Miten naapurikuntien suksi luistaa? Laihialainen.fi vertaili talouden nousut ja laskut

Laihialainen.fi teki julkisiin asiakirjoihin perustuvan vertailun siitä, miten Laihian naapurikuntien suksi luistaa. Tarkastelussa ovat vuoden 2025 tilinpäätökset, vuoden 2026 verot sekä kuntien suunnitelmat tulevien vuosien nousuihin ja laskuihin. Ladulla ovat Vaasa, Mustasaari, Maalahti, Isokyrö, Ilmajoki ja Kurikka sekä vertailuun lisätty Vöyri.

Kuntataloudessa hyvä luisto voi syntyä erilaisista aineksista: pienestä velasta, omistusten osingoista, yritysten kasvusta tai omaisuuden myynnistä. Ylämäessä tarvitaan myös pitoa eli menojen hallintaa. Pelkkä viime vuoden ylijäämä tai matala veroprosentti ei vielä kerro, miten seuraavasta mäestä selvitään.

Vertailu taustoittaa Laihian verokeskustelua. Lue myös uutinen Laihian kunnanhallituksen veronkorotusesityksestä.

Lähtöpaikat ovat erilaiset

Laihian vuoden 2026 kunnallisvero on vertailujoukon korkein, mutta kunnan oma lainamäärä asukasta kohti on pienempi kuin kuudessa vertailukunnassa. Isokyrö erottuu hyvin pienellä velalla.

Vuoden 2025 toteuma ja vuoden 2026 kunnallisvero
Kunta	Vero 2026, %	Yli-/alijäämä 2025, milj. €	Kunnan lainat 2025, €/asukas
Vaasa	8,40	+10,27	4 781
Mustasaari	8,90	−1,36	6 300
Maalahti	8,90	+0,44	5 043
Isokyrö	9,50	+1,56	369
Ilmajoki	9,20	+0,17	5 120
Kurikka	8,40	−2,42	6 675
Vöyri	9,20	−0,64	7 683
Laihia	9,60	−1,22	3 968

Yli-/alijäämä on tilikauden lopullinen yli- tai alijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen. Lainat ovat kunnan omia lainoja; konsernilainat ja vuokravastuut eivät sisälly sarakkeeseen. Miljoonaluvut on pyöristetty. Lähteet: kuntien tilinpäätökset ja Verohallinto, linkit jutun lopussa.

Euromääräisiä vuosituloksia ei voi vertailla sellaisinaan kuntien paremmuusjärjestykseksi, sillä kuntien koko vaihtelee. Myös omistukset, investoinnit ja kertaerät eroavat toisistaan. Kunnan ja kuntakonsernin velat voivat antaa erilaisen kuvan vastuista.

Isokyrö: pienellä velalla seuraavaan ylämäkeen

Isokyrön vuoden 2025 ylijäämä oli noin 1,56 miljoonaa euroa ja kertynyt ylijäämä 18,14 miljoonaa. Kunnan omia lainoja oli vain 369 euroa asukasta kohti. Konsernilainoja oli kuitenkin noin 1 869 euroa asukasta kohti.

Vuoden 2026 budjetissa ylijäämää on enää noin 30 000 euroa. Kunta hakee pitoa tasapainotusohjelmasta, investointien rajaamisesta ja maksujen tarkistamisesta. Investointien tavoitekatto on kaksi miljoonaa euroa nettona. Kasvua haetaan yritystonteista ja seudun suurinvestointien työntekijöiden houkuttelemisesta kunnan asukkaiksi.

Laihialainen.fi:n arvio: Vahva tase antaa aikaa, mutta pieni budjetoitu vuositulos kertoo, että seuraava nousu vaatii myös Isossakyrössä tarkkaa menojen ja investointien hallintaa.

Vaasa: kasvusta vauhtia, investoinneista vastusta

Vaasan vuoden 2025 ylijäämä oli lopullisessa tilinpäätöksessä 10,27 miljoonaa euroa. Osinkotuloja kertyi noin 16,3 miljoonaa euroa. Kunnan omat lainat olivat 4 781 euroa asukasta kohti, konsernilainat selvästi enemmän: 8 242 euroa.

Lokakuun 22. päivänä julkaistussa vuoden 2027 esityksessä Vaasa tavoittelee 4,8 miljoonan euron ylijäämää ja veron säilyttämistä 8,4 prosentissa. Investointeja esitetään noin 72,4 miljoonaa euroa. Vauhtia haetaan energia-alan investoinneista, asukkaista ja yrityksistä sekä datakeskusten tulevista kiinteistöveroista. Hankkeita myös jaksotetaan.

Laihialainen.fi:n arvio: Kasvu voi vahvistaa tulopohjaa, mutta se tarvitsee etupainotteisesti kouluja, asuntoja ja infrastruktuuria. Vahva kassa auttaa vuonna 2027; korkean investointitason rahoitus on silti ratkaistava myös pidemmällä matkalla. Vuoden 2027 luvut ovat esityksen tietoja.

Mustasaari: maanmyynnistä vauhtia, käyttötalouteen pitoa

Mustasaaren vuoden 2025 alijäämä oli 1,36 miljoonaa euroa. Kunnan omia lainoja oli 6 300 euroa asukasta kohti. Elokuussa 2026 toteutunut noin 29 miljoonan euron maanmyyntitulo parantaa rahoitusasemaa huomattavasti.

Kunnanhallituksen maaliskuussa 2026 hyväksymien yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen arvioitu säästö on 1,158 miljoonaa euroa vuodessa. Keinoihin kuuluvat henkilöstömuutokset, toimialojen vähentäminen neljästä kolmeen sekä tukipalvelujen tehostaminen.

Vuoden 2027 budjettiluonnoksessa maanmyyntirahasta tavoitellaan sijoitustuottoja. Hallitus palautti luonnoksen valmisteluun 19.10.2026. Luonnoksen noin 6,96 miljoonan euron ylijäämään sisältyy kymmenen miljoonan euron konsernin sisäinen kiinteistöjen siirtovoitto, joka ei tuo kassaan uutta rahaa.

Laihialainen.fi:n arvio: Maanmyynti auttaa rahoituksessa, mutta sitä ei voi toistaa joka vuosi. Jatkuvien menojen ja tulojen tasapaino sekä sijoitusten tuotto ratkaisevat, kuinka pitkälle vauhti kantaa.

Maalahti: hallittua menoa ja uusia asukkaita

Maalahden vuoden 2025 ylijäämä oli noin 440 000 euroa. Kunnan omia lainoja oli 5 043 euroa asukasta kohti. Vuoden 2026 budjetti näyttää 1,38 miljoonan euron ylijäämää, mutta kunnan oman arvion mukaan ilman sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen kertaluonteista luovutusvoittoa tulos olisi noin 400 000 euroa alijäämäinen.

Huhtikuussa hyväksytty strategia 2026–2030 tavoittelee vähintään 5 400 asukasta ja tasapainoista taloutta. Keinoja ovat vuokra-asuntojen lisääminen, toimiva pendelöinti, yritysten kasvun tukeminen ja palveluverkon pitkäjänteinen suunnittelu. Vuoden 2026 investointibudjetti on rajattu noin 1,2 miljoonaan euroon.

Laihialainen.fi:n arvio: Asukkaiden ja yritysten pitäminen kunnassa tukee jatkuvia tuloja. Strategian tavoitteet tarvitsevat rinnalleen hankkeiden kustannukset, rahoituksen ja toteutusaikataulut.

Ilmajoki: kouluverkosta haetaan lisää pitoa

Ilmajoen vuoden 2025 ylijäämä jäi noin 167 000 euroon. Kunnan lainoja oli 5 120 euroa asukasta kohti. Vuoden 2026 budjetissa tavoitellaan noin 1,66 miljoonan euron ylijäämää.

Talousarvio nostaa palveluverkon tiivistämisen keskeiseksi keinoksi 4–5 miljoonan euron tehostamistavoitteessa. Läntisten koulujen yhdistämisestä on päätetty, mutta asia on osittain oikeuskäsittelyssä. Syyskuussa käsitelty alkuvuoden katsaus toi esiin verotulo- ja menoriskejä. Sote-kiinteistöjen vuokratuottojen arviota vähennettiin 420 000 eurolla.

Laihialainen.fi:n arvio: Rakenteista voidaan saada pysyvää säästöä, mutta vasta nettolaskelma näyttää hyödyn. Kuljetukset, vastaanottavat tilat, tyhjät rakennukset ja investointien korot pitää laskea mukaan. Päätöksen ja toteutuvan säästön välissä voi olla pitkä mäki.

Kurikka: osingot auttavat, velka hidastaa

Kurikan vuoden 2025 alijäämä oli 2,42 miljoonaa euroa. Kunnan omia lainoja oli 6 675 euroa asukasta kohti. Osinkotuloja kertyi noin 9,9 miljoonaa euroa. Kertynyttä ylijäämää oli silti 19,04 miljoonaa euroa.

Vuoden 2026 alkuperäinen talousarvio on noin 8,77 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunta hakee tasapainoa investointien vähentämisestä ja siirtämisestä sekä opetuksen ja kiinteistömenojen sopeuttamisesta. Tulopohjaa tukevat osingot ja tuulivoiman kiinteistöverot. Valtuusto päätti 28.9.2026 pitää vuoden 2027 tuloveron 8,4 prosentissa.

Laihialainen.fi:n arvio: Matala vero ei yksin merkitse helppoa latua. Omistusten tuotot ovat tärkeä etu, mutta niiden vaihtelu ja velka edellyttävät varovaisuutta. Investoinnin lykkääminen siirtää rahoitustarvetta, ellei hankkeen laajuutta samalla muuteta.

Vöyri: hyväksytty ohjelma, mutta mäkeä jää vielä

Vöyrin vuoden 2025 alijäämä oli noin 645 000 euroa. Tilinpäätökseen sisältyi 1,11 miljoonaa euroa lisäpoistoja. Kertynyttä ylijäämää oli 8,33 miljoonaa euroa, mutta kunnan omat lainat olivat vertailujoukon suurimmat: 7 683 euroa asukasta kohti.

Valtuusto hyväksyi 28.5.2026 tasapainottamisohjelman vuosille 2027–2029. Valmistelussa tarpeeksi arvioitiin 1,8 miljoonaa euroa ja ohjelman säästöiksi sekä lisätuotoiksi 1,405 miljoonaa euroa. Kunnan oma valmistelu toteaa lisätoimien tarpeen jatkuvan.

Ohjelmassa pienennetään opetuksen tuntiresurssia, sopeutetaan varhaiskasvatuksen henkilöstöä sekä uudistetaan hallintoa, ruokahuoltoa ja siivousta. Suurten rakennushankkeiden jälkeen tavoitellaan investointitaukoa ja lainojen lyhentämistä. Ohjelman hyväksyminen ei vielä tarkoita arvioitujen säästöjen toteutumista.

Laihialainen.fi:n arvio: Vöyri näyttää, että vahvankin ylijäämäpuskurin rinnalla voidaan tarvita rakenteellisia muutoksia. Ohjelman eurot, palveluvaikutukset ja velanhoito pitää sovittaa samaan aikatauluun.

Mitä naapurien ladulta voi oppia Laihialle?

Laihian vuoden 2025 lopun kertynyt alijäämä oli noin 1,55 miljoonaa euroa. Kaikilla seitsemällä vertailukunnalla oli emokunnan taseessa kertynyttä ylijäämää. Tämä on olennainen ero: vuosien varrella kertynyt puskuri antaa eri mahdollisuudet kestää heikompia vuosia. Taseen ylijäämä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin vapaa raha pankissa.

Laihialainen.fi:n johtopäätös: Naapurit hakevat selviytymistä usean keinon yhdistelmällä. Menojen ja palvelurakenteen sopeutus, investointien ajoitus, omistusten tuotto ja kasvun edellytysten rakentaminen kulkevat rinnakkain. Yksi hyvä omaisuuskauppa voi auttaa seuraavan mäen yli, mutta jatkuvien tulojen pitää kantaa myös sen jälkeen.

Vertailu ei yksin ratkaise Laihian veronkorotuksen tarvetta tai suuruutta. Päätöksenteon tueksi tarvitaan kunnan oma laskelma siitä, miten erilaiset vero-, säästö- ja investointivaihtoehdot vaikuttavat tulokseen, palveluihin ja velkaan samoilla oletuksilla.

Hyvä kysymys jokaiselle kunnalle on sama: millä seuraava ylämäki noustaan ja miten vauhti pidetään hallinnassa laskussa?

Lähteet ja vertailun rajaus

Tiedot on koottu julkisista asiakirjoista ja tarkistettu 27.10.2026. Kyse on Laihialainen.fi:n kokoamasta asiakirjavertailusta. Kuntakohtaiset arviot ja johtopäätökset ovat toimituksen tulkintaa. Juttua varten ei ole tehty haastatteluja.

Taulukko kuvaa vuoden 2025 toteumia ja vuoden 2026 veroprosentteja. Tulevaisuusosuuksissa käytetään erikseen nimettyjä talousarvioita, suunnitelmia ja päätöksiä. Kaikkien kuntien lopullisia vuoden 2027 kokonaisbudjetteja ei ole vahvistettu tässä vertailussa. Vöyri on mukana erillisenä vertailukuntana Laihian kuuden rajanaapurin lisäksi.