Kategoriat
Yhdistys

Laihian Kokoomus ry:n syyskokous 22.11.2026

LAIHIAN KOKOOMUS RY

Sääntömääräinen syyskokous 2026

Aika: Sunnuntai 22.11.2026 klo 15.00
Paikka: Kapteenintalo, Laihia

Kokouksen alustaja:
Minna Lyyski, Ylistaron yläasteen ja lukion rehtori.

Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Laihian Kokoomus ry:n hallitus

Kategoriat
Yhdistys

Koulujen lakkautuksista on Laihialla kokemusta – muistetaanko Jokikylän opetukset?

Laihian kouluverkkoa ollaan jälleen arvioimassa syntyvyyden laskun ja oppilasmäärien vähenemisen vuoksi. Aikaisempien kyläkoulujen lakkautusten vaikutukset ovat kuitenkin edelleen muistissa. Erityisesti koulukuljetusten pituus, lasten jaksaminen ja kylien elinvoimaisuus ansaitsevat huolellisen tarkastelun ennen uusia päätöksiä.

Oppilasmäärät vähenevät – ratkaisuja tarvitaan

Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Teemu Knuutti arvioi Kyrönmaa-lehden 6.11.2026 julkaisemassa haastattelussa, että kouluverkkoa joudutaan tulevina vuosina supistamaan.

Keskustelussa on noussut esille mahdollisuus, että vuoden 2030 jälkeen Laihialla olisi nykyisten kuuden alakoulun sijasta vain kaksi tai kolme.

Knuutti on korostanut, ettei päätöksiä ole tehty ja että valmistelun tulee olla avointa.

Myös Ysikylät ry on nostanut kannanotossaan esiin tarpeen tarkastella kouluverkon muutoksia kokonaisuutena.

Lapsimäärän väheneminen on tosiasia. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei koulujen määrää voi ratkaista pelkän oppilasmäärän perusteella.

Jokikylän koulun lakkauttaminen muutti koulumatkoja

Laihian eteläosassa kouluverkon supistumisesta on jo kokemusta.

Aikaisemmin Jokikylässä toimi valtatie 3:n varressa alakoulu noin kahdeksan kilometriä nykyistä Kylänpään koulua etelämpänä.

Koulun lakkauttamisen jälkeen Jokikylän ja Jukajan alueen oppilaita alettiin kuljettaa pääasiassa Kylänpäähän ja osittain Isonkylän kouluun.

Nykyisin Kylänpää on Laihian eteläisin alakoulu. Se sijaitsee valtatie 3:n varressa, ja sen koulurakennus on hyvässä kunnossa.

Isonkylän koulu puolestaan palvelee omaa kyläaluettaan hieman sivummalla valtatiestä.

Näitä kouluja ei pidä asettaa kilpailemaan keskenään. Niiden sijainti ja merkitys lapsiperheille ovat erilaisia.

Jokikylän koulun lakkauttamisen kokemukset muistuttavat, että yhden koulun sulkeminen muuttaa myös muiden koulujen oppilasmääriä ja koulukuljetuksia.

Kuinka pitkä lapsen koulumatka saa olla?

Perusopetuslain 32 § määrittelee koulumatkan päivittäisen enimmäiskeston.

Alle 13-vuotiaan oppilaan koulumatka saa odotuksineen kestää enintään kaksi tuntia ja 30 minuuttia.

Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, enimmäisaika on kolme tuntia.

Aikarajat koskevat päivän molempia koulumatkoja ja odotusaikoja yhteensä.

Laihian vuoden 2026 koulukuljetusoppaassa määritellään myös kävelymatkat kuljetuksen nousupaikalle sekä ikäkohtaiset laskennalliset kävelynopeudet.

Esimerkiksi seitsemänvuotiaan kilometrin kävelyajaksi arvioidaan 14 minuuttia ja kolmetoistavuotiaan 11,4 minuuttia.

Tällainen laskenta auttaa kuljetusten suunnittelussa, mutta herättää myös kysymyksiä.

Todelliseen matka-aikaan vaikuttavat sää, liukkaus, tien kunto, liikenneolosuhteet ja lapsen yksilöllinen kävelynopeus.

Lain salliman enimmäisajan täyttäminen ei yksin kerro, onko koulumatka lapselle kohtuullinen.

Miten lapsi jaksaa yhdeksän tai kymmenen tunnin päivän?

Erityisen tärkeäksi koulumatkojen pituus muodostuu yläkouluikäisillä oppilailla.

Jos koulupäivä kestää kuusi tai seitsemän tuntia ja koulumatkoihin odotuksineen kuluu kolme tuntia, lapsen päivästä kuluu koulunkäyntiin liittyviin asioihin yhteensä yhdeksän tai kymmenen tuntia.

Tämän jälkeen pitäisi vielä tehdä kotitehtävät, harrastaa, ruokailla, viettää aikaa perheen kanssa ja levätä.

Koulukuljetuksia ei siksi pitäisi suunnitella pelkästään lain sallimien enimmäisaikojen mukaan.

Myös matkojen todellinen kuormittavuus on huomioitava.

Koulun sulkeminen ei poista kaikkia kustannuksia

Kouluverkon supistamisella tavoitellaan yleensä säästöjä.

Niiden laskemisessa on kuitenkin huomioitava myös mahdollisesti lisääntyvät kuljetuskustannukset, tyhjilleen jäävien rakennusten ylläpito, vastaanottavien koulujen tilatarpeet ja kiinteistöjen korjausvelka.

Laihian perusopetuksen nettokustannukset olivat vuoden 2025 valtakunnallisessa vertailussa 10 014 euroa oppilasta kohti, mikä oli maan neljänneksi pienin summa.

Tulevissa kouluverkkoselvityksissä olisi hyödyllistä tarkastella myös Jokikylän koulun lakkauttamisen taloudellisia seurauksia.

Paljonko säästettiin rakennuksen ja opetuksen kustannuksissa? Paljonko koulukuljetukset vastaavasti maksoivat? Millaisiksi oppilaiden päivittäiset matkat muodostuivat?

Koulujen tulevaisuus liittyy myös asuinrakentamiseen

Laihian sijainti Vaasan ja Seinäjoen välissä tarjoaa mahdollisuuksia uusien asukkaiden houkuttelemiseen.

Kyläkoulut voivat olla yksi lapsiperheiden asuinpaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä.

Siksi kouluverkkoa ei pitäisi tarkastella erillään kunnan asuntopolitiikasta ja kaavoituksesta.

Uusien asuinalueiden sijoittaminen nykyisten koulujen läheisyyteen voisi osaltaan tukea niiden oppilasmäärien kehitystä.

Samalla olisi tarkasteltava, millaisia vaikutuksia koulujen sulkemisella voi olla eri kylien tulevaisuudelle.

Aikaisemmista ratkaisuista kannattaa oppia

Laihian taloustilanne ja vähenevät oppilasmäärät edellyttävät vaikeita päätöksiä.

Kaikkien nykyisten koulujen säilyttäminen ei välttämättä ole tulevaisuudessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

Päätösten valmistelussa tarvitaan kuitenkin koulukohtaiset, vertailukelpoiset tiedot rakennusten kunnosta, käyttökustannuksista, kuljetuksista ja oppilasmäärien kehityksestä.

Erityisesti koulukuljetuksista olisi perusteltua esittää laskennallisten aikojen rinnalla myös toteutuneita matka-aikoja.

Jokikylän koulun lakkauttaminen muistuttaa siitä, että kouluverkkopäätökset vaikuttavat lasten ja perheiden arkeen vielä pitkään päätösten jälkeen.

Kunnan taloudesta on huolehdittava, mutta samalla on varmistettava, että lapselle jää koulupäivän jälkeen riittävästi aikaa myös muuhun elämään.

Lähteet

Laihialainen.fi – toimituksen taustaselvitys.

Kategoriat
Yhdistys

Liito-orava tuli kylään – mutta kuka maksaa suojelun laskun?

Kuvitus: matkalaukkua kantava liito-orava keskustelee metsänomistajan kanssa pohjalaisen talon pihassa
Liito-orava saapuu matkalaukun kanssa maanomistajan juttusille. Kuvituskuva.

Laihian vaakunan hopeisella oravalla on metsissä liitelevä serkku: liito-orava. Nyt tämä serkku on noussut keskelle valtakunnallista kiistaa. Liito-oravan elinympäristöä pitää suojella, mutta metsänomistajat kysyvät, mitä tapahtuu, jos metsästä ei enää saa hakata puuta entiseen tapaan – ja kuka korvaa menetyksen? Laihialainen.fi tarkasteli korvauksia yli 20 vuoden ajalta.

Mistä liito-oravakiistassa on kysymys?

Liito-orava on tiukasti suojeltu laji. Luonnonsuojelulaki kieltää sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Kielto on voimassa suoraan lain nojalla: suojeltu paikka ei tarvitse erillistä suojelualuepäätöstä.

Marraskuussa 2026 julkiseen keskusteluun nousi Lupa- ja valvontaviraston uusi ohje. Sen mukaan tunnistettujen pesä- ja levähdyspuiden ympärille säästetään vähintään 0,5 hehtaarin hakkuista vapaa alue. Lisäksi ympärillä säilytetään muutamia hehtaareja liito-oravalle soveltuvaa metsää, jossa hakkuut eivät välttämättä ole kokonaan kiellettyjä, mutta niitä voidaan rajoittaa.

Metsänomistajan huoli on ymmärrettävä: metsä on usein merkittävä osa perheen tai maatilan varallisuutta. Puunmyyntitulot voivat liittyä investointeihin, lainoihin, sukupolvenvaihdokseen tai eläkepäiviin. Jos suunniteltu hakkuu estyy, haitta ei ole pelkkä karttamerkintä.

Metsänhoitoyhdistyksen edustaja: tarvitaan selkeät rajat ja korvaukset

Ylen helmikuussa 2026 julkaisemassa jutussa Metsänhoitoyhdistys Päijänteen myyntipäällikkö Henri Mommo toi esiin metsäammattilaisten tarpeen saada viranomaisilta selkeämpiä ohjeita ja maastossa tehtäviä selvityksiä. Mommo nosti esille myös valtion korvausvelvollisuuden: se perustuu lakiin eikä riipu vapaaehtoisen METSO-ohjelman rahoituksesta.

Metsänomistajien etujärjestö MTK arvosteli 3.11.2026 ohjetta ja varoitti niin sanotusta harmaasta suojelusta: maan käyttöä voi rajoittaa suoraan laista seuraava kielto, vaikka varsinaista luonnonsuojelualuetta ei perusteta. MTK arvioi ohjeen mahdolliseksi valtakunnalliseksi vaikutukseksi jopa 5–10 miljardia euroa. Se on järjestön arvio, ei todettu menetysten tai valtion korvausten määrä.

Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan pitää tarkennusta tarpeellisena, koska sen mukaan liito-oravan suojelu ei ole aiemmin ollut riittävän tehokasta. Lupa- ja valvontaviraston mukaan tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisia käytäntöjä. Osapuolilla on siten erilainen näkemys ohjeen vaikutuksista, vaikka liito-oravan lakisääteistä suojaa on joka tapauksessa noudatettava.

Miten valtion korvaus oikeastaan toimii?

Luonnonsuojelulain 111 §:n mukaan valtio maksaa täyden korvauksen, jos liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan suoja aiheuttaa maanomistajalle merkityksellistä haittaa. Jokainen hakkuurajoitus ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta korvaukseen. Haitan merkityksellisyys ja määrä on arvioitava tapauskohtaisesti.

Metsänomistajan kannattaa pyytää kirjallisesti tieto kohteen sijainnista, lain perusteella tarvittavista rajoituksista ja sallituista metsätöistä. Taloudellista vaikutusta voidaan selvittää esimerkiksi metsäsuunnitelman, puustotietojen ja suunnitellun hakkuun avulla. Suojeluviranomaisen kanssa voidaan pyrkiä sopimaan korvauksesta tai muusta toteuttamistavasta.

Jos sopuun ei päästä, luonnonsuojelulain 113 § mahdollistaa korvaustoimituksen hakemisen Maanmittauslaitokselta. Siinä ratkaistaan korvauksen edellytykset ja määrä. Käyttöoikeuden rajoituksesta määrättävälle korvaukselle kertyy laissa tarkoitettua korkoa korvaustoimituksen hakemisesta lähtien.

Myös maksuaikataulu voi yllättää. Lain 115 §:n mukaan korvauksen maksaminen voidaan Lupa- ja valvontaviraston vaatimuksesta jakaa enintään neljään vuotuiseen erään. Jos haitan pysyvyyttä ei pystytä luotettavasti arvioimaan, korvaus voidaan tietyissä tilanteissa määrätä ensin enintään kymmenen vuoden ajalta.

Suojelukielto on siis voimassa heti, mutta mahdollinen korvaus voidaan joutua selvittämään erikseen. Tässä on maanomistajan oikeusturvan kannalta keskeinen ongelma.

Jo vuonna 2009 kysyttiin: missä ovat korvaukset?

Laihialainen.fi tarkasti myös vanhoja eduskunnan asiakirjoja. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki A. Ollila kysyi vuonna 2009, kuinka liito-oravan suojelusta aiheutuvan merkityksellisen haitan korvausohjeita aiotaan kehittää.

Ympäristöministerin 17.6.2009 vastauksen mukaan vuosina 2004–2008 tehtiin 950 liito-oravaa koskevaa rajauspäätöstä. Korvausta oli maksettu viranomaispäätöksellä 20 alueesta. Lisäksi yksi korvaustoimitus oli saatu päätökseen; korvaus oli 4 040 euroa.

Nämä luvut eivät tarkoita, että lopuissa kohteissa korvausoikeus olisi evätty. Ministeriön mukaan monessa tapauksessa metsänkäsittelyä ei rajoitettu lainkaan tai haitta oli vähäinen. Samassa vastauksessa ministeriö luopui yleisistä euromääräisistä ohjekynnyksistä ja totesi, että merkityksellistä haittaa on arvioitava tapauskohtaisesti.

Hallituksen esityksessä vuodelta 2015 todettiin, että liito-oravasuojelusta oli maksettu vuodesta 2004 lähtien vain yksittäisiä korvauksia, yhteensä suuruusluokaltaan muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Vuonna 2014 oli tehty 512 rajauspäätöstä, joista yli 60 prosentissa hakkuita ei tarvinnut rajoittaa alkuperäisestä suunnitelmasta.

Vuonna 2016 luovuttiin aiemmasta viranomaisen rajauspäätösmenettelystä, mutta itse suojelukielto ja valtion korvausvelvollisuus säilyivät. Korvausten toteutuneista määristä ja käsittelyajoista vuosilta 2016–2025 ei tätä selvitystä varten löytynyt kattavaa, yhtenäistä julkista valtakunnallista tilastoa.

Kokoomuksen arvot: omaisuudensuoja ja kannustava suojelu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän vuonna 2021 hyväksymä metsälinjaus korostaa metsien kestävää käyttöä, metsänomistajien oikeuksia ja omaisuudensuojaa. Puolueen ympäristötavoitteissa painotetaan myös vapaaehtoisten suojeluratkaisujen ja kannustimien merkitystä.

Vapaaehtoisessa suojelussa, esimerkiksi METSO-ohjelmassa, maanomistaja voi sopia alueensa suojelusta ja korvauksesta. Se on eri asia kuin liito-oravan laissa säädetty lisääntymis- ja levähdyspaikan suoja, josta ei voi vapaasti kieltäytyä.

Puolueen dokumentoidut linjaukset tarjoavat näkökulman keskusteluun, mutta Kokoomuksen puoluejohdon erillistä, vahvistettua kannanottoa juuri marraskuun 2026 ohjeeseen ei tässä selvityksessä ole osoitettu. Myöskään yhden kansanedustajan vuoden 2009 kirjallinen kysymys ei sellaisenaan ole puolueen nykyinen kanta.

Miksei maanomistajalle kerrota korvauksesta heti?

Järjestelmää voisi kehittää yksinkertaiseen suuntaan. Kun viranomainen toteaa suojelutarpeen, maanomistajalle annettaisiin selkeä kartta, tieto sallituista metsätöistä, kuvaus taloudellisen haitan arvioinnista sekä ohjeet korvauksen hakemiseen. Samalla voitaisiin keskustella mahdollisuudesta vapaaehtoiseen, korvattuun lisäsuojeluun.

Tämä ei poistaisi liito-oravan laissa säädettyä suojaa. Se voisi kuitenkin vähentää epävarmuutta ja sitä kokemusta, että rajoitukset tulevat metsänomistajalle yllätyksenä.

Epävarmuus voi myös synnyttää kysymyksen, aikaistetaanko hakkuita siksi, että tulevia rajoituksia pelätään. Uuden ohjeen tällaisesta vaikutuksesta ei tässä selvityksessä ole tutkimusnäyttöä. Jo suojeltuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää myöskään ennakoivilla hakkuilla.

Myös kaavoitus voi rajoittaa maan käyttöä, mutta kaavojen korvausperusteet ovat eri asia kuin liito-oravan suojelun lakisääteiset haittakorvaukset. Niitä ei pidä sekoittaa toisiinsa.

Laihian oravan serkku tarvitsee kodin – maanomistaja ennakoitavat pelisäännöt

Laihian vaakunan orava istuu kultaisella oksalla käpy käpälissään. Sen metsissä liitelevä serkku tarvitsee pesäpaikkoja ja toimivia kulkuyhteyksiä. Metsänomistaja taas tarvitsee tiedon siitä, miten omaa metsää saa käyttää ja miten mahdollinen merkityksellinen taloudellinen haitta korvataan.

Suojelun ja omistusoikeuden ei tarvitse olla vastakohtia. Avoin yhteydenotto, selkeät rajoitukset ja toimiva korvausmenettely tukisivat molempia.

Laihialainen.fi:n jatkoselvitykseen jää yksi keskeinen kysymys: kuinka monelle maanomistajalle valtio on todellisuudessa maksanut liito-oravasta korvausta vuosina 2016–2025, kuinka paljon ja kuinka pitkän odotuksen jälkeen?

Lähteet

Luonnonsuojelulaki 9/2023, erityisesti 78, 111, 113 ja 115 §; eduskunnan kirjallinen kysymys KK 485/2009 vp ja ministerin vastaus; HE 146/2015; Ylen Metsänhoitoyhdistys-haastattelu 2026; MTK 3.11.2026; Suomen luonnonsuojeluliitto 3.11.2026; Kokoomuksen metsälinjaus ja ympäristöohjelma.

Laihialainen.fi – toimituksen taustaselvitys. Kuvituskuvassa esiintyvät henkilöt ja liito-orava ovat kuvitteellisia.

Kategoriat
Yhdistys

Laihialainen.fi – varmennettua tietoa jokaista kuntalaista varten

Laihialainen.fi julkaisee paikallista tietoa jokaista kuntalaista varten. Sisältömme perustuu varmennettuihin tosiasioihin. Tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään tietoa, ymmärtämään yhteisiä asioita ja seuraamaan niiden etenemistä.

Tieto perustuu tarkistettaviin lähteisiin

Kunnan asioissa käytämme ensisijaisesti julkisia alkuperäislähteitä, kuten esityslistoja, pöytäkirjoja, päätöksiä ja kunnan tiedotteita. Kerromme, mihin tieto perustuu, ja liitämme mahdollisuuksien mukaan linkin alkuperäiseen aineistoon. Myös muita paikallisia asioita käsitellessämme tarkistamme tiedot asianomaisen tahon julkaisemasta aineistosta.

Erotamme toisistaan valmistelun, päätösehdotuksen ja tehdyn päätöksen. Esityslistalla oleva ehdotus ei vielä ole päätös. Jos jokin tieto tai asian lopputulos ei ole varmistunut, kerromme sen selvästi.

Kuntalaisen tiedontarve ohjaa sisältöä

Kerromme, mitä asia koskee, missä vaiheessa se on ja mitä sen vaikutuksista tiedetään. Pyrimme esittämään asiat ymmärrettävästi myös lukijalle, joka tutustuu aiheeseen ensimmäistä kertaa. Otsikon tulee vastata jutun sisältöä.

Emme esitä oletuksia tosiasioina emmekä arvaile henkilöiden tai ryhmien tarkoitusperiä. Mahdolliset arviot ja mielipiteet erotetaan selvästi varmennetuista tiedoista.

Sama periaate kaikille

Kunnan yhteisiä asioita käsittelemme samalla mittapuulla riippumatta siitä, kuka asiaa esittää tai kannattaa. Tietojen valintaa ja esittämistä ohjaa niiden merkitys kuntalaisille, ei se, näyttävätkö ne jonkin puolueen tai henkilön kannalta myönteisiltä vai kielteisiltä.

Yhdistysten ja puolueyhdistyksen omaa toimintaa koskeva sisältö pidetään tunnistettavasti erillään kunnan asioita käsittelevästä tietopalvelusta. Lukijan tulee voida erottaa, kenen toiminnasta tai kannanotosta on kyse.

Palaute auttaa pitämään tiedot oikeina

Otamme vastaan tietoja mahdollisista asiavirheistä ja puuttuvista olennaisista tiedoista. Tarkistamme palautteen perusteella lähteet ja korjaamme todetut virheet. Olennaisista sisältökorjauksista kerromme jutun yhteydessä.

Periaatteemme on yksinkertainen: julkaista todellisuuteen ja varmennettuun tietoon perustuvaa sisältöä, joka palvelee jokaista kuntalaista ja antaa lukijalle mahdollisuuden muodostaa oman käsityksensä.

Kategoriat
Yhdistys

Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen tavattavissa lähialueella 28.10.

Ministeri Karoliina Partanen tavattavissa keskiviikkona 28.10. Isossakyrössä, Ilmajoella ja Seinäjoella. Kokoomuksen tapahtumajuliste.
Pohjanmaan Kokoomuksen tapahtumajuliste: Karoliina Partanen lähialueella 28.10.2026.

Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) on tavattavissa keskiviikkona 28. lokakuuta 2026 Isossakyrössä, Ilmajoella ja Seinäjoella. Tilaisuudet järjestetään Laihian lähialueella. Vierailuohjelmaan ei kuulu tilaisuutta Laihialla.

Pohjanmaan Kokoomuksen tapahtumailmoituksen mukaan tilaisuuksissa voi keskustella ministerin kanssa ajankohtaisista aiheista. Mukana on myös Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita, ja tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.

Tilaisuudet keskiviikkona 28.10.2026

  • Klo 11.30 – Waroon Tupa, Isokyrö. Osoite: Museotie 4.
  • Klo 14.00 – Ilmajoen arviointiyksikkö, Tillariina-kahvila. Ilmajoen sosiaali- ja terveyskeskus, Pappilantie 2, Ilmajoki.
  • Klo 15.45 – Valkoinen Puu, Seinäjoki. Osoite: Kauppakatu 6.

Ajat ja paikat ovat Pohjanmaan Kokoomuksen ilmoittamia. Mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa järjestäjän alkuperäisestä tapahtumailmoituksesta.

Kuka on Karoliina Partanen?

Karoliina Partanen on toiminut Suomen sosiaaliturvaministerinä 16.6.2026 lähtien. Hän on Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2023 ja puolueen varapuheenjohtaja vuodesta 2024. Koulutukseltaan Partanen on oikeustieteen maisteri, ja hänellä on varatuomarin arvo.

Sosiaaliturvaministerin vastuualueita

Valtioneuvoston mukaan Partanen käsittelee sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaaliturva- ja vakuutusosastolle, työ- ja tasa-arvo-osastolle sekä turvallisuus ja terveys -osastolle kuuluvat asiat.

Lähteet: Pohjanmaan Kokoomuksen tapahtumailmoitus sekä Valtioneuvosto: sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen. Tiedot tarkistettu 22.10.2026.

Kategoriat
Yhdistys

Kyläradiokurssi Laihialla 24.–25.10. – varautumisen viestintätaitoja

Kyrönmaan kyläturvallisuuteen liittyvä kyläradiokurssi järjestetään lauantaina 24.10.2026 klo 9–17 ja sunnuntaina 25.10. klo 9–16 Laihian Nuorisoliitolla. Kurssi on suunnattu Laihian ja Vähänkyrön asukkaille, ja järjestäjinä ovat Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hanke ja Maanpuolustuskoulutus (MPK).

Kurssin tarkoituksena on vahvistaa viestintävalmiuksia tilanteissa, joissa tavalliset yhteydet eivät välttämättä toimi. Tarkista osallistumisen ehdot ja ilmoittautumistilanne tapahtuman tiedoista ennen lähtöä.

Kategoriat
Yhdistys

Laihialainen.fi:n rakennetta selkiytettiin – pääaiheet löytyvät nyt yhtenäisellä tavalla

Laihialainen.fi:n rakennetta on selkiytetty niin, että kunnan, hyvinvointialueen, seurakunnan ja vuoden 2027 eduskuntavaalien ajankohtaiset asiat löytyvät aiempaa suoremmin etusivulta, omista pääosioistaan ja Ajankohtaista-sivulta.

Muutoksen tavoitteena on tehdä sivuston käytöstä johdonmukaisempaa: käyttäjän ei tarvitse tietää etukäteen, löytyykö asia pääosiosta, aihekohtaisesta uutisarkistosta vai Ajankohtaista-sivulta. Kaikki reitit johdattavat samoihin tuoreisiin sisältöihin ja takaisin aihealueen perustietoihin.

Etusivulta suora reitti kunta-asioihin

Etusivun Kunta-kortissa on nyt kaksi selkeää vaihtoehtoa. Lukija voi siirtyä joko varsinaiseen Kunta ja päätöksenteko -osioon tai suoraan uusimpiin kunta-asioihin.

Myös etusivun Kunta-esittelyyn lisättiin suora linkki Kunta-pääsivulle sekä oikotie sivun ajankohtaisiin uutisiin.

Kunta-sivulle oma ajankohtaisnäkymä

Kunta-sivun aiempi staattinen ajankohtaisnosto korvattiin uudella Kunnan ajankohtaiset -osiolla. Siinä näkyvät nyt tuoreimmat Laihian kuntaa koskevat jutut.

Tällä hetkellä esillä ovat muun muassa kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan tulevien kokousten esityslistat, nuorisovaltuuston vaali sekä Nuukalan 2026 -pelitapahtuma.

Esityslistajutuissa erotetaan selvästi se, mikä on vielä päätösehdotus ja mikä on jo tehty päätös.

Hyvinvointialueen polku yhtenäistettiin

Hyvinvointialueen pääsivulla oli jo valmiiksi oma ajankohtaislista, joka nostaa Laihiaa koskevat HVA-jutut. Rakennetta täydennettiin niin, että pääsivulta pääsee nyt sekä kaikkiin hyvinvointialueen juttuihin että koko Ajankohtaista-sivulle.

Etusivun Hyvinvointialue-korttiin lisättiin erikseen linkit sekä pääosioon että uusimpiin hyvinvointialueen juttuihin. Ajankohtaista-sivulta pääsee vastaavasti takaisin Hyvinvointialue-pääsivulle.

Seurakunta-sivulle tuoreet asiat ennen vaalisisältöä

Seurakunta ja seurakuntavaalit -sivu on ollut yksi Laihialainen.fi:n katsotuimmista sivuista. Siksi sivulle lisättiin oma Seurakunnan ajankohtaiset -osio ennen pitkää ehdokasesittelyä.

Ajankohtaisosio nostaa esiin seurakunnan tapahtumia, rippikouluun ilmoittautumista ja seurakuntavaaleihin liittyviä uutisia. Samasta kohdasta pääsee kaikkiin seurakunta-aiheisiin sekä suoraan ehdokasesittelyihin.

Etusivun Seurakunta-kortissa on nyt erilliset reitit pääosioon ja uusimpiin seurakunta-asioihin, ja Ajankohtaista-sivulta pääsee takaisin Seurakunta-pääsivulle.

Eduskuntavaalit 2027 sai oman uutisvirran

Eduskuntavaalit 2027 oli etusivulla yksi sivuston neljästä pääaiheesta, mutta sillä ei aiemmin ollut omaa uutiskategoriaa eikä paikkaa Ajankohtaista-sivulla. Tämä puute on nyt korjattu.

Sivustolle luotiin oma Eduskuntavaalit 2027 -uutiskategoria ja Ajankohtaista-sivulle oma uutislaatikko. Etusivulta pääsee nyt sekä Eduskuntavaalit-pääsivulle että uusimpiin aihetta koskeviin juttuihin.

Samalla pääsivun tiedot päivitettiin: Pohjanmaan Kokoomus nimesi Antti Tuomelan 20.4.2026 yhdeksi ensimmäisistä vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaistaan. Sivulla erotetaan puolueen nimeäminen ja vaaliviranomaisen myöhemmin vahvistama ehdokasasettelu toisistaan.

Ajankohtaista yhdistää nyt kaikki pääosiot

Ajankohtaista-sivulla on nyt omat uutisnäkymät kunnalle, hyvinvointialueelle, seurakunnalle, eduskuntavaaleille ja yhdistykselle. Jokaisesta aihealueesta pääsee sekä kaikkiin kyseisen kategorian juttuihin että takaisin aihealueen pääsivulle.

Vastaavasti Kunta-, Hyvinvointialue-, Seurakunta- ja Eduskuntavaalit-pääsivuilta pääsee suoraan niiden uusimpiin juttuihin ja koko Ajankohtaista-sivulle.

Selkeämpi polku lukijalle

Uudistuksen jälkeen sivuston rakenne toimii näin:

  • Etusivu kokoaa pääaiheet ja tarjoaa oikotiet sekä pääosioihin että uusimpiin juttuihin.
  • Kunta ja päätöksenteko yhdistää ajankohtaiset kunta-asiat pysyvään tietoon valtuustosta, kunnanhallituksesta ja lautakunnista.
  • Hyvinvointialue kokoaa Laihiaa koskevat sote-palvelut, päätökset ja ajankohtaiset uutiset.
  • Seurakunta ja seurakuntavaalit yhdistää seurakunnan arjen, tapahtumat, vaalitiedot ja ehdokasesittelyt.
  • Eduskuntavaalit 2027 kokoaa vahvistetut ehdokastiedot, vaalien aikataulut ja aiheeseen liittyvät ajankohtaiset jutut.
  • Ajankohtaista toimii kaikkien aihealueiden yhteisenä uutisnäkymänä.

Tavoitteena on, että lukija löytää tuoreet asiat riippumatta siitä, tuleeko hän sivustolle etusivun, jonkin pääosion tai Ajankohtaista-sivun kautta.

Kunta ja päätöksenteko →
Hyvinvointialue →
Seurakunta ja seurakuntavaalit →
Eduskuntavaalit 2027 →
Ajankohtaista →

Kategoriat
Yhdistys

Työministeri Matias Marttinen tavattavissa Laihialla 5.10.

Työministeri Matias Marttinen – tavattavissa Vaasassa ja Laihialla 5.10.2026
Pohjanmaan Kokoomuksen tapahtumailmoitus: työministeri Matias Marttinen Vaasassa ja Laihialla 5.10.2026.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) vierailee Laihialla maanantaina 5. lokakuuta 2026. Pohjanmaan Kokoomuksen järjestämä yleisötilaisuus alkaa kello 15 Nallen Lounas & Kahvilassa, Ruutintie 2:ssa.

Järjestäjän ilmoituksen mukaan tilaisuudessa voi tavata ministeri Marttisen ja keskustella ajankohtaisista aiheista. Tilaisuus on avoin, ja siellä on kahvitarjoilu.

Tilaisuus Laihialla

  • Maanantai 5.10.2026 klo 15.00
  • Nallen Lounas & Kahvila
  • Ruutintie 2, Laihia

Ennen Laihiaa Marttinen on tavattavissa samana päivänä kello 12.30 Görans Cafessa Vaasan Rewell-kauppakeskuksessa.

Kuka on Matias Marttinen?

Matias Marttinen on toiminut Suomen työministerinä 6.5.2025 lähtien. Hän on Kokoomuksen kansanedustaja Satakunnan vaalipiiristä ja on ollut eduskunnassa vuodesta 2019. Marttinen on syntynyt Raumalla vuonna 1990 ja valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta.

Ennen ministeritehtävää Marttinen toimi vuosina 2023–2025 Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Työministerin vastuualueita

Työministerin vastuulle kuuluvat muun muassa työllisyys- ja työpolitiikka, työvoimapalvelut, työmarkkinoiden toimivuuteen liittyvät kysymykset, kilpailu- ja kuluttajapolitiikka, julkisten hankintojen sääntely sekä työperäinen maahanmuutto.

Lähteet: Pohjanmaan Kokoomuksen tapahtumailmoitus ja Valtioneuvosto: työministeri Matias Marttinen.

Kategoriat
Yhdistys

Laihialainen.fi uudistui – paikalliset asiat selkeämmin esille

Laihialainen.fi on uudistettu nykyaikaiseksi Laihian Kokoomuksen paikallisen viestinnän ja vaikuttamisen kanavaksi. Sivuston tavoitteena on tehdä paikallisista asioista helpommin löydettäviä, kertoa tulevista tapahtumista ajoissa ja koota eri aihepiirit selkeiksi kokonaisuuksiksi.

Neljä pääaihetta: kunta, hyvinvointialue, seurakunta ja eduskunta

Kunta ja päätöksenteko -osiossa seurataan Laihian kunnan päätöksentekoa, palveluja, elinvoimaa ja tapahtumia. Kokoomuksen luottamushenkilöitä ja heidän tehtäviään esitellään vahvistettujen tietojen perusteella. Luottamushenkilö- ja luottamuspaikkatietoja täydennetään vähitellen.

Hyvinvointialue -osiossa seurataan Pohjanmaan hyvinvointialueen päätöksentekoa erityisesti Laihiaa koskevien palvelujen, muutosten ja ajankohtaisten asioiden näkökulmasta. Sivulle kootaan Laihiaa koskevia tietoja sekä linkkejä hyvinvointialueen virallisiin päätös- ja tausta-aineistoihin.

Seurakunta ja seurakuntavaalit -osiossa kerrotaan Laihian seurakunnan toiminnasta, päätöksenteosta ja vuoden 2026 seurakuntavaaleista. Vahvistetut ehdokasnumerot näkyvät ehdokaskorteissa. Omia esittelyjä ja kuvia täydennetään sitä mukaa, kun ehdokkaat toimittavat aineistonsa.

Eduskuntavaalit 2027 -osioon kootaan Laihian Kokoomuksen nimeämän laihialaisen ehdokkaan Antti Tuomelan esittely, tavoitteet ja kampanjan ajankohtaiset tiedot niiden vahvistuttua.

Ajankohtaiset uutiset löytyvät aiheittain

Etusivun ajankohtaiset jutut on jaettu neljään uutisryhmään: kunnan ajankohtaisiin, hyvinvointialueen ajankohtaisiin, seurakunnan ajankohtaisiin ja yhdistyksen omiin uutisiin. Uusimmat jutut nousevat automaattisesti oman aiheensa alle, joten lukija voi siirtyä suoraan itseään kiinnostaviin asioihin.

Kokousasioista kerrotaan vasta, kun esityslista ja käsiteltävät asiat ovat nähtävillä. Päätösehdotus erotetaan lopullisesta päätöksestä, ja lähteenä käytetään ensisijaisesti kunnan, seurakunnan sekä vaaliviranomaisten virallisia aineistoja.

Tulevat tapahtumat yhdellä silmäyksellä

Etusivun Tapahtumia Laihialla -osiossa näkyy viisi lähintä tulevaa tapahtumaa aikajärjestyksessä. Tiedot poimitaan Menovinkit Laihia -palvelusta, ja tapahtuman nimi, ajankohta sekä paikka esitetään tiiviisti. Tarkemmat ja mahdollisesti muuttuneet tiedot kannattaa aina tarkistaa tapahtuman alkuperäiseltä lähdesivulta.

Facebook ja yhdistyksen oma toiminta

Laihian Kokoomuksen uusimmat Facebook-julkaisut näkyvät myös etusivulla. Yhdistys-osiossa julkaistaan lisäksi yhdistyksen omia tiedotteita, kokouksia, tapahtumia ja muita ajankohtaisia asioita.

Ehdokkaille yhtenäiset esittelyt

Ehdokkaiden esittelykortteihin kootaan kuva, tausta, omat tavoitteet ja tärkeimmät teemat yhtenäisellä tavalla. Seurakuntavaaliehdokkaiden ensimmäiset esittelyt ovat jo sivustolla, ja uusia lisätään sitä mukaa, kun aineistoa saadaan. Kuvan voi täydentää myös myöhemmin.

Selkeämpi, turvallisempi ja paremmin toimiva

Sivuston ulkoasu ja navigointi on uudistettu toimimaan selkeästi sekä tietokoneella että puhelimella. Tietosuojaselostetta, kirjautumisen suojausta ja sivuston teknistä turvallisuutta on parannettu. Kommentointi on poistettu käytöstä asiattomien viestien vuoksi.

Sivusto ei ole vielä kaikilta osin valmis, vaan luottamushenkilötietoja, ehdokasesittelyjä ja muuta paikallista sisältöä täydennetään vaiheittain. Huomiot virheistä, vanhentuneista tiedoista ja toimimattomista linkeistä ovat tervetulleita.

Tutustu Laihialainen.fi-etusivuun, kuntaosioon, hyvinvointialueosioon, seurakuntaosioon ja eduskuntavaaliosioon.

Kategoriat
Laihialainen Yhdistys

Kevätkokous 2026

Laihian Kokoomus ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 3.5.2026 klo 15.00 paikassa Kapteenintalo hulmilla.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset kevätkokousasiat, kuten toimintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen edellisen vuoden hallinnolle.

Kevätkokouksen yhteydessä kuullaan myös ajankohtainen poliittinen katsaus. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella ja esittää kysymyksiä.

Tilaisuus on avoin Laihian Kokoomuksen jäsenille.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Laihian Kokoomus ry

error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.
Laihialainen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.