Metsähallituksen Edith-merituulivoimahankkeen mantereen sähkönsiirron ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) on asetettu nähtäville 12.11.–18.12.2026. Laihian kunta on yksi paikoista, joissa arviointiohjelmaan voi tutustua: Kauppatie 2 B, 66400 Laihia.
Kyse on ympäristövaikutusten arvioinnin suunnitelmasta, ei sähkönsiirtoyhteyden rakentamispäätöksestä. Hankkeen tarkemmat vaihtoehdot esitetään viranomaisen kuulutuksessa ja arviointiohjelmassa.
Yleisölle avoin esittelytilaisuus pidetään Närpiön yläkoululla torstaina 26.11.2026 klo 17–19. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä; osallistumislinkki julkaistaan ympäristöhallinnon hankesivulla.
Arviointiohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot on toimitettava viimeistään 18.12.2026 Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon, viitteellä LVV-U/79713/2026.
Päivitetty 16.11.2026: Laihian seurakunta on julkaissut kirkkoneuvoston 11.11.2026 kokouksen pöytäkirjan 16.11. Päätösten sisältöä ei ole vielä varmistettu tähän juttuun. Alla oleva ennakko kuvaa esityslistan päätösehdotuksia, ei vahvistettuja päätöksiä. Lue kirkkoneuvoston pöytäkirja 9/2026 (11.11.2026, PDF). Julkaisupäivä on tarkistettu seurakunnan pöytäkirjaluettelosta.
Hinnastoa esitetään päivitettäväksi 1.1.2027 alkaen
Esityslistan 108 §:n mukaan nykyinen hinnasto on ollut voimassa syyskuusta 2024. Uudella hinnastolla pyritään vastaamaan muun muassa henkilöstö-, elintarvike- ja palvelutoiminnan kustannusten nousuun. Vs. talouspäällikkö esittää hinnaston hyväksymistä vuoden 2027 alusta. Esityslistan tekstissä muutoksia kuvataan maltillisiksi, mutta yksittäisiä uusia hintoja ei ilmoiteta ilman hinnastoliitteen varmistamista.
Pykälässä 110 kirkkoneuvostolle esitetään rippikoulun paikallissuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelmassa kerrotaan seurakunnan tarjoavan leiririppikoulujen lisäksi päivärippikoulua ja selkorippikoulua. Taloudellisin perustein voi hakea maksuvapautusta.
Esitykseen sisältyy tarkennus, jossa perheitä ohjeistetaan pohtimaan nuoren valmiuksia osallistua leirimuotoiseen rippikouluun. Seurakunnan tavoitteena on huomioida erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja rippikoulun turvallisuus. Asiakirjan otsikko koskee vuosia 2027–2029; esityslistan perusteluissa viitataan myös aiemmin valmisteltuun suunnitelmaan.
Muita käsiteltäviä asioita
Esityslistalla ovat myös hautausmaakatselmus, alkuvuoden 2027 kolehtisuunnitelma sekä henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmat. Pöytäkirja julkaistiin seurakunnan luettelon mukaan 16.11.2026. Tämän jutun käsittelytiedot perustuvat esityslistaan, eikä päätöksiä ole tässä vahvistettu. Tarkista pöytäkirjojen julkaisutilanne seurakunnasta.
Päivitetty 13.11.2026: Laihian kunnan ilmoituksen mukaan 23.11.2026 suunniteltu ylimääräinen kunnanvaltuuston kokous on PERUTTU. Kunnan virallisen ilmoituksen otsikko on muutettu muotoon ”Kunnanvaltuuston kokous 23.11.2026 – Peruuntunut”. Aiemmin ilmoitetut kokousaika ja esityslistan sekä pöytäkirjan julkaisupäivät eivät näin ollen ole enää voimassa tämän kokouksen osalta.
Kunnan aikaisempi ilmoitus kertoi kokouksen ajankohdaksi 23.11. ja esityslistan julkaisupäiväksi 19.11. Nämä tiedot ovat vanhentuneet, koska kokous on peruttu.
Perutusta kokouksesta ei tehdä päätöksiä eikä järjestetä sen suoraa verkkolähetystä.
Valtuusto kokoontui edellisen kerran 9.11., jolloin se päätti muun muassa vuoden 2027 tuloveroprosentista, Rajavuorenmetsän esisopimuksesta ja Kunta-Komulan määräalan myynnistä. Samaan aikaan Maunulan yritystonttien hinnoittelu ja vuokraus jäivät ratkaisematta. Ei ole kuitenkaan vahvistettu, että juuri nämä Maunulan asiat olisivat ylimääräisen kokouksen esityslistalla.
Laihian kouluverkkoa ollaan jälleen arvioimassa syntyvyyden laskun ja oppilasmäärien vähenemisen vuoksi. Aikaisempien kyläkoulujen lakkautusten vaikutukset ovat kuitenkin edelleen muistissa. Erityisesti koulukuljetusten pituus, lasten jaksaminen ja kylien elinvoimaisuus ansaitsevat huolellisen tarkastelun ennen uusia päätöksiä.
Esimerkiksi seitsemänvuotiaan kilometrin kävelyajaksi arvioidaan 14 minuuttia ja kolmetoistavuotiaan 11,4 minuuttia.
Tällainen laskenta auttaa kuljetusten suunnittelussa, mutta herättää myös kysymyksiä.
Todelliseen matka-aikaan vaikuttavat sää, liukkaus, tien kunto, liikenneolosuhteet ja lapsen yksilöllinen kävelynopeus.
Lain salliman enimmäisajan täyttäminen ei yksin kerro, onko koulumatka lapselle kohtuullinen.
Miten lapsi jaksaa yhdeksän tai kymmenen tunnin päivän?
Erityisen tärkeäksi koulumatkojen pituus muodostuu yläkouluikäisillä oppilailla.
Jos koulupäivä kestää kuusi tai seitsemän tuntia ja koulumatkoihin odotuksineen kuluu kolme tuntia, lapsen päivästä kuluu koulunkäyntiin liittyviin asioihin yhteensä yhdeksän tai kymmenen tuntia.
Tämän jälkeen pitäisi vielä tehdä kotitehtävät, harrastaa, ruokailla, viettää aikaa perheen kanssa ja levätä.
Koulukuljetuksia ei siksi pitäisi suunnitella pelkästään lain sallimien enimmäisaikojen mukaan.
Myös matkojen todellinen kuormittavuus on huomioitava.
Koulun sulkeminen ei poista kaikkia kustannuksia
Kouluverkon supistamisella tavoitellaan yleensä säästöjä.
Niiden laskemisessa on kuitenkin huomioitava myös mahdollisesti lisääntyvät kuljetuskustannukset, tyhjilleen jäävien rakennusten ylläpito, vastaanottavien koulujen tilatarpeet ja kiinteistöjen korjausvelka.
Laihian perusopetuksen nettokustannukset olivat vuoden 2025 valtakunnallisessa vertailussa 10 014 euroa oppilasta kohti, mikä oli maan neljänneksi pienin summa.
Tulevissa kouluverkkoselvityksissä olisi hyödyllistä tarkastella myös Jokikylän koulun lakkauttamisen taloudellisia seurauksia.
Paljonko säästettiin rakennuksen ja opetuksen kustannuksissa? Paljonko koulukuljetukset vastaavasti maksoivat? Millaisiksi oppilaiden päivittäiset matkat muodostuivat?
Koulujen tulevaisuus liittyy myös asuinrakentamiseen
Laihian sijainti Vaasan ja Seinäjoen välissä tarjoaa mahdollisuuksia uusien asukkaiden houkuttelemiseen.
Kyläkoulut voivat olla yksi lapsiperheiden asuinpaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä.
Siksi kouluverkkoa ei pitäisi tarkastella erillään kunnan asuntopolitiikasta ja kaavoituksesta.
Uusien asuinalueiden sijoittaminen nykyisten koulujen läheisyyteen voisi osaltaan tukea niiden oppilasmäärien kehitystä.
Samalla olisi tarkasteltava, millaisia vaikutuksia koulujen sulkemisella voi olla eri kylien tulevaisuudelle.
Aikaisemmista ratkaisuista kannattaa oppia
Laihian taloustilanne ja vähenevät oppilasmäärät edellyttävät vaikeita päätöksiä.
Kaikkien nykyisten koulujen säilyttäminen ei välttämättä ole tulevaisuudessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista.
Päätösten valmistelussa tarvitaan kuitenkin koulukohtaiset, vertailukelpoiset tiedot rakennusten kunnosta, käyttökustannuksista, kuljetuksista ja oppilasmäärien kehityksestä.
Erityisesti koulukuljetuksista olisi perusteltua esittää laskennallisten aikojen rinnalla myös toteutuneita matka-aikoja.
Jokikylän koulun lakkauttaminen muistuttaa siitä, että kouluverkkopäätökset vaikuttavat lasten ja perheiden arkeen vielä pitkään päätösten jälkeen.
Kunnan taloudesta on huolehdittava, mutta samalla on varmistettava, että lapselle jää koulupäivän jälkeen riittävästi aikaa myös muuhun elämään.
Lähteet
Kyrönmaa-lehti 6.11.2026, Teemu Knuutin kouluverkkohaastattelu
K-Supermarket Laihian pihassa järjestetään lauantaina 14.11.2026 klo 10 alkaen hirvikeiton myyntitempaus. Tuotto ohjataan Laihian seurakunnan diakoniatyön kautta vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen.
Annoksen hinta on 5 euroa. Keittoa voi ostaa myös omaan astiaan, ja myynti jatkuu niin kauan kuin keittoa riittää.
Tempauksen järjestävät Laihian Eränkävijöiden, Torstilan Metsästysseuran ja Jukajan Metsästysseura Paukun hirviporukat yhdessä Laihian Reserviläisten, K-Supermarket Laihian, Kyrönmaa-lehden ja Laihian seurakunnan kanssa.
Laihian kunnanvaltuusto päätti maanantaina 9. marraskuuta korottaa kunnallisveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Päätös syntyi äärimmäisen niukasti äänin 14–13. Kokouksen ehkä merkittävin tieto kuultiin kuitenkin keskustelun aikana: kunnanjohtajan mukaan viranhaltijoilla on jo valmiina huomattaviakin säästövaihtoehtoja.
Valtuuston kokous herätti poikkeuksellista kiinnostusta. Kunnan suoraa verkkolähetystä seurasi kokouksen aikana katsojan havaintojen mukaan yli 100 ihmistä.
Laihian kunnallisvero nousee vuoden 2027 alusta nykyisestä 9,6 prosentista 10,6 prosenttiin. Samalla Laihia nousee Suomen korkeimman kunnallisverotuksen kuntien joukkoon.
Korotus vaikuttaa palkansaajien ja eläkeläisten käytettävissä oleviin tuloihin ja herättää kysymyksen myös kunnan kilpailukyvystä asuinpaikkana.
Laihialla on pitkään tavoiteltu uusia asukkaita, yrityksiä ja työpaikkoja. Korkea verotus voi vaikeuttaa tätä tavoitetta, vaikka kuntien vetovoimaan vaikuttavat veroprosentin lisäksi palvelut, asumisen kustannukset ja monet muut tekijät.
Säästölista löytyy – mutta päätökset puuttuvat
Valtuuston keskustelussa kokoomuksen Jaakko Keto esitti kunnallisveroprosentin säilyttämistä ennallaan.
Kedon keskeinen vaatimus oli, että ennen veronkorotusta kunnalla pitäisi olla konkreettinen, euromääräinen ja aikataulutettu talouden sopeutusohjelma.
Kunnanjohtaja Jari Rantala reagoi tähän voimakkaasti.
Rantalan mukaan viranhaltijat ovat jo valmistelleet säästövaihtoehtoja, joiden suuruus vaihtelee 1 500 eurosta jopa 900 000 euroon. Hänen mukaansa valmistelut ovat niin pitkällä, että yhteistoimintaneuvottelut voitaisiin aloittaa vielä vuoden 2026 aikana.
Tämä tieto nostaa esiin olennaisen kysymyksen.
Jos merkittävät säästövaihtoehdot ovat jo tiedossa, miksi niitä ei ole vielä koottu valtuuston käsiteltäväksi selkeäksi kokonaisuudeksi?
Kunnanjohtajan puheenvuoro osoitti, ettei ongelma välttämättä ole säästömahdollisuuksien puuttuminen. Seuraavaksi tarvitaan tietoa vaihtoehtojen sisällöstä, vaikutuksista ja siitä, millaisia päätöksiä päättäjät ovat valmiita tekemään.
On kuitenkin muistettava, ettei 900 000 euron vaihtoehdosta vielä tiedetä julkisesti riittävästi. Summaa ei voida sellaisenaan pitää toteuttamiskelpoisena vuotuisena säästönä ilman tarkempaa selvitystä.
Laihian talous tarvitsee pysyviä ratkaisuja
Kunnan taloustilanne on vakava.
Vuoden 2026 tuloksen ennakoidaan jäävän noin 2,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kunnan teettämän FCG:n analyysin mukaan väestörakenteen muutokset ja valtionosuuksien väheneminen heikentävät taloutta myös tulevina vuosina.
Analyysin mukaan pelkät säästötoimet eivät riitä, vaan myös veronkorotus on tarpeen talouden tasapainottamiseksi.
Tämä oli yksi veronkorotusta kannattaneiden keskeisistä perusteluista. Heidän näkökulmastaan palveluiden turvaaminen ja kunnan taloudellisen itsenäisyyden säilyttäminen edellyttävät lisätuloja.
Korotuksen vastustajat puolestaan katsoivat, että menojen sopeuttaminen olisi pitänyt selvittää ja aikatauluttaa ennen veronkorotusta.
Näkemysero on merkittävä, mutta molemmat osapuolet tunnustivat kuntatalouden ongelmat.
Palveluverkon muutokset väistämättä edessä?
Laihian tuleva talouskehitys liittyy olennaisesti lasten määrän vähenemiseen.
Kunnan talousanalyysissä arvioidaan 7–15-vuotiaiden määrän vähenevän vuosina 2025–2030 yhteensä 299 lapsella.
Tämä merkitsee tarvetta arvioida, miten kunnan palvelut järjestetään tulevaisuudessa.
Erityisesti opetustoimen tilojen, henkilöstöresurssien ja palveluverkon suunnittelu on tärkeää tehdä todellisen oppilasmäärän ja tulevien tarpeiden perusteella.
Säästöjä ei kuitenkaan synny pelkästään sillä, että organisaatiorakennetta muutetaan. Ratkaisujen pitää näkyä aidosti pienempinä pysyvinä kustannuksina ja samalla turvata laadukas opetus.
Laihialla olisi nyt perusteltua tarkastella vaihtoehdot yhtenä kokonaisuutena eikä tehdä yksittäisiä päätöksiä irrallaan toisistaan.
Kuntalainen maksaa – mutta mitä seuraavaksi tapahtuu?
Laihian valtuuston veropäätös on nyt tehty. Se ei kuitenkaan ratkaise kunnan menojen ja tulojen pitkäaikaista epätasapainoa.
Vuoden 2026 talouden tasapainottamistoimien arvioitu kokonaisvaikutus on 842 500 euroa. Tästä 375 000 euroa kohdistuu investointeihin, eikä sitä voi suoraan rinnastaa käyttötalouden pysyviin säästöihin.
Vuoden 2027 ja sitä seuraavien vuosien tasapainottamiseksi tarvitaan edelleen rakenteellisia ratkaisuja.
Laihialaisilla on perusteltu oikeus saada tietää, mitä vaihtoehtoja viranhaltijat ovat valmistelleet ja millaisia vaikutuksia niillä olisi kunnan talouteen ja palveluihin.
Samalla päättäjien on kannettava vastuu siitä, mitkä vaihtoehdoista toteutetaan.
Veronkorotus tuo kunnalle lisätuloja, mutta se ei yksin korvaa talouden sopeutusohjelmaa.
Laihian seuraava suuri ratkaisu ei saakaan olla pelkästään se, kuinka paljon kuntalaisilta kerätään lisää rahaa.
Yhtä tärkeää on ratkaista, kuinka kunta pystyy tulevaisuudessa tuottamaan palvelunsa nykyistä taloudellisemmin.
Ja ennen kaikkea: kuinka pian jo valmistellut säästövaihtoehdot tuodaan avoimesti päättäjien ja kuntalaisten arvioitaviksi?
Pohjanmaan Kokoomuksen piirikokous nimesi 7.11.2026 Kauhajoella viisi uutta eduskuntavaaliehdokasta vuoden 2027 vaaleihin. Ehdokkaita on piirin 8.11. julkaiseman tiedotteen mukaan nimetty nyt yhteensä 12. Laihialainen Antti Tuomela on mukana jo keväällä nimetyssä ensimmäisessä ehdokasjoukossa.
Viisi uutta nimeä eri puolilta Vaasan vaalipiiriä
Marko Heinonen, Vaasa
Milla Kivioja, Kurikka
Jesse Luhtala, Seinäjoki
Janne Sankelo, Kauhava
Timo Äijö, Kauhajoki
Piirin tiedotteen mukaan Sankelo on aiemmin toiminut kansanedustajana, Luhtala toimii piirin puheenjohtajana ja Heinonen on ollut aikaisemminkin eduskuntavaaliehdokkaana. Kivioja ja Äijö ovat ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa.
Laihialta ehdokkaana Antti Tuomela
Huhtikuussa 2026 nimettyihin ehdokkaisiin kuuluu Antti Tuomela Laihialta. Muita tuolloin nimettyjä olivat Janne Jukkola Kokkolasta, Susanna Koski Vaasasta, Annu Ridanpää-Taittonen Kuortaneelta, Paula Risikko Seinäjoelta, Harri Seppälä Lapualta ja Gita Yli-Hannuksela Ilmajoelta.
Kokoomus tavoittelee Vaasan vaalipiiristä kolmea kansanedustajaa nykyisen kahden sijasta. Tämä on puolueen ilmoittama vaalitavoite, ei vaalien tulos. Puolue ilmoittaa julkistavansa uusia ehdokkaita vielä lähiviikkoina.
Laihian näkökulma: Nyt nimetyt viisi eivät ole Laihialta, mutta he ovat saman vaalipiirin ehdokkaita kuin Antti Tuomela. Kyse on Pohjanmaan Kokoomuksen ehdokaslistan täydentämisestä, ei muutoksesta Laihian omaan ehdokkuuteen.
Liito-orava saapuu matkalaukun kanssa maanomistajan juttusille. Kuvituskuva.
Laihian vaakunan hopeisella oravalla on metsissä liitelevä serkku: liito-orava. Nyt tämä serkku on noussut keskelle valtakunnallista kiistaa. Liito-oravan elinympäristöä pitää suojella, mutta metsänomistajat kysyvät, mitä tapahtuu, jos metsästä ei enää saa hakata puuta entiseen tapaan – ja kuka korvaa menetyksen? Laihialainen.fi tarkasteli korvauksia yli 20 vuoden ajalta.
Mistä liito-oravakiistassa on kysymys?
Liito-orava on tiukasti suojeltu laji. Luonnonsuojelulaki kieltää sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Kielto on voimassa suoraan lain nojalla: suojeltu paikka ei tarvitse erillistä suojelualuepäätöstä.
Marraskuussa 2026 julkiseen keskusteluun nousi Lupa- ja valvontaviraston uusi ohje. Sen mukaan tunnistettujen pesä- ja levähdyspuiden ympärille säästetään vähintään 0,5 hehtaarin hakkuista vapaa alue. Lisäksi ympärillä säilytetään muutamia hehtaareja liito-oravalle soveltuvaa metsää, jossa hakkuut eivät välttämättä ole kokonaan kiellettyjä, mutta niitä voidaan rajoittaa.
Metsänomistajan huoli on ymmärrettävä: metsä on usein merkittävä osa perheen tai maatilan varallisuutta. Puunmyyntitulot voivat liittyä investointeihin, lainoihin, sukupolvenvaihdokseen tai eläkepäiviin. Jos suunniteltu hakkuu estyy, haitta ei ole pelkkä karttamerkintä.
Metsänhoitoyhdistyksen edustaja: tarvitaan selkeät rajat ja korvaukset
Ylen helmikuussa 2026 julkaisemassa jutussa Metsänhoitoyhdistys Päijänteen myyntipäällikkö Henri Mommo toi esiin metsäammattilaisten tarpeen saada viranomaisilta selkeämpiä ohjeita ja maastossa tehtäviä selvityksiä. Mommo nosti esille myös valtion korvausvelvollisuuden: se perustuu lakiin eikä riipu vapaaehtoisen METSO-ohjelman rahoituksesta.
Metsänomistajien etujärjestö MTK arvosteli 3.11.2026 ohjetta ja varoitti niin sanotusta harmaasta suojelusta: maan käyttöä voi rajoittaa suoraan laista seuraava kielto, vaikka varsinaista luonnonsuojelualuetta ei perusteta. MTK arvioi ohjeen mahdolliseksi valtakunnalliseksi vaikutukseksi jopa 5–10 miljardia euroa. Se on järjestön arvio, ei todettu menetysten tai valtion korvausten määrä.
Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan pitää tarkennusta tarpeellisena, koska sen mukaan liito-oravan suojelu ei ole aiemmin ollut riittävän tehokasta. Lupa- ja valvontaviraston mukaan tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisia käytäntöjä. Osapuolilla on siten erilainen näkemys ohjeen vaikutuksista, vaikka liito-oravan lakisääteistä suojaa on joka tapauksessa noudatettava.
Miten valtion korvaus oikeastaan toimii?
Luonnonsuojelulain 111 §:n mukaan valtio maksaa täyden korvauksen, jos liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan suoja aiheuttaa maanomistajalle merkityksellistä haittaa. Jokainen hakkuurajoitus ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta korvaukseen. Haitan merkityksellisyys ja määrä on arvioitava tapauskohtaisesti.
Metsänomistajan kannattaa pyytää kirjallisesti tieto kohteen sijainnista, lain perusteella tarvittavista rajoituksista ja sallituista metsätöistä. Taloudellista vaikutusta voidaan selvittää esimerkiksi metsäsuunnitelman, puustotietojen ja suunnitellun hakkuun avulla. Suojeluviranomaisen kanssa voidaan pyrkiä sopimaan korvauksesta tai muusta toteuttamistavasta.
Jos sopuun ei päästä, luonnonsuojelulain 113 § mahdollistaa korvaustoimituksen hakemisen Maanmittauslaitokselta. Siinä ratkaistaan korvauksen edellytykset ja määrä. Käyttöoikeuden rajoituksesta määrättävälle korvaukselle kertyy laissa tarkoitettua korkoa korvaustoimituksen hakemisesta lähtien.
Myös maksuaikataulu voi yllättää. Lain 115 §:n mukaan korvauksen maksaminen voidaan Lupa- ja valvontaviraston vaatimuksesta jakaa enintään neljään vuotuiseen erään. Jos haitan pysyvyyttä ei pystytä luotettavasti arvioimaan, korvaus voidaan tietyissä tilanteissa määrätä ensin enintään kymmenen vuoden ajalta.
Suojelukielto on siis voimassa heti, mutta mahdollinen korvaus voidaan joutua selvittämään erikseen. Tässä on maanomistajan oikeusturvan kannalta keskeinen ongelma.
Jo vuonna 2009 kysyttiin: missä ovat korvaukset?
Laihialainen.fi tarkasti myös vanhoja eduskunnan asiakirjoja. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki A. Ollila kysyi vuonna 2009, kuinka liito-oravan suojelusta aiheutuvan merkityksellisen haitan korvausohjeita aiotaan kehittää.
Ympäristöministerin 17.6.2009 vastauksen mukaan vuosina 2004–2008 tehtiin 950 liito-oravaa koskevaa rajauspäätöstä. Korvausta oli maksettu viranomaispäätöksellä 20 alueesta. Lisäksi yksi korvaustoimitus oli saatu päätökseen; korvaus oli 4 040 euroa.
Nämä luvut eivät tarkoita, että lopuissa kohteissa korvausoikeus olisi evätty. Ministeriön mukaan monessa tapauksessa metsänkäsittelyä ei rajoitettu lainkaan tai haitta oli vähäinen. Samassa vastauksessa ministeriö luopui yleisistä euromääräisistä ohjekynnyksistä ja totesi, että merkityksellistä haittaa on arvioitava tapauskohtaisesti.
Hallituksen esityksessä vuodelta 2015 todettiin, että liito-oravasuojelusta oli maksettu vuodesta 2004 lähtien vain yksittäisiä korvauksia, yhteensä suuruusluokaltaan muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Vuonna 2014 oli tehty 512 rajauspäätöstä, joista yli 60 prosentissa hakkuita ei tarvinnut rajoittaa alkuperäisestä suunnitelmasta.
Vuonna 2016 luovuttiin aiemmasta viranomaisen rajauspäätösmenettelystä, mutta itse suojelukielto ja valtion korvausvelvollisuus säilyivät. Korvausten toteutuneista määristä ja käsittelyajoista vuosilta 2016–2025 ei tätä selvitystä varten löytynyt kattavaa, yhtenäistä julkista valtakunnallista tilastoa.
Kokoomuksen arvot: omaisuudensuoja ja kannustava suojelu
Vapaaehtoisessa suojelussa, esimerkiksi METSO-ohjelmassa, maanomistaja voi sopia alueensa suojelusta ja korvauksesta. Se on eri asia kuin liito-oravan laissa säädetty lisääntymis- ja levähdyspaikan suoja, josta ei voi vapaasti kieltäytyä.
Puolueen dokumentoidut linjaukset tarjoavat näkökulman keskusteluun, mutta Kokoomuksen puoluejohdon erillistä, vahvistettua kannanottoa juuri marraskuun 2026 ohjeeseen ei tässä selvityksessä ole osoitettu. Myöskään yhden kansanedustajan vuoden 2009 kirjallinen kysymys ei sellaisenaan ole puolueen nykyinen kanta.
Miksei maanomistajalle kerrota korvauksesta heti?
Järjestelmää voisi kehittää yksinkertaiseen suuntaan. Kun viranomainen toteaa suojelutarpeen, maanomistajalle annettaisiin selkeä kartta, tieto sallituista metsätöistä, kuvaus taloudellisen haitan arvioinnista sekä ohjeet korvauksen hakemiseen. Samalla voitaisiin keskustella mahdollisuudesta vapaaehtoiseen, korvattuun lisäsuojeluun.
Tämä ei poistaisi liito-oravan laissa säädettyä suojaa. Se voisi kuitenkin vähentää epävarmuutta ja sitä kokemusta, että rajoitukset tulevat metsänomistajalle yllätyksenä.
Epävarmuus voi myös synnyttää kysymyksen, aikaistetaanko hakkuita siksi, että tulevia rajoituksia pelätään. Uuden ohjeen tällaisesta vaikutuksesta ei tässä selvityksessä ole tutkimusnäyttöä. Jo suojeltuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää myöskään ennakoivilla hakkuilla.
Myös kaavoitus voi rajoittaa maan käyttöä, mutta kaavojen korvausperusteet ovat eri asia kuin liito-oravan suojelun lakisääteiset haittakorvaukset. Niitä ei pidä sekoittaa toisiinsa.
Laihian oravan serkku tarvitsee kodin – maanomistaja ennakoitavat pelisäännöt
Laihian vaakunan orava istuu kultaisella oksalla käpy käpälissään. Sen metsissä liitelevä serkku tarvitsee pesäpaikkoja ja toimivia kulkuyhteyksiä. Metsänomistaja taas tarvitsee tiedon siitä, miten omaa metsää saa käyttää ja miten mahdollinen merkityksellinen taloudellinen haitta korvataan.
Suojelun ja omistusoikeuden ei tarvitse olla vastakohtia. Avoin yhteydenotto, selkeät rajoitukset ja toimiva korvausmenettely tukisivat molempia.
Laihialainen.fi:n jatkoselvitykseen jää yksi keskeinen kysymys: kuinka monelle maanomistajalle valtio on todellisuudessa maksanut liito-oravasta korvausta vuosina 2016–2025, kuinka paljon ja kuinka pitkän odotuksen jälkeen?
Alkuperäinen uutinen julkaistiin 7.11.2026, jolloin seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyi. Vaalipäivä oli 15.11.2026. Vahvistetut tulokset löytyvät yllä olevasta tulosuutisen linkistä. Vanhentuneet äänestysohjeet on poistettu.
Laihialla on lähes 900 yritystoimipaikkaa ja paljon työssäkäyviä asukkaita. Silti työpaikkaomavaraisuus jää selvästi naapurikuntia pienemmäksi. Laihialainen.fi selvitti, mitä tilastot kertovat ja millä keinoin kuntaan voisi syntyä lisää työpaikkoja.
Kuvitus: Laihialainen.fi / tekoälykuvitus. Oravaruustinna komentaa väkeä töihin pohjalaisen talon pihalla.
Laihian vaakunan oravalle riittää mietittävää. Kunnan talous kaipaa vahvistusta, mutta ratkaisu ei välttämättä löydy pelkästään veroprosentista. Voisiko Laihia saada lisää yritysten investointeja ja antaa nykyisille yrittäjille paremmat mahdollisuudet kasvaa?
Tilastokeskuksen vuoden 2024 aineistoon perustuvan kuntaprofiilin mukaan Laihialla oli 890 yritysten toimipaikkaa, niiden henkilöstöluku oli 972 ja yhteenlaskettu liikevaihto noin 197 miljoonaa euroa. Toimipaikka ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin yritys tai työnantajayritys: yhdellä yrityksellä voi olla useita toimipaikkoja ja mukana on myös yksinyrittäjiä. Yritysten toimipaikkojen henkilöstölukua ei pidä sekoittaa kunnan kaikkien työpaikkojen määrään.
Työpaikkoja on vähän suhteessa työllisiin asukkaisiin
Vuoden 2023 työssäkäyntitilastossa Laihialla oli 1 730 työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus oli 52,1 prosenttia. Se tarkoittaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrää suhteessa kunnassa asuviin työllisiin, eikä lukua saa sekoittaa työllisyysasteeseen.
Kunta
Työpaikkaomavaraisuus, 2023
Laihia
52,1 %
Mustasaari
57,6 %
Ilmajoki
62,4 %
Maalahti
69,6 %
Isokyrö
74,6 %
Vöyri
84,0 %
Kurikka
88,2 %
Vaasa
124,7 %
Yhdenmukainen vertailuvuosi 2023. Työpaikkaomavaraisuus = kunnassa sijaitsevat työpaikat suhteessa kunnassa asuviin työllisiin. Lähde: Tilastokeskuksen kuntien avainluvut / työssäkäyntitilasto sekä kuntakohtainen vertailu.
Laihian työpaikkaomavaraisuus oli vertailukunnista pienin. Vaasan työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosenttia, eli kaupungissa sijaitsi enemmän työpaikkoja kuin siellä asui työllisiä.
Laihialaiset eivät ole toimettomina
Vaikka työpaikkaomavaraisuus on pieni, Laihian työllisyysaste on korkea. Vuonna 2024 Laihian 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 82,9 prosenttia ja Vaasan 73,1 prosenttia.
Vuonna 2023 vain 33,3 prosenttia Laihialla asuvista työllisistä kävi töissä kotikunnassaan. Muut kävivät töissä muualla. Kaikkien työmatkat eivät suuntaudu Vaasaan, eikä näistä luvuista voi päätellä Vaasan osuutta tarkasti. Olennainen ero on tämä: Laihialla asuvat tekevät työtä, mutta huomattava osa työpaikoista sijaitsee muualla.
Miksi toimipaikkoja on paljon, mutta työpaikkoja vähän?
Yksi lisäselvityksen arvoinen kysymys on yritysten koko. Jos suuri osa toimipaikoista on yhden henkilön yrityksiä, yritystoimipaikkojen määrä ei sellaisenaan kerro palkattujen työntekijöiden määrästä.
Kunnan kannattaisi selvittää, kuinka moni nykyisistä yrityksistä haluaisi palkata ensimmäisen työntekijänsä, laajentaa toimintaansa tai rakentaa suuremmat toimitilat Laihialle. Työpaikkoja voi syntyä myös paikallisten yritysten kasvusta, ei pelkästään uusien suuryritysten houkuttelemisesta.
Laihialaisen nuoren palkkaamiseen voi saada jopa 9 000 euroa tukea
Täydennetty 10.11.2026: Pohjanmaan työllisyysalueella on käytössä työnantajille suunnattu nuorten työllistymisseteli. Tukea voidaan myöntää 18–29-vuotiaan työttömän nuoren palkkaamiseen, kun tämän kotikunta kuuluu työllisyysalueeseen. Laihia kuuluu mukaan. Työnantajina voivat olla yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Osa-aikainen työ tai oppisopimus voi soveltua, jos viranomainen arvioi sen edistävän työllistymistä.
Tuki kattaa 50 % palkkakuluista, enintään 1 500 euroa kuukaudessa ja 9 000 euroa kuuden kuukauden aikana. Työsuhteen pitää kestää vähintään kolme kuukautta. Aiemmalle työttömyydelle ei aseteta vähimmäiskestoa. Tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen, ei automaattisesti saatava. Työnantaja hakee tukea työllisyysalueen sähköisellä lomakkeella, kun sopiva nuori on löytynyt.
Laihian sijainti Vaasan ja Seinäjoen välisten liikenneyhteyksien varrella tarjoaa mahdollisuuksia. Kunnassa on valmisteltu muun muassa Maunulan yritysalueen ratkaisuja. Niitä kannattaisi arvioida myös tulevien työpaikkojen näkökulmasta.
Pelkkä kaavoitettu tai myyty tontti ei kuitenkaan vielä luo työpaikkaa. Tarvitaan investoiva yritys, joka aloittaa toimintansa ja mahdollisesti palkkaa työntekijöitä. Siksi yritysalueiden onnistumista olisi perusteltua mitata myös toteutuneilla investoinneilla ja syntyneillä työpaikoilla – ei vain tonttimyynnillä ja vuokratuloilla.
Oravaruustinna ottaa komennon
Juttua kuvittava Laihian orava on saanut pohjalaisen ruustinnan luonteen. Se komentaa pihalla istuvaa väkeä töihin. Kuvan huumori ei tarkoita, että laihialaiset olisivat laiskoja – tilastot kertovat päinvastaista.
Oikea kysymys kuuluu, miten Laihia voisi luoda jo toimiville yrityksille enemmän kasvun edellytyksiä ja houkutella uusia työpaikkoja kuntaan.
Voisiko työpaikkojen lisääminen vahvistaa kuntataloutta?
Laihian talouden haasteita ei ratkaista yhdessä vuodessa eikä yhdellä investoinnilla. Työpaikkojen, yritysten ja investointien lisääntyminen voisi silti vahvistaa pitkän aikavälin elinvoimaa, palveluiden kysyntää ja kunnan houkuttelevuutta.
Työpaikkojen sijainti ei suoraan määrää kunnallisveron kertymistä: palkansaajan kunnallisvero maksetaan asuinkunnan perusteella. Siksi uusia työpaikkoja ei pidä muuntaa suoraan luvatuiksi veroeuroiksi ilman tarkempaa laskelmaa.
Laihian elinkeinopoliittisissa tavoitteissa on tunnistettu yritystonttien tarjonnan, yritystoiminnan ja työpaikkaomavaraisuuden merkitys. Nyt olisi kiinnostavaa tutkia, mitä tavoitteita on jo saavutettu ja mitä niiden toteuttaminen vielä vaatii.
Keskeinen kysymys ei ole vain se, kuinka monta yritystoimipaikkaa Laihialla on, vaan kuinka paljon ne voisivat tulevaisuudessa työllistää.
Ja mitä siihen sanoisi oravaruustinna? ”Ei se raha pelkällä nuukailulla lisäänny. Tarttis saada tähän kylään lisää työtäkin!”
Tilastohuomautus: Yritystoimipaikkojen luvut ovat vuodelta 2024 ja naapurikuntien työpaikkaomavaraisuusvertailu vuodelta 2023. Myöhemmin julkaistut vuoden 2024 työpaikkaomavaraisuuden kuntakohtaiset luvut tulee ottaa huomioon vertailun päivityksessä. Oravaruustinna on humoristinen tekoälykuvitus, ei todellinen Laihian vaakunan kuva.
error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.