Kategoriat
Kunta

Laihian rakennusvalvonnan arkiston digitointiin esitetään lähes 86 000 euron suorahankintaa

Laihian tekninen lautakunta käsittelee 18.11.2026 rakennusvalvonnan paperiarkiston digitointihankintaa. Esityslistan § 75:n mukaan hankinnan kokonaiskustannusarvio on 85 891,80 euroa. Toteuttajaksi esitetään Cloudpermit Oy:tä suorahankintana, mutta hankintapäätöstä ei ole vielä tehty.

Paperipiirustukset ja luvat sähköiseen arkistoon

Hankkeessa ei ole kyse vain asiakirjojen skannaamisesta. Tarkoituksena on kohdistaa digitoidut rakennuspiirustukset ja lupa-asiakirjat oikeisiin rakennus- ja lupatietoihin, siirtää ne massana Lupapiste-järjestelmään sekä kehittää järjestelmää tätä varten.

Kunnan valmistelun mukaan rakennusvalvonnalla on jo käytössä Lupapiste, jonka tekniset rajapinnat ja ohjelmiston jatkokehitys ovat Cloudpermit Oy:n hallinnassa. Suorahankintaa perustellaan hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisilla teknisillä syillä ja yksinoikeuksilla. Hankinnan arvo ylittää kansallisen kynnysarvon, ja esityslistassa kuvataan, miksi kunta katsoo kilpailuttamisen ilman nykyisen järjestelmätoimittajan osuutta vaikeaksi.

Valmistelussa on siis suorahankintaesitys, ei jo toteutunut kauppa. Lautakunnan on tarkoitus päättää hankinnasta ja valtuutuksesta sopimuksen allekirjoittamiseen. Määrärahoja on kunnan mukaan varattu vuosien 2026 ja 2027 talousarvioihin.

Kuntalaisen kannalta arkiston digitointi voi tulevaisuudessa helpottaa vanhojen rakennuslupa-asiakirjojen löytämistä, mutta esityslistassa ei luvata tarkkaa valmistumispäivää eikä uusia maksuttomia palveluja.

Virallinen lähde: Teknisen lautakunnan esityslista 18.11.2026 § 75, rakennusvalvonnan arkiston digitointi.

Kategoriat
Kunta

Ratikyläntielle suunnitellaan uutta tasoristeystä – Laihian suunnitteluosuudeksi esitetään 90 000 euroa

Laihian kunta ja Väylävirasto valmistelevat rata- ja katujärjestelyjen suunnittelusopimusta, joka koskee Ratikyläntien uutta tasoristeystä ja muiden nykyisten ratayhteyksien muutoksia. Asia on teknisen lautakunnan esityslistalla 18.11.2026 (§ 72).

Vanhoja ylityksiä pois, uusi Ratikyläntielle

Suunnittelukokonaisuudessa tarkastellaan Vaalilan, Pakan, Aseman ylikulun ja Maunulan nykyisten ylitysten tai tasoristeysten poistamiseen liittyviä järjestelyjä sekä uuden Ratikyläntien tasoristeyksen toteuttamisen suunnittelua. Ratikyläntie suunniteltaisiin välillä Viljatie–Jarrumiehentie kaduksi ja uuteen ylitykseen suunniteltaisiin tasoristeysvaroituslaitos.

Hankkeen tavoitteina ovat rataturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Esillä on vasta suunnittelun tilaaminen, ei päätös tasoristeysten rakentamisesta tai sulkemisesta.

Suunnittelulle 180 000 euron kustannusarvio

Rata- ja katusuunnitelmien sekä lisäpohjatutkimusten ja mittausten kokonaisarvioksi ilmoitetaan 180 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset jaettaisiin tasan Väyläviraston ja Laihian kunnan kesken, jolloin kunnan arvioitu osuus olisi 90 000 euroa (alv 0 %).

Suunnittelun kilpailutus tavoiteltaisiin vuodenvaihteeseen 2026–2027, varsinainen suunnittelu vuosille 2027–2028 ja suunnitelmien hyväksyminen vuodelle 2029. Rakentamisen kustannuksista, toteutustavasta ja kunnossapidosta sovittaisiin erikseen myöhemmin.

Esityslistan mukaan Väyläviraston johto ei ole vielä hyväksynyt sopimusta. Siksi lautakunnalle esitetään kunnan hyväksynnän antamista ehdollisena, Väyläviraston oman hyväksynnän varaan.

Virallinen lähde: Laihian teknisen lautakunnan 18.11.2026 esityslista § 72. Päätös tarkistetaan kokouksen jälkeen.

Kategoriat
Kunta

Laihian vesi- ja jätevesimaksuihin esitetään korotuksia – perusmaksut nousisivat 20 prosenttia

Laihian vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesimaksuihin esitetään merkittäviä korotuksia 1.3.2027 alkaen. Tekninen lautakunta käsittelee hinnastoa keskiviikkona 18.11.2026 (§ 69). Kyse on esityslistasta, ei vielä hyväksytyistä maksuista.

Miten maksut muuttuisivat?

  • Talousveden ja jäteveden perusmaksut nousisivat 20 %.
  • Veden ja jäteveden kulutukseen perustuvat maksut nousisivat 5 %.
  • Kerrosalaan perustuvat vesiliittymismaksut nousisivat 10 % ja jätevesiliittymismaksut 20 %. Nämä liittymismaksukorotukset eivät koskisi omakotitaloja.
  • Veden suurkuluttajien alennus pienenisi 50 prosentista 25 prosenttiin. Suurkuluttajan raja säilyisi 60 000 kuutiometrissä vuodessa.

On tärkeää erottaa perusmaksut, käyttömaksut ja kertaluonteiset liittymismaksut: omakotitaloja koskeva liittymismaksupoikkeus ei tarkoita, etteivät perus- tai käyttömaksujen korotukset vaikuttaisi niihin.

Kunnan laskelman mukaan vesi- ja viemäriverkostoon liitetyn uuden rakennuksen liittymismaksujen muutoksen arvioitu vaikutus olisi esimerkiksi teollisuusrakennuksissa noin 1 euro, rivitaloissa 2,80 euroa ja vapaa-ajan rakennuksissa 4,70 euroa kerrosneliöltä. Lopulliset eurohinnat ovat hinnastoliitteessä.

Kunnalle haetaan lisää tuloja – toimintakate jää ennusteessa alle tavoitteen

Valmistelun mukaan korotuksilla tavoitellaan noin 75 000 euron lisätuloja vuonna 2027 ja 90 000 euron lisätuloja vuonna 2028. Syinä esitetään ikääntyvän verkoston, puhdistamon ja pumppaamojen korjaus- ja ylläpitotarpeet.

Saman kokouksen § 74:ssa arvioidaan, että vesihuoltolaitoksen vuoden 2026 toimintakate jäisi talousarvion sitovasta tavoitteesta noin 205 452 euroa. Taustalla mainitaan muun muassa noin 130 000 euron vesivahingon omavastuu ja ostoveden odotettua suuremmat kustannukset. Tämä ei tarkoita täsmälleen samansuuruista tilikauden tappiota: valmistelussa vesihuoltolaitoksen tilikauden lopputulos ennustetaan edelleen noin 168 050 euroa ylijäämäiseksi poistojen ja rahoituserien jälkeen.

Seuraava vaihe: tekninen lautakunta käsittelee esitykset 18.11. ja vesihuoltolaitoksen toimintakatteen alitusta koskeva asia on tarkoitus viedä myös kunnanhallitukselle ja valtuustolle.

Viralliset lähteet: Teknisen lautakunnan 18.11.2026 § 69, taksaesitys ja § 74, vuoden 2026 talousarvion toteumaennuste.

Kategoriat
Kunta

Laihian vero nousee, kouluverkko voi supistua – missä ovat säästölaskelmat?

Laihian kunnallisvero nousee vuonna 2027, ja samalla keskusteluun on noussut nykyisen kuuden alakoulun mahdollinen supistaminen kahteen tai kolmeen. Kouluverkkopäätöksiä ei ole tehty. Jotta vaihtoehtoja voisi arvioida, tarvitaan laskelmat myös koulukuljetuksista, tiloista ja muutosten todellisista nettovaikutuksista.

Laihian kunnanvaltuusto päätti 9. marraskuuta 2026 nostaa vuoden 2027 kunnallisveroprosentin 9,6:sta 10,6:een. Päätös syntyi niukasti äänin 14–13. Korotuksen arvioidaan lisäävän kunnan verotuloja noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnan päätöstiedote vahvistaa äänestystuloksen; Yle kertoo verotuloarvion.

Vain kolme päivää ennen valtuuston äänestystä Kyrönmaa-lehti uutisoi kunnanhallituksen puheenjohtajan Teemu Knuutin (kesk.) näkemyksestä: vuoden 2030 jälkeen Laihian lapset voisivat mahtua nykyisten kuuden alakoulun sijasta kahteen tai kolmeen. Knuutti ei nimennyt lakkautettavia kouluja tai tarkkaa aikataulua. Hänen mukaansa päätökset edellyttävät perusteellista viranhaltijavalmistelua, lautakuntakäsittelyä ja kuntalaisten kuulemista. Kyse on siis arviosta, ei tehdystä kouluverkkopäätöksestä. Kyrönmaa-lehden uutinen 6.11.2026.

Oppilasmäärien lasku on todellinen – mutta säästösumma ei selviä oppilasmäärästä

Lapsimäärän väheneminen antaa kunnalle perusteen tarkastella koulutilojen tarvetta. Kyrönmaa-lehden mukaan kunnan ennusteessa alakoululaisten määrä vähenee vuoden 2026 noin 561 oppilaasta noin 320 oppilaaseen vuoteen 2032 mennessä. Ennuste on kuitenkin arvio, jonka toteutumiseen vaikuttavat muun muassa muuttoliike ja syntyvyys.

Myös kunnan veroprosentin valmisteluaineistossa viitataan FCG:n kuntatalousanalyysiin: 7–15-vuotiaiden määrän ennakoidaan pienenevän 299:llä vuosina 2025–2030. Analyysin mukaan palveluverkkoa on tarkasteltava kriittisesti ja taloutta sopeutettava. Se ei kuitenkaan sellaisenaan kerro, paljonko juuri kahden tai kolmen alakoulun malli säästäisi.

Mitä 2–3 alakoulun vaihtoehdon pitäisi maksaa – ja säästää?

Koulujen määrän vähentyminen voi pienentää muun muassa kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitomenoja. Lopullinen taloudellinen hyöty riippuu kuitenkin siitä, mitä tapahtuu oppilaille, henkilöstölle ja rakennuksille.

  • Koulukuljetukset: kuinka monen oppilaan matka pitenee, miten reitit muuttuvat ja paljonko lisäkuljetukset maksavat vuodessa?
  • Vastaanottavien koulujen tilat: tarvitaanko luokkatiloihin, ruokailuun, pihoihin tai muihin järjestelyihin investointeja?
  • Henkilöstö ja opetusryhmät: mitkä menot tosiasiallisesti vähenevät ja miten opetuksen järjestäminen muuttuu?
  • Poistuvat koulurakennukset: voidaanko ne myydä tai ottaa muuhun käyttöön, vai jäävätkö ylläpitokustannukset kunnalle? Entä mahdolliset kirjanpidolliset alaskirjaukset?
  • Lasten arki ja kylät: miten koulumatkojen kestot, turvallisuus ja lähikoulujen saavutettavuus muuttuvat?

Olennaista olisi julkaista jokaisesta vaihtoehdosta vertailukelpoinen nettokustannuslaskelma: nykyinen kuuden alakoulun verkko, mahdolliset välivaiheet sekä kahden ja kolmen koulun mallit. Laskelmissa pitää erottaa kertaluonteiset muutostyöt vuosittain toistuvista säästöistä.

Laihialainen.fi ei löytänyt tarkistamistaan julkisista lähteistä laskelmaa, joka osoittaisi 2–3 alakoulun mallin nettosäästön koulukuljetukset ja investoinnit huomioiden. Tämä ei todista, ettei valmistelua tai laskelmia olisi tehty; niiden mahdollinen julkisuus ja sisältö on syytä selvittää kunnalta.

Veronkorotus ja kouluverkko ovat kaksi erillistä päätösasiaa

Veronkorotuksesta on nyt päätetty. Kouluverkosta ei. Kunnan taloudellinen tilanne on silti yhteinen tausta molemmille: kunnan valmistelussa todetaan, etteivät pelkät säästöt riitä alijäämän kattamiseen, vaan myös verotuloja tarvitaan lisää.

Veroratkaisussa nähtiin erilaisia painotuksia. Jaakko Keto (kok.) esitti vuoden 2027 kunnallisveron säilyttämistä 9,6 prosentissa; esitystä kannattivat Tuomas Latva-Nikkola (kok.) ja Esa Kannelmaa (ps.). Valtuuston enemmistö puolestaan hyväksyi korotuksen talouden vakauttamiseksi. Kyrönmaa-lehden 9.11. uutinen.

Keskustalaisen kunnanhallituksen puheenjohtajan kouluverkkoarvio ja kokoomuslaisten veropäätöksessä esittämä vaihtoehto eivät ole sama asia. Juuri siksi talousvaikutusten läpinäkyvä vertailu olisi hyödyllinen kaikille ryhmille: päätöksenteko voisi perustua yhteisiin laskelmiin, vaikka ratkaisuista oltaisiin eri mieltä.

Kysymys, johon kuntalaisten pitäisi saada vastaus

Jos kouluverkkoa aiotaan muuttaa, kuntalaisten olisi voitava nähdä, kuinka paljon rahaa säästyy todellisuudessa ja miten muutos vaikuttaa koulupäiviin, matkoihin sekä tuleviin investointeihin. Ilman vaihtoehtoisten mallien laskelmia jää epäselväksi, millainen taloudellinen peruste niillä olisi.

Samoin on tärkeää kertoa, mihin vuoden 2027 veronkorotuksella tavoiteltu lisätulo käytetään osana koko kunnan talouden tasapainottamista. Veronkorotusta ei ole päätetty yksittäisten koulujen säilyttämisen vastineeksi.

Laihialla on jo kokemusta kouluverkon muutoksista. Aiemmista koulukuljetuksista ja kyläkoulujen merkityksestä kerrottiin Laihialainen.fi:n Jokikylän kokemuksia käsitelleessä artikkelissa. Veropäätöksen aiempi käsittely löytyy puolestaan erillisestä talousjutusta.

Ennen kouluverkkopäätöksiä tarvitaan vastaus vähintään kolmeen kysymykseen: paljonko eri vaihtoehdot säästävät nettona, mitä ne maksavat perheille ja kunnalle sekä milloin niiden vaikutukset toteutuvat?

Lähteet

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Edith-merituulivoimahankkeen sähkönsiirron YVA nähtävillä Laihialla – mielipiteet 18.12. mennessä

Metsähallituksen Edith-merituulivoimahankkeen mantereen sähkönsiirron ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) on asetettu nähtäville 12.11.–18.12.2026. Laihian kunta on yksi paikoista, joissa arviointiohjelmaan voi tutustua: Kauppatie 2 B, 66400 Laihia.

Kyse on ympäristövaikutusten arvioinnin suunnitelmasta, ei sähkönsiirtoyhteyden rakentamispäätöksestä. Hankkeen tarkemmat vaihtoehdot esitetään viranomaisen kuulutuksessa ja arviointiohjelmassa.

Yleisölle avoin esittelytilaisuus pidetään Närpiön yläkoululla torstaina 26.11.2026 klo 17–19. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä; osallistumislinkki julkaistaan ympäristöhallinnon hankesivulla.

Arviointiohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot on toimitettava viimeistään 18.12.2026 Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon, viitteellä LVV-U/79713/2026.

Lähde: Laihian kunnan virallinen kuulutus 12.11.2026.

Kategoriat
Kunta

Laihian ylimääräinen valtuuston kokous 23.11. on peruttu

Päivitetty 13.11.2026: Laihian kunnan ilmoituksen mukaan 23.11.2026 suunniteltu ylimääräinen kunnanvaltuuston kokous on PERUTTU. Kunnan virallisen ilmoituksen otsikko on muutettu muotoon ”Kunnanvaltuuston kokous 23.11.2026 – Peruuntunut”. Aiemmin ilmoitetut kokousaika ja esityslistan sekä pöytäkirjan julkaisupäivät eivät näin ollen ole enää voimassa tämän kokouksen osalta.

Kunnan aikaisempi ilmoitus kertoi kokouksen ajankohdaksi 23.11. ja esityslistan julkaisupäiväksi 19.11. Nämä tiedot ovat vanhentuneet, koska kokous on peruttu.

Perutusta kokouksesta ei tehdä päätöksiä eikä järjestetä sen suoraa verkkolähetystä.

Valtuusto kokoontui edellisen kerran 9.11., jolloin se päätti muun muassa vuoden 2027 tuloveroprosentista, Rajavuorenmetsän esisopimuksesta ja Kunta-Komulan määräalan myynnistä. Samaan aikaan Maunulan yritystonttien hinnoittelu ja vuokraus jäivät ratkaisematta. Ei ole kuitenkaan vahvistettu, että juuri nämä Maunulan asiat olisivat ylimääräisen kokouksen esityslistalla.

Lähteet: Laihian kunnan 13.11. päivitetty kokousilmoitus: 23.11. kokous peruuntunut sekä kunnan 9.11. päätöstiedote.

Kategoriat
Kunta

Laihialla vero nousi yhden äänen turvin – miksi valmiita säästövaihtoehtoja ei käsitelty ensin?

Laihian kunnanvaltuusto päätti maanantaina 9. marraskuuta korottaa kunnallisveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Päätös syntyi äärimmäisen niukasti äänin 14–13. Kokouksen ehkä merkittävin tieto kuultiin kuitenkin keskustelun aikana: kunnanjohtajan mukaan viranhaltijoilla on jo valmiina huomattaviakin säästövaihtoehtoja.

Valtuuston kokous herätti poikkeuksellista kiinnostusta. Kunnan suoraa verkkolähetystä seurasi kokouksen aikana katsojan havaintojen mukaan yli 100 ihmistä.

Laihian kunnallisvero nousee vuoden 2027 alusta nykyisestä 9,6 prosentista 10,6 prosenttiin. Samalla Laihia nousee Suomen korkeimman kunnallisverotuksen kuntien joukkoon.

Korotus vaikuttaa palkansaajien ja eläkeläisten käytettävissä oleviin tuloihin ja herättää kysymyksen myös kunnan kilpailukyvystä asuinpaikkana.

Laihialla on pitkään tavoiteltu uusia asukkaita, yrityksiä ja työpaikkoja. Korkea verotus voi vaikeuttaa tätä tavoitetta, vaikka kuntien vetovoimaan vaikuttavat veroprosentin lisäksi palvelut, asumisen kustannukset ja monet muut tekijät.

Säästölista löytyy – mutta päätökset puuttuvat

Valtuuston keskustelussa kokoomuksen Jaakko Keto esitti kunnallisveroprosentin säilyttämistä ennallaan.

Kedon keskeinen vaatimus oli, että ennen veronkorotusta kunnalla pitäisi olla konkreettinen, euromääräinen ja aikataulutettu talouden sopeutusohjelma.

Kunnanjohtaja Jari Rantala reagoi tähän voimakkaasti.

Rantalan mukaan viranhaltijat ovat jo valmistelleet säästövaihtoehtoja, joiden suuruus vaihtelee 1 500 eurosta jopa 900 000 euroon. Hänen mukaansa valmistelut ovat niin pitkällä, että yhteistoimintaneuvottelut voitaisiin aloittaa vielä vuoden 2026 aikana.

Tämä tieto nostaa esiin olennaisen kysymyksen.

Jos merkittävät säästövaihtoehdot ovat jo tiedossa, miksi niitä ei ole vielä koottu valtuuston käsiteltäväksi selkeäksi kokonaisuudeksi?

Kunnanjohtajan puheenvuoro osoitti, ettei ongelma välttämättä ole säästömahdollisuuksien puuttuminen. Seuraavaksi tarvitaan tietoa vaihtoehtojen sisällöstä, vaikutuksista ja siitä, millaisia päätöksiä päättäjät ovat valmiita tekemään.

On kuitenkin muistettava, ettei 900 000 euron vaihtoehdosta vielä tiedetä julkisesti riittävästi. Summaa ei voida sellaisenaan pitää toteuttamiskelpoisena vuotuisena säästönä ilman tarkempaa selvitystä.

Laihian talous tarvitsee pysyviä ratkaisuja

Kunnan taloustilanne on vakava.

Vuoden 2026 tuloksen ennakoidaan jäävän noin 2,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kunnan teettämän FCG:n analyysin mukaan väestörakenteen muutokset ja valtionosuuksien väheneminen heikentävät taloutta myös tulevina vuosina.

Analyysin mukaan pelkät säästötoimet eivät riitä, vaan myös veronkorotus on tarpeen talouden tasapainottamiseksi.

Tämä oli yksi veronkorotusta kannattaneiden keskeisistä perusteluista. Heidän näkökulmastaan palveluiden turvaaminen ja kunnan taloudellisen itsenäisyyden säilyttäminen edellyttävät lisätuloja.

Korotuksen vastustajat puolestaan katsoivat, että menojen sopeuttaminen olisi pitänyt selvittää ja aikatauluttaa ennen veronkorotusta.

Näkemysero on merkittävä, mutta molemmat osapuolet tunnustivat kuntatalouden ongelmat.

Palveluverkon muutokset väistämättä edessä?

Laihian tuleva talouskehitys liittyy olennaisesti lasten määrän vähenemiseen.

Kunnan talousanalyysissä arvioidaan 7–15-vuotiaiden määrän vähenevän vuosina 2025–2030 yhteensä 299 lapsella.

Tämä merkitsee tarvetta arvioida, miten kunnan palvelut järjestetään tulevaisuudessa.

Erityisesti opetustoimen tilojen, henkilöstöresurssien ja palveluverkon suunnittelu on tärkeää tehdä todellisen oppilasmäärän ja tulevien tarpeiden perusteella.

Säästöjä ei kuitenkaan synny pelkästään sillä, että organisaatiorakennetta muutetaan. Ratkaisujen pitää näkyä aidosti pienempinä pysyvinä kustannuksina ja samalla turvata laadukas opetus.

Laihialla olisi nyt perusteltua tarkastella vaihtoehdot yhtenä kokonaisuutena eikä tehdä yksittäisiä päätöksiä irrallaan toisistaan.

Kuntalainen maksaa – mutta mitä seuraavaksi tapahtuu?

Laihian valtuuston veropäätös on nyt tehty. Se ei kuitenkaan ratkaise kunnan menojen ja tulojen pitkäaikaista epätasapainoa.

Vuoden 2026 talouden tasapainottamistoimien arvioitu kokonaisvaikutus on 842 500 euroa. Tästä 375 000 euroa kohdistuu investointeihin, eikä sitä voi suoraan rinnastaa käyttötalouden pysyviin säästöihin.

Vuoden 2027 ja sitä seuraavien vuosien tasapainottamiseksi tarvitaan edelleen rakenteellisia ratkaisuja.

Laihialaisilla on perusteltu oikeus saada tietää, mitä vaihtoehtoja viranhaltijat ovat valmistelleet ja millaisia vaikutuksia niillä olisi kunnan talouteen ja palveluihin.

Samalla päättäjien on kannettava vastuu siitä, mitkä vaihtoehdoista toteutetaan.

Veronkorotus tuo kunnalle lisätuloja, mutta se ei yksin korvaa talouden sopeutusohjelmaa.

Laihian seuraava suuri ratkaisu ei saakaan olla pelkästään se, kuinka paljon kuntalaisilta kerätään lisää rahaa.

Yhtä tärkeää on ratkaista, kuinka kunta pystyy tulevaisuudessa tuottamaan palvelunsa nykyistä taloudellisemmin.

Ja ennen kaikkea: kuinka pian jo valmistellut säästövaihtoehdot tuodaan avoimesti päättäjien ja kuntalaisten arvioitaviksi?

Lähteet

Kategoriat
Kunta Laihia ja lähialueet

Laihialla yrityksiä on – missä ovat työpaikat?

Laihialla on lähes 900 yritystoimipaikkaa ja paljon työssäkäyviä asukkaita. Silti työpaikkaomavaraisuus jää selvästi naapurikuntia pienemmäksi. Laihialainen.fi selvitti, mitä tilastot kertovat ja millä keinoin kuntaan voisi syntyä lisää työpaikkoja.

Pohjalaistalon edessä oravaruustinna komentaa joutilaita oravia töihin. Humoristinen kuvitus Laihian yrityksiä ja työpaikkoja käsittelevään artikkeliin.

Kuvitus: Laihialainen.fi / tekoälykuvitus. Oravaruustinna komentaa väkeä töihin pohjalaisen talon pihalla.

Laihian vaakunan oravalle riittää mietittävää. Kunnan talous kaipaa vahvistusta, mutta ratkaisu ei välttämättä löydy pelkästään veroprosentista. Voisiko Laihia saada lisää yritysten investointeja ja antaa nykyisille yrittäjille paremmat mahdollisuudet kasvaa?

Tilastokeskuksen vuoden 2024 aineistoon perustuvan kuntaprofiilin mukaan Laihialla oli 890 yritysten toimipaikkaa, niiden henkilöstöluku oli 972 ja yhteenlaskettu liikevaihto noin 197 miljoonaa euroa. Toimipaikka ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin yritys tai työnantajayritys: yhdellä yrityksellä voi olla useita toimipaikkoja ja mukana on myös yksinyrittäjiä. Yritysten toimipaikkojen henkilöstölukua ei pidä sekoittaa kunnan kaikkien työpaikkojen määrään.

Työpaikkoja on vähän suhteessa työllisiin asukkaisiin

Vuoden 2023 työssäkäyntitilastossa Laihialla oli 1 730 työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus oli 52,1 prosenttia. Se tarkoittaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrää suhteessa kunnassa asuviin työllisiin, eikä lukua saa sekoittaa työllisyysasteeseen.

KuntaTyöpaikkaomavaraisuus, 2023
Laihia52,1 %
Mustasaari57,6 %
Ilmajoki62,4 %
Maalahti69,6 %
Isokyrö74,6 %
Vöyri84,0 %
Kurikka88,2 %
Vaasa124,7 %
Yhdenmukainen vertailuvuosi 2023. Työpaikkaomavaraisuus = kunnassa sijaitsevat työpaikat suhteessa kunnassa asuviin työllisiin. Lähde: Tilastokeskuksen kuntien avainluvut / työssäkäyntitilasto sekä kuntakohtainen vertailu.

Laihian työpaikkaomavaraisuus oli vertailukunnista pienin. Vaasan työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosenttia, eli kaupungissa sijaitsi enemmän työpaikkoja kuin siellä asui työllisiä.

Laihialaiset eivät ole toimettomina

Vaikka työpaikkaomavaraisuus on pieni, Laihian työllisyysaste on korkea. Vuonna 2024 Laihian 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 82,9 prosenttia ja Vaasan 73,1 prosenttia.

Vuonna 2023 vain 33,3 prosenttia Laihialla asuvista työllisistä kävi töissä kotikunnassaan. Muut kävivät töissä muualla. Kaikkien työmatkat eivät suuntaudu Vaasaan, eikä näistä luvuista voi päätellä Vaasan osuutta tarkasti. Olennainen ero on tämä: Laihialla asuvat tekevät työtä, mutta huomattava osa työpaikoista sijaitsee muualla.

Miksi toimipaikkoja on paljon, mutta työpaikkoja vähän?

Yksi lisäselvityksen arvoinen kysymys on yritysten koko. Jos suuri osa toimipaikoista on yhden henkilön yrityksiä, yritystoimipaikkojen määrä ei sellaisenaan kerro palkattujen työntekijöiden määrästä.

Kunnan kannattaisi selvittää, kuinka moni nykyisistä yrityksistä haluaisi palkata ensimmäisen työntekijänsä, laajentaa toimintaansa tai rakentaa suuremmat toimitilat Laihialle. Työpaikkoja voi syntyä myös paikallisten yritysten kasvusta, ei pelkästään uusien suuryritysten houkuttelemisesta.

Laihialaisen nuoren palkkaamiseen voi saada jopa 9 000 euroa tukea

Täydennetty 10.11.2026: Pohjanmaan työllisyysalueella on käytössä työnantajille suunnattu nuorten työllistymisseteli. Tukea voidaan myöntää 18–29-vuotiaan työttömän nuoren palkkaamiseen, kun tämän kotikunta kuuluu työllisyysalueeseen. Laihia kuuluu mukaan. Työnantajina voivat olla yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Osa-aikainen työ tai oppisopimus voi soveltua, jos viranomainen arvioi sen edistävän työllistymistä.

Tuki kattaa 50 % palkkakuluista, enintään 1 500 euroa kuukaudessa ja 9 000 euroa kuuden kuukauden aikana. Työsuhteen pitää kestää vähintään kolme kuukautta. Aiemmalle työttömyydelle ei aseteta vähimmäiskestoa. Tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen, ei automaattisesti saatava. Työnantaja hakee tukea työllisyysalueen sähköisellä lomakkeella, kun sopiva nuori on löytynyt.

Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan työllisyysalueen viralliset ehdot sekä hakulomake. Tuki on ollut jo käytössä eikä tämä uutisen täydennys tarkoita uutta kunnan päätöstä.

Tontit eivät yksin synnytä työpaikkoja

Laihian sijainti Vaasan ja Seinäjoen välisten liikenneyhteyksien varrella tarjoaa mahdollisuuksia. Kunnassa on valmisteltu muun muassa Maunulan yritysalueen ratkaisuja. Niitä kannattaisi arvioida myös tulevien työpaikkojen näkökulmasta.

Pelkkä kaavoitettu tai myyty tontti ei kuitenkaan vielä luo työpaikkaa. Tarvitaan investoiva yritys, joka aloittaa toimintansa ja mahdollisesti palkkaa työntekijöitä. Siksi yritysalueiden onnistumista olisi perusteltua mitata myös toteutuneilla investoinneilla ja syntyneillä työpaikoilla – ei vain tonttimyynnillä ja vuokratuloilla.

Oravaruustinna ottaa komennon

Juttua kuvittava Laihian orava on saanut pohjalaisen ruustinnan luonteen. Se komentaa pihalla istuvaa väkeä töihin. Kuvan huumori ei tarkoita, että laihialaiset olisivat laiskoja – tilastot kertovat päinvastaista.

Oikea kysymys kuuluu, miten Laihia voisi luoda jo toimiville yrityksille enemmän kasvun edellytyksiä ja houkutella uusia työpaikkoja kuntaan.

Voisiko työpaikkojen lisääminen vahvistaa kuntataloutta?

Laihian talouden haasteita ei ratkaista yhdessä vuodessa eikä yhdellä investoinnilla. Työpaikkojen, yritysten ja investointien lisääntyminen voisi silti vahvistaa pitkän aikavälin elinvoimaa, palveluiden kysyntää ja kunnan houkuttelevuutta.

Työpaikkojen sijainti ei suoraan määrää kunnallisveron kertymistä: palkansaajan kunnallisvero maksetaan asuinkunnan perusteella. Siksi uusia työpaikkoja ei pidä muuntaa suoraan luvatuiksi veroeuroiksi ilman tarkempaa laskelmaa.

Laihian elinkeinopoliittisissa tavoitteissa on tunnistettu yritystonttien tarjonnan, yritystoiminnan ja työpaikkaomavaraisuuden merkitys. Nyt olisi kiinnostavaa tutkia, mitä tavoitteita on jo saavutettu ja mitä niiden toteuttaminen vielä vaatii.

Keskeinen kysymys ei ole vain se, kuinka monta yritystoimipaikkaa Laihialla on, vaan kuinka paljon ne voisivat tulevaisuudessa työllistää.

Ja mitä siihen sanoisi oravaruustinna? ”Ei se raha pelkällä nuukailulla lisäänny. Tarttis saada tähän kylään lisää työtäkin!”

Lähteet ja tilastojen rajaukset

Tilastohuomautus: Yritystoimipaikkojen luvut ovat vuodelta 2024 ja naapurikuntien työpaikkaomavaraisuusvertailu vuodelta 2023. Myöhemmin julkaistut vuoden 2024 työpaikkaomavaraisuuden kuntakohtaiset luvut tulee ottaa huomioon vertailun päivityksessä. Oravaruustinna on humoristinen tekoälykuvitus, ei todellinen Laihian vaakunan kuva.

Kategoriat
Kunta

Kaksi Laihian lautakuntaa esittää: erillistä lapsivaikutusten arviointimallia ei otettaisi käyttöön

Laihian sivistyslautakunta ja hyvinvointilautakunta esittävät, ettei kuntaan oteta käyttöön erillistä lapsivaikutusten arviointimallia. Molemmat lautakunnat hyväksyivät esityksen syyskuussa 2026. Asia ei ole vielä sama kuin kunnanvaltuuston lopullinen päätös.

Aloite tuli valtuustoon marraskuussa 2025

Laihian Demarit -valtuustoryhmä jätti 10.11.2025 aloitteen lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotosta ja kehittämisestä. Arvioinnilla pyrittäisiin ennakoimaan esimerkiksi kouluja, varhaiskasvatusta ja muita perheiden palveluja koskevien päätösten vaikutuksia lapsiin sekä kuulemaan lapsia ja nuoria niitä valmisteltaessa.

Kunnanhallitus lähetti aloitteen useiden kunnan toimialojen valmisteltavaksi. Sivistyslautakunta käsitteli asian 2.9.2026 (§ 46) ja hyvinvointilautakunta 22.9.2026 (§ 51).

Perusteluina työmäärä ja nykyiset toimintatavat

Lautakunnille esitettyjen ja niiden hyväksymien ehdotusten mukaan erillinen arviointimalli vaatisi koulutusta, asiantuntijatyötä ja henkilöstöresursseja. Valmistelussa katsotaan, että lasten tarpeita huomioidaan jo yhteistyössä koulujen, varhaiskasvatuksen ja hyvinvointipalvelujen kanssa ja että voimavaroja kannattaa kohdentaa suoraan lasten palveluihin.

Samalla esitetään, että valtuustoaloite voitaisiin todeta loppuun käsitellyksi. Kaksi lautakuntaa on hyväksynyt jatkoesityksen, mutta niiden päätökset ovat valmistelua. Kunnanhallituksen ja valtuuston mahdollista lopullista käsittelyä ei pidä ennakoida valmiina päätöksenä.

Miksi asialla on merkitystä Laihialla?

Kunnan valmistelussa olevat kouluverkkoa, opetuksen resursseja ja palveluiden järjestämistä koskevat asiat voivat vaikuttaa lasten ja perheiden arkeen. Keskusteltavaksi jää, riittävätkö nykyiset vaikutusten arvioinnin ja kuulemisen käytännöt vai tarvittaisiinko erillistä, yhtenäistä mallia. Lautakuntien perustelut ja aloitteen tavoite antavat asiaan erilaiset näkökulmat.

Viralliset lähteet: Sivistyslautakunnan tarkastettu pöytäkirja 2.9.2026 § 46 ja hyvinvointilautakunnan tarkastettu pöytäkirja 22.9.2026 § 51. Tarkistettu 6.11.2026.

Kategoriat
Kunta

Laihian Rajavuorenmetsästä päätettiin myydä puuta – eri asia kuin maa-alueen myynti

Laihian kunnan tekninen lautakunta päätti jo 23.9.2026 tehdä Rajavuorenmetsän puukaupan Isojoen Saha Oy:n kanssa. Tämä aiempi päätös jäi Laihialainen.fi:n lokakuun päätösuutisten rinnalla vähälle huomiolle.

Noin seitsemän hehtaaria päätehakkuuta ja 5,7 hehtaaria harvennusta

Tarkastetun pöytäkirjan § 54:n mukaan tarjouspyyntö koski Rajavuorenmetsän tilan (399-404-15-0) kahta metsikkökuviota. Toisessa oli noin 7,0 hehtaarin päätehakkuu ja toisessa noin 5,7 hehtaarin harvennus. Kunta lähetti tarjouspyynnön kahdeksalle toimijalle ja sai määräaikaan 28.8. mennessä neljä tarjousta.

Tekninen lautakunta päätti solmia pystykaupan korkeimman tarjouksen tehneen Isojoen Saha Oy:n kanssa. Julkisesta päätöstekstistä ei ilmene kauppasummaa, joten sitä ei tässä arvioida. Päätös koskee puuston myyntiä, ei metsätilan omistusoikeuden luovuttamista.

Samalla käsiteltiin erillinen taimikonhoitourakka

Tekninen lautakunta käsitteli 23.9.2026 myös Laitisen tilalla (399-412-3-73) tehtävää noin viiden hehtaarin taimikonhoitoa (§ 55). Tarjouspyyntö lähetettiin viidelle toimijalle, ja määräaikaan saatiin kolme tarjousta. Päätöstekstin mukaan halvimman tarjouksen antoi Stora Enso Oyj. Pöytäkirjan varsinaisessa päätöskohdassa kuitenkin käytetään sanaa ”puukauppa”, vaikka asian otsikko ja tarjouspyyntö koskevat taimikonhoitotyötä. Sen vuoksi sopimuksen täsmällinen luonne on syytä vahvistaa eikä urakkasummaa ole käytettävissä tässä lähteessä. Tekninen lautakunta 23.9.2026 § 55.

Erotettava myöhemmistä maa-aluepäätöksistä

Laihian kunnanhallitus päätti 26.10. pyytää ostotarjouksia erikseen määrätyistä kunnan metsätiloista. Lisäksi valtuusto käsittelee 9.11. noin 38 hehtaarin Rajavuorenmetsä-alueen esisopimusta. Näitä eri toimielimissä ja eri päivinä käsiteltyjä asioita ei pidä sekoittaa jo syyskuussa hyväksyttyyn puukauppaan.

Lähteet: Teknisen lautakunnan tarkastettu pöytäkirja 23.9.2026 § 54; kunnanhallituksen 26.10.2026 § 177; valtuuston 9.11.2026 esityslista § 67. Päätökset tarkistettu 6.11.2026.

error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.
Laihialainen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.