Kategoria: Laihialainen

Julkaistu Kyrönmaa-lehdessä 18.3.2021.

Laihian kunnalla on menossa viimeinen vuosi itsenäisenä toimijana sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, aikaa on enää hiukan yli 9kk. 1.1.2022 alkaen tuottajana on Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä, jossa Laihia on mukana.

Valtakunnallinen sote-uudistus esitys on annettu hallitukselta eduskunnalle, jossa eri valiokunnat työstävät sitä. Hallituksen esityksen tarkoitus on perustaa hyvinvointialueita maahan. Pohjanmaan hyvinvointialue olisi yksi niistä, tähän hyvinvointialueeseen Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä sulautettaisiin. Esityksessä on tarkoitus lisätä valtion holhousta alueelle ja rahoitus tulisi myös valtiolta. Tähän kun vielä on mausteena kaavailtu maakuntamallia nykysanoilla aluehallintomallia ja maakuntaveroa niin melkoinen hallintokummajainen on suunnitteilla.

Tällä hetkellä tietojeni mukaan esitetty uudistus jumittaa jälleen kerran valiokunnissa, etenkin perustuslakivaliokunnassa. Aika näyttää joudutaanko aloittamaan uudistus alusta jälleen kerran.

Edellä taustaa, mikä on tilanne valtakunnan- ja aluetasolla. Laihian kunnanvaltuusto teki päätöksen sote-palveluiden siirrosta viime vuoden kesäkuussa kahdella toivomusponnella ryyditettynä.

Laihialla on ollut jo vuosia sote-ryhmä, joka on työstänyt erilaisia selvityksiä soten osalta, eli sote-asiat ovat tässä maassa olleet menossa mihin suuntaan milloinkin. Olen vetänyt tätä ryhmää ja olemme kokoontuneet yli 30 kertaa vuosien aikana. Tällä hetkellä meillä on asiantuntijakonsulttina valtakunnalliset sotegurut Jarmo Korhonen ja Petri Leino Talent Vectialta.  Heillä on vahva tieto niin valtakunnan kuin maakunnan tasolta sote-asioista.

Laihian kuntapäättäjillä on yhteinen vahva tahto säilyttää soten lähipalvelut Laihialla ja tätä työtä me olemme tehneet ryhmässä. Olemme hakeneet ja haemme erilaisia ratkaisumalleja siihen, miten lähipalvelut säilyvät täällä, Laihialla on hyvä neuvotteluasema ainoana suomenkielisenä kuntana hyvinvointikuntayhtymässä. Meidän tulee tiedostaa se ja pitää siitä vahvasti kiinni. Me tarvitsemme lähialueella yhteistä näkemystä ja yhteistyötä, muuten emme saavuta päämääräämme.

Palataan 1970-luvulle, jolloin tuli voimaan kansanterveyslaki. Se ohjasi perustamaan perusterveydenhoitoon kuntayhtymiä. Täytyy antaa suuri kiitos silloisille päättäjille siitä, että tehtiin Vallinmäkeen sellainen alue, mihin tuli terveysasema, Toiska, Isoo- ja Pikkutupa sekä Siskontien asunnot. Tämä laaja alue mahdollisti myös Laihian Hyvinvointi Oy:n Marjapihlajan rakentamisen. Olemme vuosien saatossa keskittäneet alueelle sote-toimintojamme. Tämä alue ja sen toiminnot ovat erinomaiset valttikortit hyvinvointikuntayhtymän aloitusvääntöihin sen toimipaikkoja ja toimintaa yhteen sovitettaessa. Jos Laihian sote-toiminta olisi hajallaan pitkin ja poikin, olisi lähipalvelujen täällä pysyminen hyvin epätodennäköistä. melkeinpä mahdotonta.

Voisiko jopa sanoa, että tulevan Laihian sote-keskuksen kehittäminen jatkuu tänäkin vuonna. On saatu varavoimayksikkö kuntoon, neuvola on vaihtanut paikkaa ja kotisairaanhoito ja kotipalvelu siirtyvät sinne, lisäksi tehdään ylläpitokorjauksia. Kuntayhtymän tarkastusdelegaation oli tarkoitus suorittaa tarkastus viime kuussa Laihian kunnan sote-toiminnoista mutta korona tilanne esti sen.

Viime kesänä Siskontien palveluasunnoissa tehtiin peruskorjausta ja ne siirtyivät Laihian Vuokratalot Oy:lle. Yhteisyritys Laihian Hyvinvointi Oy:n toiminta tehostetun palveluasumisen osalta täyttää mitoitusvaatimukset. Paljon puhuttanut hoitopäivähinta korreloituu mitoitusvaatimuksiin. Asukkaitten, kunnan ja Hyvinvointi Oy:n käymistilassa ollut tilanne tullaan lähiaikoina saamaan kuntoon. Kunnalla on palvelusetelin lisäksi nyt myös puitesopimuspaikkoja. Eli nyt kunnan toiminta tulee vastaamaan palvelusetelilainsäädännön mukaista toimintaa.

Viime vuonna jätetty valtuustoaloite Laihian kunnan luopumisesta Laihian Hyvinvointi Oy:n osakkuudesta oli mielestäni harkitsematon. Osakkuus takaa kunnan osallisuuden v. 2022 alusta lukienkin ainoana sote-toimintana mihin Laihian kunta pystyy vahvimmin vaikuttamaan ja kehittämään palvelua.

Tämä vuosi on vielä mahdollista tehdä työtä aktiivisesti siitä näkökulmasta, mitä voimme sote-palvelujen osalta tehdä eli toiminnan on oltava lait täyttävää ja palveluja kehitetään sen mitä voimme. Tämä työ on yhtä tarkkaa kuin ”pärekaton kulottaminen”. Ensi vuonna toiset voimat tekevät sen mitä tekevät. Lopuksi voin todeta, että vaikka olemme sote-ryhmänä kokoontuneet yli 30 kertaa, niin käytetty aika ei ole mennyt hukkaan. Meillä Laihialla on luottamushenkilöillä huomattavasti paremmat tiedot sotesta kuin lähialueilla vastaavilla. Vuosien saatossa olemme tehneet sote-sektorillakin kauaskantoisia joskus kiisteltyjäkin päätöksiä. Tänä päivänä ja tässä muutostilanteessa tehdyt päätökset ovat olleet oikeita ja ne vahvistavat meidän asemaamme tulevassa kuntayhtymässä. Olkaamme edelleen avarakatseisia ja kauaskantoisia päätöksissämme.

Sauli Tuomela (kok.)

Kunnanhallituksen 1. vpj

Viime kesäkuussa Laihian kunnanvaltuusto päätti Laihian liittymisestä Pohjanmaan alueen hyvinvointikuntayhtymään. Toistaiseksi perusturvan palveluista erikoissairaanhoito on totutusti hoitunut Vaasan sairaahoitopiirissä ja  perusterveydenhuolto Vaasa-Laihia yhteistoiminta-alueella. Ainoastaan sosiaalipalvelut on tuotettu Laihian omana palveluna. Vuoden 2022 alussa kuvio muuttuu ja kaikki edellämainitut kokonaisuudet siirtyvät kyseiseen hyvinvointikuntayhtymään.

Hyvinvointikuntayhtymään liittyminen oli tarpeen tilanteessa, jossa suurin osa alueen kunnista oli jo tehnyt päätöksensä. Mukana olemalla pääsemme vaikuttamaan kuntayhtymän muodostumiseen ja lähipalveluiden määrittelyyn. Toisaalta, mikäli olisimme jääneet yksin ulos, olisimme hankalassa tilanteessa voimassa olevan Paras-lain vaatimusten suhteen. Palvelukokonaisuuksien edellytetään olevan edelleen vähintään 20000 asiakkaan kokoisia, ja 8000 asukkaan kunta ei siihen yksin kykene. Toki toivomme yhteistyön jatkuvan jatkossakin mahdollisuuksien mukaan Kyrönmaankin suuntaan.

Tuleva muutos ei kutenkaan poista kunnalta rahoitusvastuuta. Siksipä tulevat päättäjät saavat tärkeän tehtävän Laihian etujen valvojana: Lähipalveluita ei haluta heikennettävän, mutta kustannukset tulisi saada pienenemään. Uuden kuntayhtymän hallintoon pitäisi ymmärtääkseni myös laihialaisia mahtua, mutta vaikutusvalta tulee olemaan nykyisiä järjestelmiä pienempi. Siinä on iso pähkinä purtavaksi, eikä tämä koske pelkästään laihialaisten edunvalvontaa.

Valtakunnallinen SOTE on toki lähellä hyvinvointikuntayhtymäasiaa, mutta kuitenkin aivan eri tapaus. Jos valtakunnallinen SOTE valmistuu ja lähtee sunnitelmien mukaan käyntiin vuoden 2023 alusta, siirtyy myös juuri perustettu kuntayhtymä SOTE:n mukaiselle hyvinvointialueelle, tai ns. maakunnalle. On sanottu että tällöin kuntien rahoitusvastuu poistuu. Tämä pitää periaatteessa paikkansa, kun valtio tulee hoitamaan maakunnan kustannukset. Toki tämä hoidetaan kuntien kustannuksella valtionosuuksia pienentämällä. Kunnallinen veroaste tulee pienenemään, mutta vastaavasti valtion veroaste tulee kasvamaan. Käytännössä siis kuntalaiten ei pitäisi nähdä merkittävää eroa palkkakuiteissaan. Toki maakuntaverostakin on puhuttu, mutta sen vaikutuksista ei ole varmuutta. Vaikka SOTE-palvelut ja kustannukset poistuvat kunnan listoilta, joutuvat kunnat kuitenkin kipuilemaan olemassaolevien sitoumustensa kanssa. Pienempi tulopohja antaa jatkossa vähemmän liikkumavaraa toimintaan.

Laihian kunnalle on kertynyt alijäämää n. 2,5M€ viimeisten 8 vuoden ajalta. Nykysäännökset velvoittavat kuntia hoitamaan asian tietyssä ajassa kuntoon. Laihialla se aika on vuoden 2021 loppuun mennessä. Olemaassaolevasta alijäämien kattamissuunnitelmasta keskusteltiin kiivaastikin viime kesäkuulla valtuuston kokouksessa. Hyväksytty suunnitelma tuntui jokseenkin optimistiselta. Korona-pandemian levitessä nykyinen hallitus on kuitenkin jakanut kunnille ylimääräisiä valtionosuuksia, jotka auttavat myös Laihiaa viime vuoden tuloksen suhteen. Voisi sanoa että Marinin hallituksen toimet auttoivat saamaan kunnan alijäämien kattamissuunnitelman realistiselle tasolle, hyvä niin. On kuitenkin muistettava että vastaavaa kädenojennusta ei liene näköpiirissä, ja jo jaetut avustukset on tarkoitettu myös tulevien koronavaurioiden korjaamiseen – se työ jatkuu vielä pitkään. Alijäämän kattaminen ei siis lopu, vaikka viime vuoden tulos näyttääkin hyvältä. Toimintaan tulee hakea rakenteellisia muutoksia siten, että käyttötalous saataisiin kuriin. Eräs entinen näkyvä vaikuttaja väläytteli hiljattain aiheellisesti myös tehtävien yhdistämisiä.

Korona on vaivannut niin Laihialla kuin koko maassa noin vuoden. Moni asia on nyt erilailla kuin aikaisemmin. Itsekin olen ollut etätöissä pian vuoden. Kaikkea ei voi etänä tehdä, mutta oma sarkani sen mahdollistaa. Työ onnistuu kyllä kotoakin, mutta vaatii erilaista jaksamista. Sosiaaliset kontaktit on olleet minimissä ja liikkuminen rajoitettua. Kovasti haluaisin että rokotustahti saataisiin paremmalle tasolle, ja paluu normaalimpaan elämään alkaisi. Nyt näyttää siltä että ainakin tuleva kesä vielä menee nykyisellään. Toivon kaikille voimia asetettujen ohjeistusten ja rajoitusten noudattamiseen – kyllä tämä vielä paremmaksi muuttuu.

Ja kun tilanne paranee, tulisi Laihian kunnan elinympäristö olla kunnossa. Kun suhdanne kääntyy pitäisi meillä olla vetovoimaa, jolla saisimme taas asukasluvun hyvään kasvuun. Kaavoitus, Sote-lähipalvelut, liikuntapaikat, tiestöt ja myös markkinointi vaativat huomiota kunnassa ja myös kuntapäättäjiltä. Tilanteesta tulisi erityisen mielenkiintoinen, jos lähialueelle syntyisi esim. uutta akkuteollisuutta.

Meidän SOTE-suunta on selvillä mutta laitetaan yhdessä ja yhteistyössä myös oma toimintaympäristö entistä kiinnostavammaksi. Kuntastrategiankin mukaan olemme Komiasti nuuka, Hyvinvoiva, Viihtyisä, Pieni ja ketterä sekä Yhteisöllinen Laihia.

Janne Laine

Laihian kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok)

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvostelee hallituksen kaavailemaa keskusjohtoista maakuntamallia kuoliniskuksi Suomen kunnille. Orpo puhui kokoomuksen puheenjohtajapäivillä.

Orpon mukaan kevään kuntavaaleissa ei ole kyse vain seuraavasta valtuustokaudesta, vaan koko kuntapohjaisen järjestelmän, kuntien ja kaupunkien tulevaisuudesta.

”Maan hallitus on runnonut eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluiden keskusjohtoista maakuntamallia, jossa keskusta saa maakuntahallinnon ja vasemmisto työntää yksityisen sektorin sivuun. Hallituksen kaavailema maakuntamalli rakentaa uuden alueellisen tulonsiirtoautomaatin, kiristää verotusta ja vie palvelut kauemmas ihmisestä”, Orpo sanoi.

Orpon mukaan hallituksen suunnittelemassa mallissa kunnille ei jää tosiasiallista mahdollisuutta investoida tulevaisuuteen.

”Maakuntamalli lisää byrokratiaa sekä vie päätösvallan kuntien ja kaupunkien valtuustoista sosiaali- ja terveysministeriöön. Se romuttaa kaupunkien kyvyn investoida tulevaisuuteen, kuten kouluihin, infrastruktuuriin tai vapaa-ajan palveluihin. Maakuntauudistuksen torjuminen on suomalaisten kuntien elinehto. Jos uudistus etenee, kuntien rahat viedään, mutta velat jäävät”, Orpo sanoi.