Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Omakotitalo, kerrostalo vai konehalli? Näin Laihialla ja naapurikunnissa asutaan ja rakennuksia verotetaan

Laihialla 68,6 % asuntokunnista asui omakoti- tai paritalossa vuonna 2024, Vöyrillä 80,2 % ja Vaasassa 26,2 %. Uusi vertailu erottaa kodit, kesämökit ja tuotantorakennukset sekä kuntien vuoden 2026 kiinteistöveroprosentit.

Laihian lähialueella asutaan hyvin eri tavoin. Maalahdessa ja Vöyrillä noin neljä viidestä asuntokunnasta asuu omakoti- tai paritalossa, mutta Vaasassa lähes kaksi kolmesta asuu kerrostalossa. Kun rakennusten kiinteistöveroja vertaillaan, vastaan tulee vielä toinenkin ero: asuintalon, kesämökin ja tuotantorakennuksen verotus ei ole sama asia.

Laihialainen.fi kokosi vuoden 2024 asumistiedot sekä vuoden 2026 kiinteistöveroprosentit Laihialta ja kahdeksasta lähialueen kunnasta. Mukana ovat Isokyrö, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri, Ilmajoki, Kurikka ja Seinäjoki. Kyseessä on asumisen ja veroperusteiden vertailu, ei arvio kuntien verotuksen paremmuudesta.

Omakotitalovaltaiset naapurit ja kerrostalovaltainen Vaasa

Taulukossa pientalo tarkoittaa omakoti- ja paritaloissa asuvia asuntokuntia. Asuntokunta ei ole sama asia kuin rakennus: yhdessä kerrostalossa voi olla monta asuntokuntaa. Tilastovuosi on kaikille kunnille sama, 2024. Omistusasunnossa asuvien osuus ei ole omakotitalojen osuus, sillä myös rivitalo- ja kerrostaloasunto voi olla omistusasunto.

Asuminen Laihialla ja lähialueella vuonna 2024. Prosenttiosuudet kaikista asuntokunnista; kesämökit rakennusten lukumääriä.
Kunta Omakoti- ja paritaloissa Kerrostaloissa Omistusasunnoissa Kesämökkejä
Laihia 68,6 % 10,3 % 80,8 % 199
Isokyrö 76,6 % 6,3 % 79,4 % 226
Maalahti 80,3 % 2,6 % 81,9 % 1 933
Mustasaari 71,3 % 9,9 % 85,7 % 4 043
Vaasa 26,2 % 62,9 % 54,2 % 1 851
Vöyri 80,2 % 5,3 % 81,8 % 2 477
Ilmajoki 72,4 % 6,1 % 79,5 % 278
Kurikka 69,5 % 8,4 % 77,4 % 954
Seinäjoki 39,4 % 36,8 % 62,3 % 811

Lähde: Tilastokeskuksen kuntien avainluvut ja asuntokuntatilastot Kuntavertailu-palvelussa. Kuntien nimet taulukossa avaavat kuntakohtaisen lähdesivun. Prosenttien loppuosa sisältää muun muassa rivitaloissa ja muissa rakennuksissa asuvat, joten kaksi ensimmäistä prosenttilukua eivät summaudu sataan.

Laihialla 68,6 prosenttia asuntokunnista asui omakoti- tai paritalossa vuonna 2024. Isossakyrössä osuus oli 76,6, Mustasaaressa 71,3 ja Vöyrillä 80,2 prosenttia. Vaasassa tilanne oli toisenlainen: 62,9 prosenttia asuntokunnista asui kerrostaloissa.

Vapaa-ajan asuminenkin vaihtelee suuresti. Vuonna 2024 Laihialla oli tilastossa 199 kesämökkiä, Mustasaaressa 4 043 ja Vöyrillä 2 477. Kesämökkien määrä ei ole sama asia kuin muun asuinrakennuksen veroprosentilla verotettavien rakennusten lukumäärä.

Verotaulukossa talo ja konehalli ovat eri riveillä

Kiinteistöverotuksessa rakennuksen todellinen käyttötarkoitus ratkaisee, mitä rakennusveroprosenttia siihen sovelletaan. Vakituisella asuinrakennuksella on oma prosenttinsa, muilla asuinrakennuksilla – kuten kesämökeillä – toinen ja yleisen rakennusveroprosentin piiriin kuuluvilla tuotanto-, varasto- ja teollisuusrakennuksilla kolmas. Maapohja verotetaan erikseen.

Kiinteistöveroprosentit vuonna 2026: asuinrakennukset, tuotantorakennukset ja maapohja
Kunta Vakituinen asunto Muu asunto, esim. mökki Rakennusten yleinen, esim. tuotantorakennus Maapohjan yleinen
Laihia 0,60 % 1,10 % 1,10 % 1,40 %
Isokyrö 0,65 % 1,10 % 0,93 % 1,30 %
Maalahti 0,55 % 1,20 % 1,00 % 1,30 %
Mustasaari 0,55 % 1,15 % 1,00 % 1,30 %
Vaasa 0,50 % 1,10 % 1,25 % 1,30 %
Vöyri 0,50 % 1,30 % 1,00 % 1,30 %
Ilmajoki 0,60 % 1,20 % 0,93 % 1,30 %
Kurikka 0,60 % 1,20 % 0,93 % 1,30 %
Seinäjoki 0,60 % 1,65 % 1,45 % 1,45 %

Lähde: Verohallinnon vahvistetut kuntakohtaiset kiinteistöveroprosentit 2026. Taulukossa ovat kunnissa yleisesti käytettävät veroprosentit, eivät yksittäisten rakennusten euroina maksamat verot. Voimalaitosrakennuksille ja eräille muille kohteille voi olla erillinen veroprosentti.

Esimerkiksi Laihialla vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on 0,60, mutta tuotantorakennuksiin käytettävä yleinen rakennusveroprosentti 1,10. Isossakyrössä luvut ovat 0,65 ja 0,93, Vaasassa 0,50 ja 1,25. Eroja on siis sekä asuintalojen että tuotantorakennusten verotuksessa.

Entä maatilan navetta, kuivuri tai konehalli?

Maatilalla on syytä erottaa ainakin kolme asiaa: asuinrakennus, maatalouden tuotantorakennukset ja maapohja. Verohallinnon mukaan maatalouden tuotantorakennuksia ovat muun muassa eläinsuojat, tuotanto- ja varastorakennukset sekä -rakennelmat. Myös metsätalouden rakennuksia voi kuulua kiinteistöverotukseen.

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten verotusarvo määräytyy poistamattoman hankintamenon eli menojäännöksen perusteella. Se on eri asia kuin tavallisen asuinrakennuksen jälleenhankinta-arvoon perustuva arvostus. Tämän vuoksi veroprosenttien ero ei kerro suoraan maatilan tai kotitalouden verolaskujen erotusta.

Maatalousmaan ja metsän varsinainen maa-alue eivät yleensä kuulu kiinteistöveron piiriin. Sen sijaan rakennukset sekä niiden rakennuspaikat voivat kuulua. Myös vakituisen asuinrakennuksen pihapiirissä olevien saunojen ja autotallien verokohtelu voi erota varsinaisista tuotantorakennuksista. Verohallinnon ohje maatilarakennuksista kertoo tästä tarkemmin.

Havainnollistava lasku: sama verotusarvo, eri käyttötarkoitus

Seuraava laskuesimerkki käyttää tarkoituksella samaa 100 000 euron rakennuksen verotusarvoa. Näin nähdään pelkän veroprosentin vaikutus. Todellisuudessa asuin- ja tuotantorakennusten verotusarvot lasketaan eri tavoin, eikä esimerkissä ole mukana maapohjan veroa.

Vuotuinen rakennuksen kiinteistövero, jos verotusarvo on kummassakin tapauksessa 100 000 euroa
Kunta Vakituinen asuinrakennus Yleisen veroprosentin tuotantorakennus Erotus
Laihia 600 € 1 100 € 500 €
Isokyrö 650 € 930 € 280 €
Vaasa 500 € 1 250 € 750 €
Vöyri 500 € 1 000 € 500 €

Esimerkit on laskettu vuoden 2026 prosenteilla. Ne eivät kuvaa todellisten kiinteistöjen verotusarvoja tai yksittäisen maatilan lopullista veroa. Konehallissa voidaan viettää tuntikausia, mutta asumiskäyttöön sitä ei pelkällä ahkeruudella muuteta.

Tuotantorakennusten määrää ei voi päätellä asumistilastosta

Tässä vertailussa on tärkeä tilastollinen rajoitus: Tilastokeskuksen rakennuskantatilasto ei pääsääntöisesti sisällä maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia eikä asuintalojen saunoja ja talousrakennuksia. Siksi asuntokuntien asumisprosentteja tai tavallisia rakennuskantalukuja ei voi käyttää mittaamaan kunnissa olevien navettojen, konehallien ja kuivurien määrää.

Verohallinnolla on erillinen käyttötarkoituksen mukainen kiinteistöverotilasto (2.1), josta voidaan tutkia verotuksessa olevia rakennuksia ja veromääriä kunnittain. Myös sen tiedoissa on rajauksia ja tietosuojapeittoja. Tässä jutussa ei esitetä tuotantorakennusten kuntakohtaisia lukumääriä, koska niitä ei ole poimittu ja tarkistettu yhdenmukaisella rajauksella.

Mitä tämä kertoo Laihian rakennusrekisteriselvityksestä?

Laihia käynnisti vuonna 2024 rakennusrekisterin laadunparannus- ja kiinteistöveroselvityshankkeen. Marraskuuhun 2024 mennessä oli tarkastettu noin 1 100 kiinteistöä, joista noin 650:llä todettiin rekisteritiedoissa korjattavaa. Luku ei ilmaise, kuinka moni havainto koski asuinrakennusta, tuotantorakennusta tai muuta rakennusta.

Juuri tämä erottelu olisi hyödyllinen hankkeen tulosten arvioinnissa: montako havaintoa koski vakituisia koteja, montako maatilojen tai yritysten tuotantorakennuksia, paljonko muutoksia siirtyi verotukseen ja mitä lisäveroa niistä todella kertyi?

Asumisen yleisyys, rakennusten lukumäärä ja kiinteistöverotuotto ovat kolme erillistä asiaa. Ne kannattaa pitää erillään myös silloin, kun vertaillaan Laihiaa sen naapureihin. Pelkkä rekisterin korjausten määrä ei osoita verotulojen kasvua tai tarkastuksen kannattavuutta.

Aiempi tutkimus: Laihian kiinteistöveroa on korotettu moneen kertaan – mitä rakennusrekisterin tarkastukset ovat tuottaneet?

Lähteet ja vertailun rajaukset

Laihialainen.fi:n toimituksellinen vertailu 29.10.2026. Asumistiedot koskevat vuotta 2024 ja kiinteistöveroprosentit vuotta 2026. Laskuesimerkit ovat havainnollistavia, eivät yksilöllisiä veropäätöksiä.

error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.
Laihialainen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.