä varmennettua laskelmaa.

Noin 2,3 miljoonan euron vuosivajeen kattaminen edellyttäisi vastaavan suuruista vuosittaista parannusta kunnan tulokseen. Lisäksi on huomioitava hankkeiden aikataulut, kunnalle mahdollisesti syntyvät kustannukset ja aiemmin kertyneet alijäämät.

Energia voi siis olla merkittävä talouden vahvistaja, mutta tulevia tuloja ei voi käyttää tämän päivän menojen maksamiseen.

Tämä ei vähennä mahdollisuuden arvoa. Se korostaa pitkäjänteisen elinkeinopolitiikan merkitystä: tämän päivän valmistelu voi vahvistaa tulevien vuosien tulopohjaa.

Myönteinen suunta, huolellinen toteutus

Energiarakentamisen vaikutukset tuntuvat eri tavoin eri puolilla kuntaa. Julkisissa ympäristöarviointiaineistoissa on käsitelty muun muassa asumista, maisemaa, luontoa ja hankkeiden yhteisvaikutuksia. Nämä kuuluvat asianmukaiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Myönteinen suhtautuminen investointeihin ja asukkaiden kuuleminen sopivat samaan tavoitteeseen. Laihialle kannattaa rakentaa ratkaisuja, jotka vahvistavat taloutta ja sovitetaan huolellisesti ympäristöönsä.

Laihian tulevaisuudesta puhuttaessa uusille tulonlähteille kuuluu näkyvä paikka. Naapurissa energiasta syntyy jo miljoonien eurojen veropohja. Laihialla on perusteita tavoitella omaa osuuttaan energiantuotannon, varastoinnin ja uuden yritystoiminnan tuomasta hyvinvoinnista.


Lähteet

Kategoriat
Kunta

Laihian uimahallin ja kirjaston joulun sekä vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat

Laihian kunta on julkaissut uimahallin ja kirjaston joulun sekä vuodenvaihteen poikkeavat aukioloajat. Alla ovat vielä edessä olevat muutokset 1.11.2026 alkaen. Tarkista mahdolliset myöhemmät tarkennukset kunnan virallisista tiedotteista.

Uimahallin poikkeavat aukioloajat

  • Sunnuntai 6.12.2026: suljettu.
  • Tiistai 22.12.2026: suljetaan klo 18.
  • 23.–27.12.2026: suljettu.
  • Torstai 31.12.2026: suljetaan klo 15.
  • Perjantai 1.1.2027: suljettu.
  • Tiistai 5.1.2027: suljetaan klo 18.
  • Keskiviikko 6.1.2027: suljettu.

Kirjaston joulun ja vuodenvaihteen poikkeavat aukioloajat

Kirjaston henkilökunnan palveluajat poikkeavat seuraavasti. Kunnan ilmoituksen mukaan omatoimiaika on käytössä joka päivä klo 7–21.

  • 23.12.2026: avoinna klo 12–16.
  • 24.–27.12.2026: suljettu.
  • 31.12.2026: avoinna klo 12–16.
  • 1.–2.1.2027: suljettu.
  • 5.1.2027: avoinna klo 12–16.
  • 6.1.2027: suljettu.

Uimahallin ajat perustuvat kunnan 30.10.2026 tiedotteeseen ja 29.10. tehtyyn viranhaltijapäätökseen. Kirjaston ajat on tarkistettu kunnan 30.10.2026 tiedotteesta. Omatoimikirjaston käyttöön liittyvät mahdolliset poikkeukset on hyvä varmistaa kirjastolta.

Alkuperäislähteet: Laihian kunta: uimahallin poikkeusaukiolot (30.10.2026) ja Laihian kunta: kirjaston poikkeusaukiolot (30.10.2026).

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Omakotitalo, kerrostalo vai konehalli? Näin Laihialla ja naapurikunnissa asutaan ja rakennuksia verotetaan

Laihian lähialueella asutaan hyvin eri tavoin. Maalahdessa ja Vöyrillä noin neljä viidestä asuntokunnasta asuu omakoti- tai paritalossa, mutta Vaasassa lähes kaksi kolmesta asuu kerrostalossa. Kun rakennusten kiinteistöveroja vertaillaan, vastaan tulee vielä toinenkin ero: asuintalon, kesämökin ja tuotantorakennuksen verotus ei ole sama asia.

Laihialainen.fi kokosi vuoden 2024 asumistiedot sekä vuoden 2026 kiinteistöveroprosentit Laihialta ja kahdeksasta lähialueen kunnasta. Mukana ovat Isokyrö, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri, Ilmajoki, Kurikka ja Seinäjoki. Kyseessä on asumisen ja veroperusteiden vertailu, ei arvio kuntien verotuksen paremmuudesta.

Omakotitalovaltaiset naapurit ja kerrostalovaltainen Vaasa

Taulukossa pientalo tarkoittaa omakoti- ja paritaloissa asuvia asuntokuntia. Asuntokunta ei ole sama asia kuin rakennus: yhdessä kerrostalossa voi olla monta asuntokuntaa. Tilastovuosi on kaikille kunnille sama, 2024. Omistusasunnossa asuvien osuus ei ole omakotitalojen osuus, sillä myös rivitalo- ja kerrostaloasunto voi olla omistusasunto.

Asuminen Laihialla ja lähialueella vuonna 2024. Prosenttiosuudet kaikista asuntokunnista; kesämökit rakennusten lukumääriä.
Kunta Omakoti- ja paritaloissa Kerrostaloissa Omistusasunnoissa Kesämökkejä
Laihia 68,6 % 10,3 % 80,8 % 199
Isokyrö 76,6 % 6,3 % 79,4 % 226
Maalahti 80,3 % 2,6 % 81,9 % 1 933
Mustasaari 71,3 % 9,9 % 85,7 % 4 043
Vaasa 26,2 % 62,9 % 54,2 % 1 851
Vöyri 80,2 % 5,3 % 81,8 % 2 477
Ilmajoki 72,4 % 6,1 % 79,5 % 278
Kurikka 69,5 % 8,4 % 77,4 % 954
Seinäjoki 39,4 % 36,8 % 62,3 % 811

Lähde: Tilastokeskuksen kuntien avainluvut ja asuntokuntatilastot Kuntavertailu-palvelussa. Kuntien nimet taulukossa avaavat kuntakohtaisen lähdesivun. Prosenttien loppuosa sisältää muun muassa rivitaloissa ja muissa rakennuksissa asuvat, joten kaksi ensimmäistä prosenttilukua eivät summaudu sataan.

Laihialla 68,6 prosenttia asuntokunnista asui omakoti- tai paritalossa vuonna 2024. Isossakyrössä osuus oli 76,6, Mustasaaressa 71,3 ja Vöyrillä 80,2 prosenttia. Vaasassa tilanne oli toisenlainen: 62,9 prosenttia asuntokunnista asui kerrostaloissa.

Vapaa-ajan asuminenkin vaihtelee suuresti. Vuonna 2024 Laihialla oli tilastossa 199 kesämökkiä, Mustasaaressa 4 043 ja Vöyrillä 2 477. Kesämökkien määrä ei ole sama asia kuin muun asuinrakennuksen veroprosentilla verotettavien rakennusten lukumäärä.

Verotaulukossa talo ja konehalli ovat eri riveillä

Kiinteistöverotuksessa rakennuksen todellinen käyttötarkoitus ratkaisee, mitä rakennusveroprosenttia siihen sovelletaan. Vakituisella asuinrakennuksella on oma prosenttinsa, muilla asuinrakennuksilla – kuten kesämökeillä – toinen ja yleisen rakennusveroprosentin piiriin kuuluvilla tuotanto-, varasto- ja teollisuusrakennuksilla kolmas. Maapohja verotetaan erikseen.

Kiinteistöveroprosentit vuonna 2026: asuinrakennukset, tuotantorakennukset ja maapohja
Kunta Vakituinen asunto Muu asunto, esim. mökki Rakennusten yleinen, esim. tuotantorakennus Maapohjan yleinen
Laihia 0,60 % 1,10 % 1,10 % 1,40 %
Isokyrö 0,65 % 1,10 % 0,93 % 1,30 %
Maalahti 0,55 % 1,20 % 1,00 % 1,30 %
Mustasaari 0,55 % 1,15 % 1,00 % 1,30 %
Vaasa 0,50 % 1,10 % 1,25 % 1,30 %
Vöyri 0,50 % 1,30 % 1,00 % 1,30 %
Ilmajoki 0,60 % 1,20 % 0,93 % 1,30 %
Kurikka 0,60 % 1,20 % 0,93 % 1,30 %
Seinäjoki 0,60 % 1,65 % 1,45 % 1,45 %

Lähde: Verohallinnon vahvistetut kuntakohtaiset kiinteistöveroprosentit 2026. Taulukossa ovat kunnissa yleisesti käytettävät veroprosentit, eivät yksittäisten rakennusten euroina maksamat verot. Voimalaitosrakennuksille ja eräille muille kohteille voi olla erillinen veroprosentti.

Esimerkiksi Laihialla vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on 0,60, mutta tuotantorakennuksiin käytettävä yleinen rakennusveroprosentti 1,10. Isossakyrössä luvut ovat 0,65 ja 0,93, Vaasassa 0,50 ja 1,25. Eroja on siis sekä asuintalojen että tuotantorakennusten verotuksessa.

Entä maatilan navetta, kuivuri tai konehalli?

Maatilalla on syytä erottaa ainakin kolme asiaa: asuinrakennus, maatalouden tuotantorakennukset ja maapohja. Verohallinnon mukaan maatalouden tuotantorakennuksia ovat muun muassa eläinsuojat, tuotanto- ja varastorakennukset sekä -rakennelmat. Myös metsätalouden rakennuksia voi kuulua kiinteistöverotukseen.

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten verotusarvo määräytyy poistamattoman hankintamenon eli menojäännöksen perusteella. Se on eri asia kuin tavallisen asuinrakennuksen jälleenhankinta-arvoon perustuva arvostus. Tämän vuoksi veroprosenttien ero ei kerro suoraan maatilan tai kotitalouden verolaskujen erotusta.

Maatalousmaan ja metsän varsinainen maa-alue eivät yleensä kuulu kiinteistöveron piiriin. Sen sijaan rakennukset sekä niiden rakennuspaikat voivat kuulua. Myös vakituisen asuinrakennuksen pihapiirissä olevien saunojen ja autotallien verokohtelu voi erota varsinaisista tuotantorakennuksista. Verohallinnon ohje maatilarakennuksista kertoo tästä tarkemmin.

Havainnollistava lasku: sama verotusarvo, eri käyttötarkoitus

Seuraava laskuesimerkki käyttää tarkoituksella samaa 100 000 euron rakennuksen verotusarvoa. Näin nähdään pelkän veroprosentin vaikutus. Todellisuudessa asuin- ja tuotantorakennusten verotusarvot lasketaan eri tavoin, eikä esimerkissä ole mukana maapohjan veroa.

Vuotuinen rakennuksen kiinteistövero, jos verotusarvo on kummassakin tapauksessa 100 000 euroa
Kunta Vakituinen asuinrakennus Yleisen veroprosentin tuotantorakennus Erotus
Laihia 600 € 1 100 € 500 €
Isokyrö 650 € 930 € 280 €
Vaasa 500 € 1 250 € 750 €
Vöyri 500 € 1 000 € 500 €

Esimerkit on laskettu vuoden 2026 prosenteilla. Ne eivät kuvaa todellisten kiinteistöjen verotusarvoja tai yksittäisen maatilan lopullista veroa. Konehallissa voidaan viettää tuntikausia, mutta asumiskäyttöön sitä ei pelkällä ahkeruudella muuteta.

Tuotantorakennusten määrää ei voi päätellä asumistilastosta

Tässä vertailussa on tärkeä tilastollinen rajoitus: Tilastokeskuksen rakennuskantatilasto ei pääsääntöisesti sisällä maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia eikä asuintalojen saunoja ja talousrakennuksia. Siksi asuntokuntien asumisprosentteja tai tavallisia rakennuskantalukuja ei voi käyttää mittaamaan kunnissa olevien navettojen, konehallien ja kuivurien määrää.

Verohallinnolla on erillinen käyttötarkoituksen mukainen kiinteistöverotilasto (2.1), josta voidaan tutkia verotuksessa olevia rakennuksia ja veromääriä kunnittain. Myös sen tiedoissa on rajauksia ja tietosuojapeittoja. Tässä jutussa ei esitetä tuotantorakennusten kuntakohtaisia lukumääriä, koska niitä ei ole poimittu ja tarkistettu yhdenmukaisella rajauksella.

Mitä tämä kertoo Laihian rakennusrekisteriselvityksestä?

Laihia käynnisti vuonna 2024 rakennusrekisterin laadunparannus- ja kiinteistöveroselvityshankkeen. Marraskuuhun 2024 mennessä oli tarkastettu noin 1 100 kiinteistöä, joista noin 650:llä todettiin rekisteritiedoissa korjattavaa. Luku ei ilmaise, kuinka moni havainto koski asuinrakennusta, tuotantorakennusta tai muuta rakennusta.

Juuri tämä erottelu olisi hyödyllinen hankkeen tulosten arvioinnissa: montako havaintoa koski vakituisia koteja, montako maatilojen tai yritysten tuotantorakennuksia, paljonko muutoksia siirtyi verotukseen ja mitä lisäveroa niistä todella kertyi?

Asumisen yleisyys, rakennusten lukumäärä ja kiinteistöverotuotto ovat kolme erillistä asiaa. Ne kannattaa pitää erillään myös silloin, kun vertaillaan Laihiaa sen naapureihin. Pelkkä rekisterin korjausten määrä ei osoita verotulojen kasvua tai tarkastuksen kannattavuutta.

Aiempi tutkimus: Laihian kiinteistöveroa on korotettu moneen kertaan – mitä rakennusrekisterin tarkastukset ovat tuottaneet?

Lähteet ja vertailun rajaukset

Laihialainen.fi:n toimituksellinen vertailu 29.10.2026. Asumistiedot koskevat vuotta 2024 ja kiinteistöveroprosentit vuotta 2026. Laskuesimerkit ovat havainnollistavia, eivät yksilöllisiä veropäätöksiä.

Kategoriat
Kunta

Laihian kiinteistöveroa on korotettu moneen kertaan – mitä rakennusrekisterin tarkastukset ovat tuottaneet?

Laihian kiinteistöverotuksessa on tehty korotuksia ja laskuja jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 2024 käynnistetyssä rakennusrekisterin selvityksessä tarkastettiin noin 1 100 kiinteistöä ja korjattavaa löytyi 650:ltä. Mutta kuinka paljon tarkastaminen on maksanut – ja kuinka paljon se on tuonut kunnan kassaan? Laihialainen.fi kokosi julkisten asiakirjojen luvut samaan katsaukseen.

Rakennuskannan kartoitus alkoi huhtikuussa 2024

Laihian rakennusvalvonta käynnisti 24.4.2024 rakennusrekisterin laadunparannus- ja kiinteistöveroselvityshankkeen. Sen tavoitteena on päivittää rakennusten tila- ja ominaisuustietoja ja varmistaa kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu.

Hankkeessa verrataan kunnan rakennus- ja huoneistorekisteriä Digi- ja väestötietoviraston sekä Verohallinnon tietoihin. Ristiriitatilanteissa omistajilta kysytään lisätietoja, ja tarvittaessa kiinteistöllä voidaan tehdä mittauskäynti. Kaikkien rakennusten tarkastaminen paikan päällä ei siis ole hankkeen lähtökohta.

Tekninen lautakunta merkitsi 27.11.2024 tiedoksi, että noin neljännes kunnan kiinteistöistä oli tarkastettu ja 650 kiinteistöllä oli havaittu korjattavaa. Puutteet liittyivät etenkin vanhoihin rekisteristä puuttuneisiin rakennuksiin ja kerrosaloihin.

Rakennusrekisterihankkeen julkisesti vahvistetut vaiheet
Ajankohta Tieto
24.4.2024 Rakennusrekisterin laadunparannus- ja kiinteistöveroselvityshanke alkoi
12.6.2024 Tekninen lautakunta myönsi projektityöntekijälle tarkastusoikeuden
27.11.2024 Noin 1 100 kiinteistöä tarkastettu, noin 650:llä korjattavaa
2025 Talousarvioasiakirjojen mukaan hanke jatkui
2026 Talousarviovalmistelun mukaan hanke jatkuu edelleen

650 kiinteistöä on niiden kiinteistöjen määrä, joilla havaittiin korjattavaa. Luku ei tarkoita 650 uutta verotettavaa rakennusta eikä todista, että 650 korjausta olisi jo siirtynyt verotukseen.

Kiinteistöveroprosentit ovat eläneet pitkään

Laihian tilinpäätöksissä on kiinteistöveroprosenttien historiaa vuodesta 2009. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti oli tuolloin 0,30. Se nousi 0,60 prosenttiin vuodeksi 2012, laski myöhemmin 0,50 prosenttiin, nousi jälleen 2019 ja laski 2023. Vuodelle 2026 se korotettiin 0,60 prosenttiin.

Laihian kiinteistöveroprosentteja valikoituina vuosina
Vuosi Vakituinen asunto Muu asunto Rakennusten yleinen
2009 0,30 % 0,65 % 0,65 %*
2012 0,60 % 1,00 % 1,00 %*
2016 0,50 % 1,00 % 1,00 %*
2019 0,60 % 1,00 % 1,00 %*
2022 0,60 % 1,00 % 1,00 %*
2023 0,50 % 1,00 % 1,00 %*
2024 0,50 % 1,00 % 1,00 %
2025 0,50 % 1,00 % 1,00 %
2026 0,60 % 1,10 % 1,10 %

* Ennen vuotta 2024 rakennuksille ja maapohjalle oli yhteinen yleinen kiinteistöveroprosentti. Vuodesta 2024 lähtien maapohjan yleinen prosentti määrätään erikseen: se oli Laihialla 1,30 % vuosina 2024–2025 ja 1,40 % vuonna 2026. Vuosien 2023–2024 vakituisen asunnon prosentit on tarkistettu valtuuston päätöksistä; vanhemman tilinpäätöksen historiataulukko poikkeaa niistä.

Vuoden 2026 korotus 0,50 prosentista 0,60 prosenttiin kasvatti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia suhteellisesti 20 prosenttia. Jos rakennuksen kiinteistöverotusarvo olisi 100 000 euroa, pelkästään tämän veroprosentin muutos tarkoittaisi 100 euroa vuodessa lisää rakennuksesta maksettavaa veroa. Maapohjan mahdolliset muutokset tulevat erikseen.

Kiinteistöverotuloja kertyi viime vuonna vähemmän kuin vuonna 2024

Kiinteistöveroprosentti ja todellinen verokertymä ovat kaksi eri asiaa. Kertymään vaikuttavat myös kiinteistöjen verotusarvot, verotuksen muutokset ja tilitysten ajoitus.

Laihian kiinteistöverotulot ja vuoden 2026 ennuste
Vuosi Kiinteistöverotulot Luonne
2023 1 441 370 € Tilinpäätöstoteuma
2024 1 508 017 € Tilinpäätöstoteuma
2025 1 492 796 € Tilinpäätöstoteuma
2026 1 687 000 € Osavuosikatsauksen ennuste 23.10.2026

Vuonna 2025 kertymä jäi 15 221 euroa vuoden 2024 toteumaa pienemmäksi. Vuoden 2026 kiinteistöverokertymäksi oli alkuperäisessä talousarviossa asetettu 1 862 000 euroa, mutta lokakuun osavuosikatsauksessa ennusteeksi merkittiin 1 687 000 euroa – siis 175 000 euroa vähemmän kuin talousarviossa.

Vuoden 2026 ennuste ylittäisi toteutuessaan vuoden 2025 kertymän noin 194 000 eurolla. Koska kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle 2026, tätä nousua ei voi pitää osoituksena rakennusrekisterin korjausten tuotosta.

Paljonko tarkastukset maksoivat ja tuottivat?

Julkisista pöytäkirjoista ilmenee hankkeen käynnistyminen, tarkastusoikeus, työn jatkuminen ja marraskuun 2024 tarkastusmäärät. Tarkastustoiminnan omaa kokonaiskustannusta, kaikkien korjausten toteutunutta lukumäärää tai rekisterikorjauksista syntynyttä lisäkiinteistöveroa ei kuitenkaan löytynyt eriteltynä.

Mitä hankkeen tuloksista tiedetään?
Mittari Julkisista tiedoista vahvistettu
Tarkastetut kiinteistöt 27.11.2024 mennessä Noin 1 100
Kiinteistöt, joilla korjattavaa Noin 650
Vuoden 2026 loppuvuoden tarkastusmäärä Ei löytynyt erillistä vahvistettua lukua
Hankkeen eritellyt kustannukset Ei löytynyt
Rekisterikorjausten tuottamat lisäverot Ei löytynyt erillistä laskelmaa

Toimitukselle on kerrottu myös muistikuva huomattavasti vanhemmasta rakennusten tarkastuskierroksesta, jonka kustannusten kannattavuutta aikanaan epäiltiin. Vanhan kierroksen ajankohtaa, laajuutta tai kustannusarviota ei kuitenkaan ole voitu vahvistaa julkisesta asiakirjasta, joten sitä ei käsitellä tässä varmistettuna historiatietona.

Kiinteistörekisteriin tehty korjaus ei automaattisesti tarkoita uutta veroeuroa. Mittanauha voi pidentää rakennuksen rekisteriin merkittyä pinta-alaa, mutta kunnan kassassa se ei vielä sellaisenaan kilahda. Verovaikutus riippuu muun muassa rakennuksen veronalaisuudesta, verotusarvosta ja tietojen siirtymisestä verotukseen.

Vuoden 2027 valmistelussa on myös lukujen ristiriita

Kunnanvaltuuston vahvistama rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti vuodelle 2026 on 1,10 prosenttia. Saman luvun ilmoittaa Verohallinnon vuoden 2026 kuntataulukko. Kunnanhallituksen 26.10.2026 käsittelemässä vuoden 2027 veroprosenttiesityksessä vuoden 2026 vertailulukuna on kuitenkin 1,00 prosenttia, ja vuodelle 2027 ehdotetaan 1,00 prosenttia. Ero on syytä huomata, sillä kyse olisi vertailtaessa vahvistettuihin vuoden 2026 lukuihin 0,10 prosenttiyksikön laskusta eikä muuttumattomasta verosta. Vuoden 2027 lopullista päätöstä ei ollut tehty tämän jutun julkaisuhetkellä.

Mitä luvut lopulta osoittavat?

Rakennusrekisterin puutteita on löydetty paljon, ja tietojen korjaaminen voi edistää kiinteistönomistajien tasapuolista kohtelua. Julkiset luvut eivät kuitenkaan vielä osoita, kuinka monta lisäveroeuroa hanke on tuottanut tai ovatko tuotot kattaneet kustannukset.

Laihian kiinteistöverojen vuosikymmenten historia kertoo useista veroprosenttien muutoksista. Rakennusrekisterin selvitystyön tulos taas olisi tärkeää mitata erikseen: montako tietoa korjattiin, mitä se maksoi ja kuinka paljon lisäveroa korjausten seurauksena todellisuudessa määrättiin.

Lähteet

Laihialainen.fi:n toimituksellinen taustatutkimus, 29.10.2026. Julkaisu perustuu julkisiin asiakirjoihin. Toteutuneet verotulot, ennusteet ja hankkeen rekisterihavainnot on erotettu toisistaan.

error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.
Laihialainen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.