Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Vöyri tavoittelee 455 000 euron säästöjä opetustunneista – miten Laihian ja lähikuntien tuntikehykset eroavat?

Laihian oppilasmäärä vähenee nopeammin kuin opetuksen tuntikehys. Laihialainen.fi vertaili, miten lähikunnissa on ratkaistu samaa kysymystä. Vöyri tavoittelee 455 000 euron säästöä opetusryhmiä uudistamalla, Isokyrö puolestaan on korostanut pieniä ryhmiä. Kurikan tilinpäätös osoittaa, etteivät tuntikehystavoitteet aina toteudu suunnitellusti.

Perusopetuksessa säästäminen ei ole pelkkää jakolaskua. Oppilaiden väheneminen voi pienentää rahoitusta, mutta opettajien, vuosiluokkien, tukipalvelujen ja koulurakennusten kustannukset eivät automaattisesti vähene samassa suhteessa.

🐓 Aapiskukon laskutehtävä: Kun koulusta lähtee viisi oppilasta, lähteekö samalla viisi opetustuntia? Ei välttämättä – luokka ja opetettavat aineet jäävät usein edelleen.

Laihia: oppilaita 53 vähemmän, tunteja 24 vähemmän

Laihian sivistyslautakunnan 18.2.2026 tarkastetussa pöytäkirjassa perusopetuksen oppilasmäärä laskee lukuvuodesta 2025–2026 lukuvuoteen 2026–2027 987 oppilaasta 934:ään. Vähennys on 53 oppilasta eli noin 5,4 prosenttia.

Samaan aikaan opetuksen tuntikehys pienenee 2 136 vuosiviikkotunnista 2 112:een, 24 tuntia eli noin 1,1 prosenttia. Yleisopetuksessa vähennystä on 26 tuntia, erityisopetuksessa lisäystä kaksi tuntia. Laskennallisesti kokonaistunteja on noin 2,16 oppilasta kohti edellisenä ja noin 2,26 uutena lukuvuonna. Oppilaskohtainen suhdeluku ei sellaisenaan mittaa opetuksen laatua tai tehokkuutta.

Vuoden 2025 oppimisen tuen lakimuutos on lisännyt tuen järjestämisen velvoitteita. Lisäksi pieni oppilasmäärän muutos ei välttämättä vähennä opetusryhmien tai tarvittavien opettajien lukumäärää.

Lähde: Laihian sivistyslautakunta 18.2.2026, § 3.

Vöyri: suuremmat ryhmät ja yhdysluokat säästöjen keinona

Vöyrin kunnanhallitus hyväksyi 18.5.2026 omalta osaltaan talouden tasapainottamisohjelman, jossa tavoiteltiin 455 000 euron säästöä sivistystoimen opetuksen tuntiresurssista. Ylen ruotsinkielisen uutisen mukaan keinot tarkoittaisivat suurempia opetusryhmiä, yhdysluokkien lisäämistä ja joissakin kouluissa siirtymistä kolmesta opettajasta kahteen.

Tuolloisessa valmistelussa koulujen lakkauttamista ei esitetty. Ohjelma oli etenemässä valtuuston 28.5.2026 käsittelyyn. Käytettävissä olevista lähteistä ei voitu varmistaa, kuinka suuri osa 455 000 eurosta on lopullisesti hyväksytty tai jo toteutunut. 455 000 euroa on siis ohjelmassa esitetty säästötavoite, ei toteutuneeksi todettu vuosisäästö.

Vöyrin tilanne muistuttaa siitä, että tuntikehystä voidaan vähentää myös koulua sulkematta. Samalla suuremmat ryhmät ja yhdysluokat muuttavat opetuksen järjestelyjä.

Lähde: Svenska Yle 19.5.2026, Vöyrin säästöohjelman käsittely.

Isokyrö: säästön sijasta pienempiin ryhmiin

Isokyrö kuvasi 13.5.2025 julkaistussa tiedotteessaan toisenlaista painotusta. Kunnan mukaan hyväksytty tuntikehys mahdollisti aiempaa pienemmät ryhmäkoot myös yläkoulussa ja erityisopetukseen panostamisen. Keskustan koulun ja yläkoulun ryhmäkooksi arvioitiin noin 20 oppilasta.

Tämä ei ole osoitus tuntikehyssäästöstä, vaan esimerkki siitä, että kunta voi käyttää tuntiresursseja myös ryhmäkokojen pienentämiseen. Eri kuntien opetusjärjestelyjä ei voi pitää suoraan samanlaisina.

Lähde: Isonkyrön kunnan sivistyspalvelujen tiedote 13.5.2025.

Kurikka: tavoite ja toteutunut tuntikehys erosivat 107 tunnilla

Kurikan kaupungin vuoden 2025 tilinpäätöksessä perusopetuksen tuntikehyksen tavoitetaso oli 4 435 tuntia viikossa. Toteutumaksi raportoitiin 4 542 tuntia viikossa, mikä on 107 tuntia tavoitetta enemmän. Luvut ovat eri kunnan eri vuoden tietoja, eikä niitä voi verrata sellaisinaan Laihian tuntimäärään.

Kurikan aineistossa näkyy myös oppilasmäärien, erityisopetuksen ja opetusryhmien erillinen seuranta. Tuntikehyksen toteuman ylitys ei yksin todista vastaavaa euromääräistä talousarvion ylitystä.

Lähde: Kurikan kaupungin tilinpäätös 2025, sivu 91.

Vaasa: vuoden 2024 valmistelussa opetustunteja haluttiin suojata

Vaasan kaupungin 12.4.2024 julkistamassa tasapainottamisohjelman valmistelussa todettiin, että perusopetuksen vuosiviikkotunteja ehdotettiin vähennettäväksi mahdollisimman vähän. Suurempia säästöjä esitettiin tuolloin esimerkiksi kouluverkosta ja muista palvelujärjestelyistä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta ei hyväksynyt kaikkia alkuperäisiä esityksiä: 17.4.2024 käsittelyssä se esitti aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä tiettyjen koulukuljetusetuuksien säilyttämistä. Siksi alkuperäistä valmistelulistaa ei pidä kuvata kokonaisuudessaan toteutuneiksi säästöiksi.

Lähde: Vaasan kaupunki 12.4.2024 ja lautakunnan käsittely 18.4.2024.

Laihian seuraava tuntikehysvalmistelu on jo pidemmällä

Laihian sivistyslautakunnan 7.10.2026 käsittelemässä vuoden 2027 talousarvioesityksessä varaudutaan noin 875 peruskoululaiseen lukuvuonna 2027–2028. Asiakirjan mukaan tuntikehystä voitaisiin pienentää nykyisestä noin 118 vuosiviikkotunnilla.

Valmistelussa on muun muassa kahden luokanopettajan vähentäminen sekä aloittavien seitsemänsien luokkien määrän pudottaminen seitsemästä kuuteen. Pienemmillä kouluilla varaudutaan 1.–2. vuosiluokan yhdysluokkiin. Näin Laihian omissa suunnitelmissa on samoja rakenteellisia keinoja, joita Vöyrissä on nostettu esiin.

Jos 118 tunnin vähennys toteutuisi sellaisenaan, nykyisestä 2 112 tunnin kehyksestä jäisi laskennallisesti noin 1 994 vuosiviikkotuntia. Päätöstä lukuvuoden 2027–2028 lopullisesta tuntikehyksestä ei kuitenkaan ole tällä laskelmalla tehty, eikä asiakirja erittele 118 tunnin suoraa euromääräistä säästöä.

Huomionarvoista on myös talousarvion toinen puoli: sivistyslautakunnan esityksessä perusopetuksen ulkoiset nettomenot nousevat vuoden 2026 talousarvion noin 7,93 miljoonasta eurosta vuoden 2027 esityksen noin 8,41 miljoonaan euroon. Erotus on noin 480 000 euroa. Luvuissa eivät ole mukana sisäiset kiinteistövuokrat, siivous- tai ravintopalvelukulut. Tämä osoittaa, ettei tuntikehyksen väheneminen yksin takaa koko toiminnan euromääräisten menojen vähenemistä.

Lähde: Laihian sivistyslautakunta 7.10.2026, § 55.

Mitä vertailusta voidaan päätellä?

Vahvistettu: Laihian oppilasmäärä vähenee opetustunteja nopeammin lukuvuosien 2025–2026 ja 2026–2027 välillä. Vöyrissä on valmisteltu merkittävää tuntiresurssin säästöä, Isossakyrössä pienempiä ryhmiä on puolestaan painotettu, ja Kurikassa toteutunut tuntikehys ylitti vuoden 2025 tavoitteen.

Johtopäätös: Tuntikehyksen säästäminen riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka monta opetusryhmää tarvitaan, kuinka oppimisen tuki järjestetään ja mitä opetusryhmien koon kasvattaminen tarkoittaisi käytännössä. Yhden kunnan euromääräistä säästötavoitetta ei voi siirtää sellaisenaan Laihian talousarvioon.

Vertailu liittyy Laihialainen.fi:n aiempiin selvityksiin: Laihian tuntikehys ja oppilasmäärän muutos sekä Laihian ja lähikuntien valtionosuudet.

🐓 Kuva: Frederick Richardsonin historiallinen kukkokuvitus (1915), public domain, Wikimedia Commons. Aapiskukko toimii jutun kuvituksellisena kevennyksenä eikä esitä minkään tutkimuksessa mainitun koulun olosuhteita.

Laihialainen.fi:n toimituksellinen vertailututkimus 28.10.2026. Suunnitelmat, tehdyt päätökset ja toteutuneiksi raportoidut luvut on erotettu toisistaan.

Kategoriat
Kunta

Vallinmäentien perusparannuksen takuuvakuus hyväksyttiin

Laihian kunnan tekninen johtaja hyväksyi 27.10.2026 Vallinmäentien perusparannuksen takuuaikaisen vakuuden sekä rakennusaikaisen vakuuden palauttamisen. Päätökset koskevat Ampujantien ja Virkalantien välistä tieosuutta.

Päätösten mukaan J-P Revahl Ab Oy:n toteuttama urakka valmistui 30.9.2026 pieniä viimeistelytöitä lukuun ottamatta. Kyse ei siis ole uuden rakennustyön käynnistymisestä.

Palautettava rakennusaikainen vakuus on 29 500 euroa. Hyväksytty takuuaikainen vakuus on 6 279,87 euroa, ja se on voimassa 7.10.2026–7.1.2029.

Alkuperäislähteet: Laihian teknisen johtajan päätökset 27.10.2026: § 1, rakennusaikaisen vakuuden palauttaminen (LAIDno-2016-140) ja § 2, takuuaikainen vakuus (LAIDno-2016-141).

Kategoriat
Kunta

Laihian koululaiset vähenevät opetustunteja nopeammin – lakimuutos ja opetusryhmät selittävät eroa

Laihian peruskoulujen oppilasmäärä pienenee, mutta opetuksen tuntikehys vähenee huomattavasti hitaammin. Laihialainen.fi vertaili kunnan julkisista pöytäkirjoista oppilasmääriä, tuntikehyksiä ja seuraavan lukuvuoden suunnitelmia. Taustalla ovat muun muassa oppimisen tuen uudistus ja opetusryhmien järjestäminen.

Oppilaita 53 vähemmän, opetustunteja 24 vähemmän

Laihian sivistyslautakunnan 18.2.2026 hyväksymän tuntikehyksen mukaan perusopetuksen oppilasmäärä laskee lukuvuoden 2025–2026 987 oppilaasta lukuvuoden 2026–2027 934 oppilaaseen. Vähennys on 53 oppilasta eli noin 5,4 prosenttia.

Opetuksen kokonaiskehys puolestaan pienenee 2 136 vuosiviikkotunnista 2 112:een eli 24 vuosiviikkotuntia, noin 1,1 prosenttia. Yleisopetuksen tuntikehys vähenee 1 666:sta 1 640:een, mutta erityisopetuksen tuntikehys kasvaa 470:stä 472:een.

Vuosiviikkotunti kuvaa lukuvuoden aikana viikoittain järjestettävän opetuksen määrää. Se ei vastaa suoraan opettajan kaikkia työtunteja eikä yksin kerro opetuksen kustannuksia euroina.

Vuoden 2025 lakimuutos lisäsi erityisopetuksen tarvetta

Yksi keskeinen taustatekijä on 1.8.2025 voimaan tullut oppimisen tuen uudistus. Laihian sivistyslautakunta esitti keväällä 2025 erityisopetukseen 59 vuosiviikkotunnin lisäresurssia, jotta ryhmä- ja oppilaskohtainen tuki voitaisiin järjestää uuden lainsäädännön mukaisesti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 19.5.2025 tätä varten 53 200 euron lisämäärärahan vuoden 2025 talousarvioon. Esitys koski lisääntyvää tuen tarvetta, eikä 53 200 euroa tarkoita koko lukuvuoden 2025–2026 lopullista lisäkustannusta.

Alun perin helmikuussa 2025 lukuvuodelle 2025–2026 hyväksytty tuntikehys oli 2 084 vuosiviikkotuntia. Helmikuun 2026 vertailutaulukossa saman lukuvuoden tuntikehykseksi ilmoitetaan 2 136. Ero on 52 vuosiviikkotuntia. Keväällä 2025 hyväksytty lisäresurssi on osa saman ajanjakson päätösketjua, mutta julkisista vertailuluvuista ei käy yksiselitteisesti ilmi, kuinka koko 52 tunnin ero muodostuu.

Kaikissa kouluissa oppilas- ja tuntimäärät eivät muutu samassa suhteessa

Helmikuun 2026 päätöksen koulukohtaisista taulukoista ilmenee esimerkiksi, että Hulmin koulussa oppilasmäärä vähenee 65:stä 57:ään, mutta koulun yleis- ja erityisopetuksen yhteenlaskettu tuntimäärä pysyy ennallaan. Kylänpäässä oppilasmäärä säilyy 50:ssä ja taulukoitujen opetustuntien määrä kasvaa hieman. Kirkonkylässä oppilaita on 19 vähemmän ja myös opetustunnit vähenevät.

Oppilasmäärän lasku ei automaattisesti poista kokonaista opetusryhmää. Opetukseen vaikuttavat muun muassa eri vuosiluokat, mahdolliset yhdysluokat, oppimisen tuen tarve ja opetussuunnitelman velvoitteet. Siksi oppilaiden ja opetustuntien prosenttimuutokset eivät välttämättä seuraa toisiaan.

Vuodelle 2027 valmistellaan jo huomattavasti suurempaa vähennystä

Sivistyslautakunnan 7.10.2026 käsittelemässä vuoden 2027 talousarvioesityksessä varaudutaan noin 875 peruskoululaiseen lukuvuonna 2027–2028. Esityksen mukaan tuntikehystä voitaisiin vähentää nykyisestä noin 118 vuosiviikkotunnilla.

Valmistelutekstissä suunnitellaan kahden luokanopettajan vähennystä ja yläkoulussa aloittavien seitsemänsien luokkien määrän pienentämistä seitsemästä kuuteen. Jälkimmäinen kasvattaisi ryhmäkokoja. Talousarviovalmistelun suunnitelma ei kuitenkaan vielä ole lopullinen tuntikehyspäätös lukuvuodelle 2027–2028.

Saman asiakirjan mukaan tulevina vuosina kouluihin tulee yhä pienempiä ikäluokkia. Vuonna 2025 syntyneiden lasten määräksi on merkitty 39, kun vuonna 2020 syntyneitä oli 65.

Valtionosuusrahoitus heikkenee – menot eivät vähene automaattisesti

Laihian valtionosuuksien ennakoidaan vähenevän vuonna 2027 noin 271 000 euroa. Ikäryhmien pienentyminen vaikuttaa rahoituksen laskennalliseen pohjaan, mutta koulukiinteistöjen ylläpito, opetusryhmät ja lakisääteiset tukipalvelut aiheuttavat menoja myös silloin, kun oppilaita on vähemmän.

Julkisten päätösten perusteella Laihia on jo vähentänyt opetuksen kokonaiskehystä ja valmistelee seuraavaksi suurempaa muutosta. Oppilasmäärän väheneminen ei kuitenkaan yksin kerro, kuinka paljon opetustunteja voidaan vähentää tai millä aikataululla säästöt syntyvät.

Aihe liittyy myös Laihialainen.fi:n aiempaan selvitykseen: Laihian valtionosuudet vähenemässä 271 000 euroa – miksi Vaasan rahoitus kasvaa?

Lähteet

Laihialainen.fi:n toimituksellinen selvitys perustuu julkisiin päätöksiin ja niiden lukujen vertailuun. Valmisteilla olevat säästötoimet on erotettu jo tehdyistä päätöksistä.

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Laihian valtionosuudet vähenemässä 271 000 euroa – miksi Vaasan rahoitus kasvaa?

Laihian valtionosuuksien ennakoidaan vähenevän vuonna 2027 noin 271 000 euroa verrattuna vuoteen 2026. Samaan aikaan Vaasan valtionosuudet ovat laskelman mukaan kasvamassa noin 3,57 miljoonaa euroa. Laihialainen.fi vertaili Kuntaliiton ennakollisesta laskelmasta Laihian ja seitsemän lähialueen kunnan luvut sekä selvitti, mistä muutos muodostuu.

Vertailu perustuu Kuntaliiton 22.9.2026 päivitettyyn ennakolliseen valtionosuuslaskelmaan vuodelle 2027. Kyse on ennusteesta, ei vielä lopullisesta valtionosuuspäätöksestä.

Laihian valtionosuudet alenevat 6,5 prosenttia

Laihian valtionosuuksien kokonaismäärä on laskelmassa vuonna 2026 noin 4,17 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 noin 3,90 miljoonaa euroa. Muutos on −271 272 euroa eli −6,51 prosenttia.

Valtionosuuksien muutoksessa on kunnittain suuria eroja. Esimerkiksi Isossakyrössä ennakoitu väheneminen on suhteellisesti Laihiaa suurempi, kun taas Vaasassa ja Seinäjoella vertailuluku kasvaa.

Kunta 2026, € Ennuste 2027, € Muutos, € (%)
Laihia 4 167 078 3 895 806 −271 272 (−6,51 %)
Isokyrö 4 475 417 4 144 760 −330 657 (−7,39 %)
Mustasaari 22 379 925 21 965 773 −414 152 (−1,85 %)
Vaasa 63 142 481 66 708 739 +3 566 258 (+5,65 %)
Vöyri 9 884 659 9 623 423 −261 236 (−2,64 %)
Kurikka 13 336 504 13 325 049 −11 455 (−0,09 %)
Ilmajoki 15 018 207 15 008 013 −10 194 (−0,07 %)
Seinäjoki 34 077 197 35 032 786 +955 590 (+2,80 %)

Lähde: Kuntaliitto, ennakollinen valtionosuuslaskelma 2027 (22.9.2026), välilehti ”3. Vos-muutos_tiivis_2026-27”. Euromäärät pyöristetty lähimpään euroon. Taulukko ei ole kuntien koko talousarvion tai kaikkien valtionavustusten vertailu.

Mistä Laihian 271 272 euron muutos koostuu?

Kuntaliiton erittely osoittaa, ettei vähenemistä voi selittää yhdellä valtion leikkauspäätöksellä. Laihian muutoksen keskeiset osatekijät ovat seuraavat:

Laskelman erä Muutos 2026–2027
Peruspalvelujen valtionosuus ilman sote-eriä ja verotasausta −569 171 €
Sote-uudistukseen liittyvien kuntakohtaisten erien muutos +106 264 €
Verotuloihin perustuvan tasauksen muutos +38 994 €
Verotulomenetysten korvauksen muutos +152 640 €
Yhteensä (pyöristetty) −271 272 €

Lähde: Kuntaliitto, välilehti ”4. Vos-muutos_laaja2026-27”. Eri erät on esitetty samoilla rajauksilla kuin alkuperäisessä laskelmassa. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2027 rahoitus on laskelmassa arvioitu vuoden 2026 tasolle.

Peruspalvelujen laskennallinen valtionosuus ilman sote-eriä ja verotasausta pienenee siis noin 569 000 euroa. Muut laskelman erät lieventävät vähennystä yhteensä noin 298 000 eurolla.

Lasten määrän väheneminen näkyy laskentaperusteissa

Kuntaliiton aineiston mukaan Laihialla oli vuoden 2023 lopussa 1 538 alle 16-vuotiasta. Vuoden 2024 lopussa heitä oli 1 465 ja vuoden 2025 lopussa 1 374. Viimeisimmässä vuodessa vähennys oli 91 lasta, kahdessa vuodessa 164.

Ikärakenne on keskeinen valtionosuuksien laskentaperuste, koska erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset riippuvat ikäryhmien koosta. Laihian 0–15-vuotiaiden ikäryhmien yhteenlasketut laskennalliset kustannukset vähenevät vuoden 2026 ja 2027 vertailussa noin 522 000 euroa.

Tämä 522 000 euroa ei kuitenkaan ole sama asia kuin suora valtionosuuden menetys. Laskennalliset kustannukset ovat yksi monista valtionosuuteen vaikuttavista tekijöistä, ja kokonaismäärään vaikuttavat myös muun muassa kunnan omarahoitusosuus, tasaukset ja muut vähennykset. Aineisto osoittaa merkittävän ikärakenteen muutoksen, mutta sen perusteella ei voi nimetä koko 271 272 euron vähennystä yksin lapsimäärän seuraukseksi.

Lähde: Kuntaliiton laskelman välilehti ”6. Ikärakenne”. Vuoden 2027 valtionosuuksissa käytetään 31.12.2025 väestötietoja.

Valtion 75 miljoonan euron leikkaus ei ole sama kuin vuosimuutos

Erillisellä ”Leikkausvertailu”-välilehdellä Laihian osuus valtakunnallisesta 75 miljoonan euron valtionosuusleikkauksesta on 77 505 euroa eli noin 10,29 euroa asukasta kohti vuonna 2027. Tämä on laskennassa mukana oleva vähennys, ei koko 271 272 euron vuosimuutoksen selitys.

Kuntaliiton mukaan 75 miljoonan euron leikkaus tuli voimaan jo vuonna 2026 ja jatkuu vuonna 2027. Lisäksi vuoden 2027 valtionosuuksiin vaikuttavat muun muassa indeksikorotuksen rajoittaminen ja kustannustenjaon tarkistus. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan valtion päätöksistä aiheutuvat vähennykset, laskentaperusteiden muutokset ja kunnan valtionosuuksien kokonaismuutos.

Miksi Vaasan ja Seinäjoen valtionosuudet kasvavat?

Vaasassa ja Seinäjoella valtionosuuksien kokonaismuutos on Kuntaliiton ennusteen mukaan positiivinen, vaikka myös niiden peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu valtakunnallisia vähennyksiä. Kuntakohtainen lopputulos syntyy useiden laskentatekijöiden yhteisvaikutuksesta: esimerkiksi verotuloihin perustuvasta tasauksesta, verotulomenetysten korvauksista, laskennallisista palvelutarpeista ja sote-uudistuksen tasauseristä.

Pelkkä loppusumma ei osoita, että jokin kunta olisi saanut erillisen lisärahoituspäätöksen. Erojen syyt pitää eritellä kunnittain, eikä niiden perusteella voi suoraan arvioida kuntien taloudenhoidon onnistumista.

Voisivatko koulujen lähialueiden uudet asukkaat auttaa?

Laihian koululaisten määrän vähentyessä kannattaa tarkastella paitsi kouluverkon kustannuksia myös sitä, miten uudet asuinalueet voisivat houkutella lapsiperheitä kuntaan. Kylänpään koulun lähelle on esitetty rakentamistoiveita kunnan asukaskyselyssä, ja Hulmiin on kaavoitusohjelmassa suunniteltu uutta asuinaluetta. Lue erillinen selvitys koulujen lähelle sijoittuvasta uudisrakentamisesta.

Uudisrakentamisen vaikutus valtionosuuksiin ei ole automaattinen: ratkaisevaa olisi, muuttaako kuntaan aidosti uusia lapsiperheitä vai siirtyvätkö nykyiset asukkaat kunnan sisällä. Kaavoitus ja rakentaminen ovat pitkän aikavälin mahdollisuuksia, eivät ratkaisu vuoden 2027 rahoitusvajeeseen.

Mitä Laihian kannalta voidaan päätellä?

Vahvistettu havainto: Kuntaliiton 22.9.2026 ennakkolaskelma näyttää Laihialle 271 272 euroa pienempää valtionosuuksien kokonaissummaa vuodelle 2027 kuin vuodelle 2026. Samassa aineistossa lasten määrä ja lasten ikäryhmiin perustuvat laskennalliset kustannukset ovat laskeneet.

Tulkinta: Ikärakenteen muutokset ovat Laihian tulevan taloussuunnittelun kannalta olennainen asia. Talouden vaikutuksia arvioitaessa pitäisi verrata rahoitusmuutoksia myös varhaiskasvatuksen, koulujen ja muiden palvelujen todellisiin menoihin. Pelkästä valtionosuuslaskelmasta ei voi päätellä, kuinka paljon kunnan menot vähenevät tai millaisia palvelupäätöksiä tarvitaan.

Ennakkotieto: Vuoden 2027 lopulliset valtionosuudet voivat vielä muuttua. Erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2027 valtionosuuksia ei ole tässä Kuntaliiton vertailussa lopullisesti laskettu, vaan niiden osalta on käytetty vuoden 2026 lukuja. Myös kotikuntakorvaukset käsitellään erillisenä maksatuseränä, eikä niitä pidä sekoittaa yllä olevan valtionosuustaulukon kokonaissummaan.

Aiempi Laihialainen.fi:n tutkimus tarkasteli laajemmin kuntien talousnäkymiä: Miten naapurikuntien suksi luistaa? Laihialainen.fi vertaili talouden nousut ja laskut.

Lähteet ja laskentatapa

Laihialainen.fi:n vertailu on tehty julkisista laskentatiedoista. Luvut on pyöristetty kokonaisiksi euroiksi ja prosenttimuutokset kahteen desimaaliin. Vertailu ei sisällä kuntien kaikkia tuloja, menoja tai harkinnanvaraisia avustuksia.

Kategoriat
Kunta

Voisiko uusista asuinalueista löytyä oppilaita Laihian kouluihin? Kylänpäässä rakentamista toivottu jo vuosia

Laihian koululaisten määrä on vähenemässä ja valtionosuusrahoitus heikkenee. Samaan aikaan kunnan omissa kaavoitusaineistoissa on jo vuosien ajan esitetty toiveita uusista asuinrakennuspaikoista koulujen lähelle. Voisiko asuntorakentamisen ja kouluverkon suunnittelua yhdistää nykyistä tiiviimmin?

Oppilasmäärä vähenee – mutta koulujen tilanne vaihtelee

Laihian kunnanhallituksen 26.10.2026 veroprosenttiesityksen perusteluissa viitataan FCG:n talousanalyysiin. Sen mukaan 7–15-vuotiaiden määrä vähenee ennusteen perusteella 299:llä vuosina 2025–2030. Kunnan esityslistassa muutoksen kuvataan heikentävän valtionosuuksien laskennallista pohjaa.

Sivistyslautakunnan 18.2.2026 hyväksymän tuntikehyksen mukaan perusopetuksen oppilasmäärä on lukuvuonna 2025–2026 yhteensä 987 ja lukuvuonna 2026–2027 yhteensä 934. Muutos on 53 oppilasta. Erot ovat koulukohtaisia: esimerkiksi Hulmin koulun oppilasmäärä muuttuu 65:stä 57:ään, mutta Kylänpään koulun luvuksi on merkitty 50 kummallekin lukuvuodelle.

Oppilasmäärän väheneminen voi pienentää laskennallista valtionosuusrahoitusta. Koulukiinteistöjen ylläpito ja muut kiinteät kustannukset eivät kuitenkaan vähene automaattisesti samaa tahtia.

Kylänpään koulun läheisyyteen toivottu uusia koteja

Laihian kunnan valtateiden vaikutusalueen osayleiskaavatyöhön liittyvässä asukaskyselyssä, joka toteutettiin vuonna 2021 ja raportoitiin 2022, esitettiin konkreettisia ehdotuksia Kylänpään koulun ympäristöön.

Avoimissa vastauksissa nostettiin esille pururadan lähiseutu, koulun ympäristön rakentamismahdollisuudet sekä toive nykyisten tonttien paremmasta saatavuudesta. Vastauksissa korostettiin myös koulureittien turvallisuutta ja alikulun tarvetta. Kyse on asukkaiden ehdotuksista, ei jo hyväksytyistä rakennushankkeista tai varmennetuista vapaista tonteista.

Asukaskyselyssä oli yhteensä 153 vastaajaa. Aineisto osoittaa, että koulun lähelle sijoittuvaa asuntorakentamista on paikallisesti toivottu, mutta se ei yksin osoita rakennuspaikkojen kysyntää tai toteuttamiskelpoisuutta vuonna 2026.

Kylänpään koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Isokylässä

Täydennetty 6.11.2026: Sivistyslautakunnan 2.9.2026 hyväksymästä aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmasta ilmenee, ettei Kylänpään koululle muodostunut omaa toiminnan ryhmää lukuvuodeksi 2026–2027. Lautakunnan aiemmin asettamien ryhmäkokoperiaatteiden mukainen osallistujamäärä ei täyttynyt, joten Kylänpään lapset osallistuvat aamu- ja iltapäivätoimintaan Isokylän koululla. Koko Laihian aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli 1.9. yhteensä 82 lasta, ja ryhmien koot vaihtelivat 9–24 lapsen välillä. Kyse on jo hyväksytystä toimintasuunnitelmasta, ei vasta uudesta koulun lakkauttamis- tai kuljetuspäätöksestä. Sivistyslautakunta 2.9.2026 § 45.

Hulmiin suunnitellaan 4,6 hehtaarin asuinalueen kaavoitusta

Kunnan kaavoitusohjelmassa 2026–2028 on Hulmin asemakaavan laajennus, jonka tavoitteena on lisätä asuntotontteja noin 4,6 hehtaarin alueelle. Alueella on sekä kunnan että yksityistä maanomistusta. Kaavoituksen käynnistämissopimus yksityisen maanomistajan kanssa on tehty ohjelman mukaan loppuvuonna 2025.

Kunnanvaltuusto on myös hyväksynyt määräaikaisen tonttien alennuskampanjan vuosille 2026–2027. Siinä muun muassa Haudanmäen, Isokylän ja Jakkulan tontteja kuuluu kampanjaan. Tämä kertoo tonttien markkinointiin jo ryhdytyistä toimista, mutta myynnissä olevien tonttien sijainnit, kaavatilanne ja todelliset etäisyydet kouluihin on syytä tarkistaa erikseen.

Uusi lapsiperhe voi auttaa – mutta kaavoitus ei ole nopea säästökeino

Jos Laihialle muuttaa uusia lapsiperheitä muista kunnista, se voi vahvistaa sekä oppilaspohjaa että kunnan tuloja. Jos perhe vain muuttaa Laihian sisällä koulupiiristä toiseen, kunnan koko lapsimäärä tai veropohja ei sen vuoksi kasva. Tontin kaavoittaminen ei myöskään takaa, että tontti rakennetaan tai siihen muuttaa koululaisia.

Uusien asuinalueiden taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon kunnallistekniikan kustannukset, maanhankinta, kaavoitus, koulukuljetukset, turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit sekä se, missä kouluissa on tilaa uusille oppilaille. Tällainen rakentaminen vaikuttaisi pikemminkin pitkällä aikavälillä kuin ratkaisi vuoden 2027 talousarvion alijäämän.

Kannattaisiko koulujen lähialueet kartoittaa yhdessä?

Ajankohtainen kysymys kunnalle olisi, missä nykyisten koulujen läheisyydessä on jo valmiita rakennuspaikkoja, millaisia alueita voisi kaavoittaa lisää ja millä edellytyksillä ne kiinnostaisivat uusia asukkaita. Vertailuun voisi ottaa esimerkiksi Kylänpään, Hulmin, Isonkylän ja muiden alakoulujen lähialueet.

Samalla olisi tärkeää selvittää, missä kunnallistekniikka on valmiina, mitkä maat ovat rakennettavissa ja voidaanko koulumatkat järjestää turvallisesti. Näin rakentamisen, väestökehityksen ja kouluverkon vaihtoehdot saataisiin samaan päätöksenteon tietopohjaan.

Kysymys ei ole siitä, että rakentaminen yksin pelastaisi koulut. Kyse on siitä, kannattaisiko Laihian etsiä tulevia koululaisia myös kaavoitus- ja asuntopolitiikan keinoin.

Lähteet

Laihialainen.fi:n toimituksellinen tarkastelu. Uusien asuinalueiden sijoittuminen koulujen lähelle on tarkastelussa esitetty vaihtoehto, ei kunnan hyväksymä uusi kaavoituspäätös.

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Miten naapurikuntien suksi luistaa? Laihialainen.fi vertaili talouden nousut ja laskut

Laihialainen.fi teki julkisiin asiakirjoihin perustuvan vertailun siitä, miten Laihian naapurikuntien suksi luistaa. Tarkastelussa ovat vuoden 2025 tilinpäätökset, vuoden 2026 verot sekä kuntien suunnitelmat tulevien vuosien nousuihin ja laskuihin. Ladulla ovat Vaasa, Mustasaari, Maalahti, Isokyrö, Ilmajoki ja Kurikka sekä vertailuun lisätty Vöyri.

Kuntataloudessa hyvä luisto voi syntyä erilaisista aineksista: pienestä velasta, omistusten osingoista, yritysten kasvusta tai omaisuuden myynnistä. Ylämäessä tarvitaan myös pitoa eli menojen hallintaa. Pelkkä viime vuoden ylijäämä tai matala veroprosentti ei vielä kerro, miten seuraavasta mäestä selvitään.

Vertailu taustoittaa Laihian verokeskustelua. Lue myös uutinen Laihian kunnanhallituksen veronkorotusesityksestä.

Lähtöpaikat ovat erilaiset

Laihian vuoden 2026 kunnallisvero on vertailujoukon korkein, mutta kunnan oma lainamäärä asukasta kohti on pienempi kuin kuudessa vertailukunnassa. Isokyrö erottuu hyvin pienellä velalla.

Vuoden 2025 toteuma ja vuoden 2026 kunnallisvero
KuntaVero 2026, %Yli-/alijäämä 2025, milj. €Kunnan lainat 2025, €/asukas
Vaasa8,40+10,274 781
Mustasaari8,90−1,366 300
Maalahti8,90+0,445 043
Isokyrö9,50+1,56369
Ilmajoki9,20+0,175 120
Kurikka8,40−2,426 675
Vöyri9,20−0,647 683
Laihia9,60−1,223 968
Yli-/alijäämä on tilikauden lopullinen yli- tai alijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen. Lainat ovat kunnan omia lainoja; konsernilainat ja vuokravastuut eivät sisälly sarakkeeseen. Miljoonaluvut on pyöristetty. Lähteet: kuntien tilinpäätökset ja Verohallinto, linkit jutun lopussa.

Euromääräisiä vuosituloksia ei voi vertailla sellaisinaan kuntien paremmuusjärjestykseksi, sillä kuntien koko vaihtelee. Myös omistukset, investoinnit ja kertaerät eroavat toisistaan. Kunnan ja kuntakonsernin velat voivat antaa erilaisen kuvan vastuista.

Isokyrö: pienellä velalla seuraavaan ylämäkeen

Isokyrön vuoden 2025 ylijäämä oli noin 1,56 miljoonaa euroa ja kertynyt ylijäämä 18,14 miljoonaa. Kunnan omia lainoja oli vain 369 euroa asukasta kohti. Konsernilainoja oli kuitenkin noin 1 869 euroa asukasta kohti.

Vuoden 2026 budjetissa ylijäämää on enää noin 30 000 euroa. Kunta hakee pitoa tasapainotusohjelmasta, investointien rajaamisesta ja maksujen tarkistamisesta. Investointien tavoitekatto on kaksi miljoonaa euroa nettona. Kasvua haetaan yritystonteista ja seudun suurinvestointien työntekijöiden houkuttelemisesta kunnan asukkaiksi.

Laihialainen.fi:n arvio: Vahva tase antaa aikaa, mutta pieni budjetoitu vuositulos kertoo, että seuraava nousu vaatii myös Isossakyrössä tarkkaa menojen ja investointien hallintaa.

Vaasa: kasvusta vauhtia, investoinneista vastusta

Vaasan vuoden 2025 ylijäämä oli lopullisessa tilinpäätöksessä 10,27 miljoonaa euroa. Osinkotuloja kertyi noin 16,3 miljoonaa euroa. Kunnan omat lainat olivat 4 781 euroa asukasta kohti, konsernilainat selvästi enemmän: 8 242 euroa.

Lokakuun 22. päivänä julkaistussa vuoden 2027 esityksessä Vaasa tavoittelee 4,8 miljoonan euron ylijäämää ja veron säilyttämistä 8,4 prosentissa. Investointeja esitetään noin 72,4 miljoonaa euroa. Vauhtia haetaan energia-alan investoinneista, asukkaista ja yrityksistä sekä datakeskusten tulevista kiinteistöveroista. Hankkeita myös jaksotetaan.

Laihialainen.fi:n arvio: Kasvu voi vahvistaa tulopohjaa, mutta se tarvitsee etupainotteisesti kouluja, asuntoja ja infrastruktuuria. Vahva kassa auttaa vuonna 2027; korkean investointitason rahoitus on silti ratkaistava myös pidemmällä matkalla. Vuoden 2027 luvut ovat esityksen tietoja.

Mustasaari: maanmyynnistä vauhtia, käyttötalouteen pitoa

Mustasaaren vuoden 2025 alijäämä oli 1,36 miljoonaa euroa. Kunnan omia lainoja oli 6 300 euroa asukasta kohti. Elokuussa 2026 toteutunut noin 29 miljoonan euron maanmyyntitulo parantaa rahoitusasemaa huomattavasti.

Kunnanhallituksen maaliskuussa 2026 hyväksymien yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen arvioitu säästö on 1,158 miljoonaa euroa vuodessa. Keinoihin kuuluvat henkilöstömuutokset, toimialojen vähentäminen neljästä kolmeen sekä tukipalvelujen tehostaminen.

Vuoden 2027 budjettiluonnoksessa maanmyyntirahasta tavoitellaan sijoitustuottoja. Hallitus palautti luonnoksen valmisteluun 19.10.2026. Luonnoksen noin 6,96 miljoonan euron ylijäämään sisältyy kymmenen miljoonan euron konsernin sisäinen kiinteistöjen siirtovoitto, joka ei tuo kassaan uutta rahaa.

Laihialainen.fi:n arvio: Maanmyynti auttaa rahoituksessa, mutta sitä ei voi toistaa joka vuosi. Jatkuvien menojen ja tulojen tasapaino sekä sijoitusten tuotto ratkaisevat, kuinka pitkälle vauhti kantaa.

Maalahti: hallittua menoa ja uusia asukkaita

Maalahden vuoden 2025 ylijäämä oli noin 440 000 euroa. Kunnan omia lainoja oli 5 043 euroa asukasta kohti. Vuoden 2026 budjetti näyttää 1,38 miljoonan euron ylijäämää, mutta kunnan oman arvion mukaan ilman sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen kertaluonteista luovutusvoittoa tulos olisi noin 400 000 euroa alijäämäinen.

Huhtikuussa hyväksytty strategia 2026–2030 tavoittelee vähintään 5 400 asukasta ja tasapainoista taloutta. Keinoja ovat vuokra-asuntojen lisääminen, toimiva pendelöinti, yritysten kasvun tukeminen ja palveluverkon pitkäjänteinen suunnittelu. Vuoden 2026 investointibudjetti on rajattu noin 1,2 miljoonaan euroon.

Laihialainen.fi:n arvio: Asukkaiden ja yritysten pitäminen kunnassa tukee jatkuvia tuloja. Strategian tavoitteet tarvitsevat rinnalleen hankkeiden kustannukset, rahoituksen ja toteutusaikataulut.

Ilmajoki: kouluverkosta haetaan lisää pitoa

Ilmajoen vuoden 2025 ylijäämä jäi noin 167 000 euroon. Kunnan lainoja oli 5 120 euroa asukasta kohti. Vuoden 2026 budjetissa tavoitellaan noin 1,66 miljoonan euron ylijäämää.

Talousarvio nostaa palveluverkon tiivistämisen keskeiseksi keinoksi 4–5 miljoonan euron tehostamistavoitteessa. Läntisten koulujen yhdistämisestä on päätetty, mutta asia on osittain oikeuskäsittelyssä. Syyskuussa käsitelty alkuvuoden katsaus toi esiin verotulo- ja menoriskejä. Sote-kiinteistöjen vuokratuottojen arviota vähennettiin 420 000 eurolla.

Laihialainen.fi:n arvio: Rakenteista voidaan saada pysyvää säästöä, mutta vasta nettolaskelma näyttää hyödyn. Kuljetukset, vastaanottavat tilat, tyhjät rakennukset ja investointien korot pitää laskea mukaan. Päätöksen ja toteutuvan säästön välissä voi olla pitkä mäki.

Kurikka: osingot auttavat, velka hidastaa

Kurikan vuoden 2025 alijäämä oli 2,42 miljoonaa euroa. Kunnan omia lainoja oli 6 675 euroa asukasta kohti. Osinkotuloja kertyi noin 9,9 miljoonaa euroa. Kertynyttä ylijäämää oli silti 19,04 miljoonaa euroa.

Vuoden 2026 alkuperäinen talousarvio on noin 8,77 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunta hakee tasapainoa investointien vähentämisestä ja siirtämisestä sekä opetuksen ja kiinteistömenojen sopeuttamisesta. Tulopohjaa tukevat osingot ja tuulivoiman kiinteistöverot. Valtuusto päätti 28.9.2026 pitää vuoden 2027 tuloveron 8,4 prosentissa.

Laihialainen.fi:n arvio: Matala vero ei yksin merkitse helppoa latua. Omistusten tuotot ovat tärkeä etu, mutta niiden vaihtelu ja velka edellyttävät varovaisuutta. Investoinnin lykkääminen siirtää rahoitustarvetta, ellei hankkeen laajuutta samalla muuteta.

Vöyri: hyväksytty ohjelma, mutta mäkeä jää vielä

Vöyrin vuoden 2025 alijäämä oli noin 645 000 euroa. Tilinpäätökseen sisältyi 1,11 miljoonaa euroa lisäpoistoja. Kertynyttä ylijäämää oli 8,33 miljoonaa euroa, mutta kunnan omat lainat olivat vertailujoukon suurimmat: 7 683 euroa asukasta kohti.

Valtuusto hyväksyi 28.5.2026 tasapainottamisohjelman vuosille 2027–2029. Valmistelussa tarpeeksi arvioitiin 1,8 miljoonaa euroa ja ohjelman säästöiksi sekä lisätuotoiksi 1,405 miljoonaa euroa. Kunnan oma valmistelu toteaa lisätoimien tarpeen jatkuvan.

Ohjelmassa pienennetään opetuksen tuntiresurssia, sopeutetaan varhaiskasvatuksen henkilöstöä sekä uudistetaan hallintoa, ruokahuoltoa ja siivousta. Suurten rakennushankkeiden jälkeen tavoitellaan investointitaukoa ja lainojen lyhentämistä. Ohjelman hyväksyminen ei vielä tarkoita arvioitujen säästöjen toteutumista.

Laihialainen.fi:n arvio: Vöyri näyttää, että vahvankin ylijäämäpuskurin rinnalla voidaan tarvita rakenteellisia muutoksia. Ohjelman eurot, palveluvaikutukset ja velanhoito pitää sovittaa samaan aikatauluun.

Mitä naapurien ladulta voi oppia Laihialle?

Laihian vuoden 2025 lopun kertynyt alijäämä oli noin 1,55 miljoonaa euroa. Kaikilla seitsemällä vertailukunnalla oli emokunnan taseessa kertynyttä ylijäämää. Tämä on olennainen ero: vuosien varrella kertynyt puskuri antaa eri mahdollisuudet kestää heikompia vuosia. Taseen ylijäämä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin vapaa raha pankissa.

Laihialainen.fi:n johtopäätös: Naapurit hakevat selviytymistä usean keinon yhdistelmällä. Menojen ja palvelurakenteen sopeutus, investointien ajoitus, omistusten tuotto ja kasvun edellytysten rakentaminen kulkevat rinnakkain. Yksi hyvä omaisuuskauppa voi auttaa seuraavan mäen yli, mutta jatkuvien tulojen pitää kantaa myös sen jälkeen.

Vertailu ei yksin ratkaise Laihian veronkorotuksen tarvetta tai suuruutta. Päätöksenteon tueksi tarvitaan kunnan oma laskelma siitä, miten erilaiset vero-, säästö- ja investointivaihtoehdot vaikuttavat tulokseen, palveluihin ja velkaan samoilla oletuksilla.

Hyvä kysymys jokaiselle kunnalle on sama: millä seuraava ylämäki noustaan ja miten vauhti pidetään hallinnassa laskussa?

Lähteet ja vertailun rajaus

Tiedot on koottu julkisista asiakirjoista ja tarkistettu 27.10.2026. Kyse on Laihialainen.fi:n kokoamasta asiakirjavertailusta. Kuntakohtaiset arviot ja johtopäätökset ovat toimituksen tulkintaa. Juttua varten ei ole tehty haastatteluja.

Taulukko kuvaa vuoden 2025 toteumia ja vuoden 2026 veroprosentteja. Tulevaisuusosuuksissa käytetään erikseen nimettyjä talousarvioita, suunnitelmia ja päätöksiä. Kaikkien kuntien lopullisia vuoden 2027 kokonaisbudjetteja ei ole vahvistettu tässä vertailussa. Vöyri on mukana erillisenä vertailukuntana Laihian kuuden rajanaapurin lisäksi.

Kategoriat
Kunta

Laihian kunnanhallitus esittää veronkorotusta äänin 6–4 – Kokoomuksen edustajat vastustivat

Laihian kunnanhallitus esittää vuoden 2027 tuloveroprosentiksi 10,6 prosenttia nykyisen 9,6 prosentin sijaan. Maanantaina 26.10.2026 käydyt kaksi äänestystä päättyivät molemmat 6–4. Kokoomuksen neljä edustajaa vastustivat korotusta. Lopullisen päätöksen tekee kunnanvaltuusto.

Tuloveroon esitetään yhden prosenttiyksikön korotusta. Kiinteistöveroprosentit sen sijaan säilyisivät ennallaan, kertoo Yle.

Ensin äänestettiin asian palauttamisesta valmisteluun

Sauli Tuomela (kok.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Esa Similä (kok.) kannatti esitystä. Käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 6–4.

Palauttamisen puolesta äänestivät Sauli Tuomela, Esa Similä, Jaakko Keto ja Mervi Leppilahti, kaikki kokoomuksesta.

Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Teemu Knuutti (kesk.), Anneli Riski (kesk.), Jukka Harju (SDP), Jonna Lemmetti (SDP), Maaria Perälä (kesk.) ja Marja Vettenranta (kesk.).

Veronkorotuksesta toinen äänestys

Jaakko Keto esitti Esa Similän kannattamana, että kunnallisveroprosentti säilytetään nykyisessä 9,6 prosentissa. Kunnanjohtaja Jari Rantalan esitys oli 10,6 prosenttia, mikä merkitsisi yhden prosenttiyksikön korotusta.

Kunnanhallitus hyväksyi korotusesityksen valtuustolle äänin 6–4. Veroprosentin säilyttämistä ennallaan kannattivat Tuomela, Similä, Keto ja Leppilahti. Korotusesityksen puolesta äänestivät Knuutti, Riski, Harju, Lemmetti, Perälä ja Vettenranta.

Esityksen taustalla heikkenevä talous

Kunnan esityslistalla korotusta perustellaan valtionosuuksien vähenemisellä ja toimintamenojen kasvulla suhteessa verorahoitukseen. Valmistelutekstin mukaan kunnan taloutta arvioinut FCG katsoo, että toiminnan sopeuttamisen ja palveluverkon tarkastelun lisäksi tarvitaan tuloveron korotusta alijäämän kattamiseen.

Valmistelutekstissä arvioidaan, että ilman sopeutusta kunnan vuosikate heikkenee merkittävästi ja kriisikuntakriteerit uhkaavat täyttyä vuonna 2029.

Säästötoimia on jo tehty

Ylen mukaan Laihian tämän vuoden yt-neuvottelujen tuloksena vähennettiin lähes 15 henkilötyövuotta. Kunta tavoittelee 2,7 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2030 mennessä.

Veronkorotusesitys on siten osa kunnan talouden tasapainottamista, johon kuuluu myös menojen vähentämistä. Kokoomus puolestaan painottaa rakenteellisten ratkaisujen valmistelua ennen verotuksen kiristämistä.

Kokoomus vaatii talouden rakenteellista uudistamista

Laihian Kokoomuksen kunnanhallitusryhmä pitää päivittämässään Facebook-kannanotossa kunnan taloustilannetta vakavana, mutta vastustaa veronkorotusta ennen muiden vaihtoehtojen kattavaa selvittämistä. Ryhmä vaatii konkreettista ja aikataulutettua säästöohjelmaa sekä palvelurakenteen uudistamista vastaamaan muuttuvaa väestörakennetta.

Ryhmän mukaan pysyviä säästöjä tulee etsiä palvelujen järjestämistavoista, henkilöstömitoituksesta, hallinnosta, kiinteistöistä, teknisistä palveluista, hankinnoista ja ostopalveluista. Lisäksi se esittää kunnan maksujen ja taksojen kustannusvastaavuuden tarkastelua. Esimerkkinä ryhmä nostaa vesihuollon taksat, joita se pitää osittain naapurikuntia alhaisempina.

Kannanoton mukaan yhden prosenttiyksikön veronkorotus toisi vuonna 2027 arviolta 1,7 miljoonaa euroa lisätuloja, mutta ei poistaisi merkittävien menoleikkausten tarvetta. Lisätuloarvio on ryhmän julkaisussa esitetty arvio.

Nuuka Lämmön omistusjärjestelyjä halutaan selvittää

Kokoomuksen kunnanhallitusryhmä esittää yhtenä vaihtoehtona kunnan omistaman Laihian Nuuka Lämpö Oy:n osittaisen myynnin tai omistuspohjan laajentamisen selvittämistä. Kannanotossa kyse on selvitysehdotuksesta, ei tehdystä myyntipäätöksestä.

Ryhmän mukaan järjestely voisi vahvistaa kunnan taloutta kertaluonteisesti ja auttaa alijäämien kattamisessa siltä osin kuin kaupasta syntyisi tulosvaikutteista myyntivoittoa. Samalla pitäisi arvioida vaikutukset yhtiön toimintaan, lämmön hintaan ja kunnan tuleviin tuottoihin. Ryhmä korostaa, ettei omaisuuden myynti korvaa pysyviä säästöjä.

Verotuksen eron pelätään heikentävän vetovoimaa

Ryhmä arvioi, että korkea kunnallisvero voi vaikeuttaa uusien asukkaiden houkuttelemista Vaasan seudun kasvusta. Se toteaa, ettei verotus ole ainoa asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä, mutta pitää veroprosenttien eroa Laihian kilpailukykyä heikentävänä.

Vaasan nykyinen tuloveroprosentti on 8,4. Kaupungin 22.10.2026 julkaiseman talousarvioesityksen mukaan se säilyisi ennallaan myös vuonna 2027. Jos Laihian prosentiksi vahvistetaan 10,6 ja Vaasan prosentti pysyy 8,4:ssä, ero olisi 2,2 prosenttiyksikköä.

Näillä nimellisillä veroprosenteilla ero olisi 60 000 euron vuotuisesta kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta laskettuna 1 320 euroa. Kahden tällaiset verotettavat tulot saavan aikuisen taloudessa ero olisi yhteensä 2 640 euroa vuodessa. Laskelma kuvaa kuntien veroprosenttien eroa, ei Laihian yhden prosenttiyksikön korotuksen vaikutusta. Verotettava tulo ei tarkoita samaa kuin bruttopalkka.

Ryhmä nostaa esiin myös kunnan itsenäisyyden

Kokoomuksen kunnanhallitusryhmä katsoo, että päätösten lykkääminen kaventaisi kunnan taloudellista liikkumavaraa. Jos palvelurakenteen uudistaminen, menojen sopeuttaminen ja omaisuusjärjestelyjen selvittäminen jäävät toteuttamatta, ryhmän mukaan on arvioitava myös Laihian pitkän aikavälin edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana nykyisellä rakenteella. Kyse on ryhmän poliittisesta arviosta.

Lopullinen päätös kuuluu valtuustolle

Kunnanhallituksen esitys etenee kunnanvaltuustoon, jonka on määrä päättää vuoden 2027 tuloveroprosentista 9.11.2026. Kunnanhallituksen ratkaisu ei vielä vahvista ensi vuoden veroprosenttia. Päivitetty 30.10.2026: Valtuusto kokoontuu 9.11. klo 18 Laihia-salissa (Kunnantalo, Kauppatie 2 B). Kunnan kokousilmoituksen mukaan esityslista julkaistaan 5.11. ja pöytäkirja 17.11. Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä; linkki on kunnan kokousilmoituksessa (päivätty 28.10., julkaistu 29.10.2026).

Lähteet

Äänestystiedot ja valtuustokäsittelyn ajankohta: Jarno Rannan lehtijuttu 27.10.2026. Kokoomuksen näkemykset, selvitysehdotukset ja lisäverotuloarvio: Laihian Kokoomuksen kunnanhallitusryhmän päivitetty Facebook-kannanotto, jonka teksti toimitettiin tätä päivitystä varten.

Vaasan veroprosentti ja vuoden 2027 esitys: Vaasan kaupungin talousarviotiedote 22.10.2026. Euroesimerkit on laskettu 2,2 prosenttiyksikön erolla.

Viralliset taustalähteet: Laihian kunnanhallituksen 26.10.2026 tarkastettu pöytäkirja, § 179: Laihian kunnan tuloveroprosentti 2027 sekä kunnanvaltuuston päätös kunnanhallituksen valinnasta 16.6.2025 (nimien tarkistus). Kiinteistöverot ja toteutetut sekä tavoitellut säästöt: Yle, Elina Niemistö, 26.10.2026.

Päivitetty 3.11.2026: Kunnanhallituksen 26.10. tarkastettu pöytäkirja on nyt julkaistu. Sen § 179 vahvistaa molemmat 6–4-äänestykset ja tässä jutussa kerrotut henkilökohtaiset äänet. Jaakko Keto ja Sauli Tuomela jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Alkuperäinen päätös ja äänestystiedot 26.10.2026. Valtuuston lopullista veropäätöstä ei ole vielä tehty.

Päivitetty 27.10.2026: täydennetty kiinteistöveroja ja säästötoimia koskevilla tiedoilla sekä Kokoomuksen kunnanhallitusryhmän päivitetyllä kannanotolla. Lisätty Nuuka Lämmön omistusjärjestelyjä, kuntien veroprosenttien vertailua ja kunnan itsenäisyyden edellytyksiä koskevat osuudet.

Kategoriat
Kunta

Ötökkäjuhla tuo UV-taidetta Laihian kirjastoon 3.–4.11.

Laihian kirjaston Kammarissa järjestetään 3.–4.11.2026 maksuton Ötökkäjuhla-näyttely. UV-valossa hohtavat hyönteishahmot on rakennettu vanhoista esineistä ja kierrätysmateriaaleista.

Näyttelyssä nähdään myös Laihian esikoululaisten teoksia. Lapset ovat tehneet omia ötököitään Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARKin järjestämissä UV-taidetyöpajoissa.

Tapahtuman yhteydessä on lisäksi maksuton pop-up-työpaja, jossa kävijät voivat valmistaa oman UV-valossa hohtavan ötökän. Näyttelyn tekijät ovat Filippa Hella, Liini Laes ja Anne Lihavainen.

Paikka: Laihian kirjasto, Kammari, Laihiantie 39, 2. kerros. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lähde: Laihian kunnan tapahtumakalenteri: Ötökkäjuhlat kirjastossa. Tapahtuma 3.–4.11.2026; tiedot tarkistettu 23.10.2026.

Kategoriat
Kunta

Laihian osavuosikatsaus: vuoden 2026 alijäämäennuste 2,3 miljoonaa euroa

Laihian kunnan 23.10.2026 päivätyn osavuosikatsauksen mukaan vuoden 2026 tulos on arviolta 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen – selvästi talousarviota heikompi. Kunnanhallituksen 26.10.2026 esityslistan § 178:n liitteessä kerrotaan verotulojen ja valtionosuuksien jäämisestä tavoitteesta sekä henkilöstö- ja työllisyyskulujen kasvusta. Kyse on talousennusteesta, ei tilinpäätöksen lopullisesta tuloksesta. Päivitetty 28.10.2026: Kunnanhallitus päätti 26.10. esittää katsauksen merkitsemistä tiedoksi valtuustolle. Lähde: kunnanhallituksen tarkastettu pöytäkirja 26.10.2026 § 178. Lähde päivitetty 3.11.2026.

Toimintamenot ja investoinnit

Kunnan julkisen valmistelutekstin mukaan toimintamenoihin varatuista määrärahoista oli elokuun loppuun mennessä käytetty 66,6 prosenttia. Investointien nettomäärärahoista oli käytetty 9,5 prosenttia. Luvut kertovat määrärahakäytöstä kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, eivät yksinään koko vuoden lopullisesta tuloksesta tai investointien toteutumisesta.

Esityslistan mukaan korkomenot ovat laskeneet vertailujaksosta. Laihian asukasluku oli elokuun lopussa 7 533, mikä on 23 asukasta vähemmän kuin vuoden 2025 lopussa.

Verotulojen ja valtionosuuksien vaje lähes 700 000 euroa

Osavuosikatsauksen arvion mukaan vuoden 2026 kunnallisverokertymä jää talousarviosta 495 000 euroa ja valtionosuudet 201 800 euroa. Yhteensä alitus on 696 800 euroa. Henkilöstömenoja kasvattaa ennakoitua suurempi sijaisten käyttö. Työllisyyskustannusten ennakoidaan ylittävän niihin varatun miljoonan euron määrärahan noin 130 000 eurolla.

Lainakannan arvioidaan kasvavan

Vuoden 2025 lopussa kunnalla oli lainaa 29,9 miljoonaa euroa. Katsauksessa vuoden 2026 lopun lainamääräksi ennustetaan 31,8 miljoonaa euroa, eli noin 4 216 euroa asukasta kohti. Raportin mukaan kunta on päättänyt muuttaa 10 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa pitkäaikaiseksi.

Investoinnit ja palvelut

Vaikka investointien nettomäärärahoista oli elokuun lopussa käytetty vasta 9,5 prosenttia, katsauksen koko vuoden arvion mukaan investointien ennakoidaan toteutuvan suunnitellusti. Maunulan teollisuusalueella on raportin mukaan käyty neuvotteluja noin 10 000 neliömetrin yritystilojen rakentamisesta ja saatu esitys datakeskuksesta. Nämä ovat suunnitelmia ja neuvotteluja, eivät vahvistettuja rakentamispäätöksiä.

Katsaus kertoo myös, että koulunkäynninohjaajia on vähennetty ja yläkoulun opetusryhmiä supistettu yhdellä elokuussa. Laihian Tilapalvelu Oy:n mukaan osassa kouluja on odotettavissa kalliita välttämättömiä korjauksia lähivuosina. Poronkankaan Vesi Oy puolestaan raportoi pohjaveden olevan poikkeuksellisen alhaalla, mutta tilanteen ei toistaiseksi kerrota vaatineen merkittäviä toimenpiteitä.

Kunnanhallitus esittää katsausta tiedoksi valtuustolle

Kunnanhallituksen 26.10. tarkastettu pöytäkirja vahvistaa, että kunnanhallitus päätti 26.10. ehdottaa valtuustolle osavuosikatsauksen merkitsemistä tiedoksi. Kunnanhallituksen käsittely on päättynyt. Valtuuston käsittelyä ei ole tässä vahvistettu. Katsauksen luvut ovat edelleen ennusteita; tiedoksi merkitseminen ei vahvista niitä tilinpäätöksen lopputuloksiksi.

Alkuperäinen asiakirja: Laihian osavuosikatsaus 2/2026 (PDF, 56 sivua), päivätty 23.10.2026. Tässä uutisessa mainitut talousennusteet sekä Maunulan, koulujen ja pohjaveden tiedot on tarkistettu osavuosikatsauksen tekstistä. Kunnanhallituksen 26.10. ratkaisu on vahvistettu kunnan 27.10. päätöstiedotteesta.

Viralliset lähteet: Laihian kunnanhallituksen tarkastettu pöytäkirja 26.10.2026, § 178: Osavuosikatsaus 2/2026 ja koko tarkastettu pöytäkirja. Tarkistettu 23.10.2026.

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Laihian kunnanhallitus ilmoitti halukkuuden luopua Mico Botnian osakkeista

Päivitetty 27.10.2026: Laihian kunnanhallitus päätti 26.10. ilmoittaa Mico Botnia Oy Ab:lle, että kunta on halukas luopumaan kaikista omistamistaan yhtiön osakkeista. Kannanotto on tehty, mutta osakekauppaa ei ole vielä toteutettu. Päätös ilmenee Laihian kunnanhallituksen tarkastetusta pöytäkirjasta 26.10.2026 § 181. Lähde päivitetty 3.11.2026.

Laihian kunta omistaa yhtiöstä 3,60 prosenttia eli 104 osaketta. Mico Botnia on pyytänyt osakkaitaan ilmoittamaan, aikovatko ne nostaa omistusosuutensa vähintään kymmeneen prosenttiin vai luopua osakkeistaan osittain tai kokonaan.

Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi 19.10. § 200:ssa alustavan kannanoton, jonka mukaan hyvinvointialue haluaa pysyä Mico Botnian omistajana mutta on valmis vähentämään osuuttaan 19,41 prosentista noin 12 prosenttiin. Tämä ei ole vielä sitova osakekauppa. Hyvinvointialueen alkuperäinen päätös.

Taustalla hankintalain sidosyksikköjä koskeva muutos

Kunnan esityslistan mukaan sidosyksikköjä koskevat hankintalain muutokset tulivat voimaan 18.6.2026. Muuttunut sääntely vaikuttaa siihen, millä edellytyksillä julkinen omistaja voi tehdä hankintoja yhtiöstä ilman kilpailutusta. Mico Botnia selvittää omistajiensa tahtotilaa sekä vaihtoehtoja, joissa omistuksia järjesteltäisiin nykyisten osakkaiden kesken tai yhtiö lunastaisi osakkeita jatkomyyntiä varten.

Kunnan esityslistalla ei ilmoiteta Laihian osakkeiden mahdollista myyntihintaa eikä jo sovittua ostajaa.

Kunnanhallituksen kannanotto on vahvistettu 26.10. Osakkeiden mahdollisen myynnin hinta, ostaja ja toteutustapa eivät vielä ilmene julkaistusta päätöstiedotteesta.

Lisätieto 28.10.2026 – myös Maalahti käsittelee omistusjärjestelyä: Maalahden kunnanhallituksen 2.11.2026 kokouksen esityslistalla on § 147, Mico Botnia Oy Ab:n omistusjärjestelyjä koskeva kannanottopyyntö. Asia koskee samaa yhtiötä, jonka osakkeista Laihian kunnanhallitus on ilmoittanut halukkuutensa luopua. Tämä 28.10. julkaistu ennakkotieto perustuu Maalahden 2.11. kokouksen esityslistaan: esityslistan perusteella ei voi vielä sanoa, minkä kannan kunta lopulta ottaa tai toteutuuko osakekauppa. Maalahden kunnanhallituksen virallinen esityslista 2.11., § 147.

Lisätieto 29.10.2026 – Mustasaari käsittelee samaa asiaa: Mustasaaren kunnanhallituksen 2.11.2026 esityslistalla § 177 on kannanotto Mico Botnia Oy Ab:n omistusjärjestelyihin. Päivitetty 1.11.2026: Mustasaaren kunnanjohtajan esityksen mukaan Mustasaari haluaisi ensisijaisesti nostaa nykyisen 8,37 prosentin omistuksensa vähintään 10 prosenttiin hankkimalla 47 lisäosaketta. Toissijaisena vaihtoehtona esitetään nykyisen 240 osakkeen omistuksen säilyttämistä. Kannanotto olisi alustava eikä sitova. Tämä poikkeaa Laihian 26.10. ilmoittamasta halukkuudesta luopua kaikista 104 osakkeestaan; kuntien välisestä osakekaupasta ei ole päätöstä. Mustasaaren alkuperäinen valmisteluteksti § 177. Myös Maalahden kunnanhallitus käsittelee järjestelyä 2.11. (§ 147). Kyse on toistaiseksi esityslistoista, ei näiden kuntien lopullisista päätöksistä. Mustasaaren esityslista 2.11.2026.

Lähteet: Laihian kunnanhallituksen tarkastettu pöytäkirja 26.10.2026, § 181 ja koko tarkastettu pöytäkirja.

error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.
Laihialainen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.