Laihian Kokoomus – paikallisia uutisia ja vaaliteemoja
Kategoria:Asuminen ja kiinteistöt
Laihian ja lähialueiden asuntojen toteutuneet kauppahinnat, kiinteistömarkkinat, asumisen kustannukset, rakentaminen sekä kylien ja taajamien kehitys. Tilastot ja niiden rajaukset selitetään julkaisuissa.
Laihialainen orava on ratkaissut asumisen kustannukset omalla tavallaan: se asuu puussa. Ei asuntolainaa, ei vesimittaria eikä patteriremonttia. Lämmityksestä vastaa oma turkki – ja vararahasto on piilotettu käpyinä oksankoloon.
– Kun rahaa ei käytä turhaan, sitä jää myös talveksi, orava muistuttaa. Mutta sitten se kurkistaa naapuritalon ikkunaan: isäntä vertailee Laihian, Mustasaaren, Isonkyrön ja Vaasan asumislaskuja.
Sama talo, eri kunta – mitä lasku kertoo?
Vertailussa on 150 m²:n omakotitalo, joka käyttää vettä ja viemäriä 150 m³ vuodessa. Kiinteistöveron laskennallinen rakennuksen verotusarvo on 150 000 € ja tontin 25 000 €. Luvut kuvaavat vuoden 2026 maksutasoa, eivät todellista yksittäistä taloa.
Esimerkkitalon vuosikustannukset (€)
Kunta
Kiinteistövero
Vesi ja jätevesi
Yht.
Laihia
1 250
704
1 954
Vaasa
1 075
901
1 976
Isokyrö
1 300
1 135
2 435
Mustasaari
1 150
Ei vahvistettu
—
Summat on pyöristetty euroon. Mustasaaren 1.1.2026 hinnasto on julkaistu, mutta sen euromääriä ei saatu vahvistettua tätä laskelmaa varten; siksi vuoden 2025 lukua ei ole käytetty vuoden 2026 vertailussa. Isonkyrön taksa tuli voimaan 1.7.2026: sen luku kuvaa uuden taksan mukaista vuositasoa, ei koko kalenterivuoden 2026 toteutunutta laskua.
– Isossakyrössä pitää kerätä vähän enemmän käpyjä, orava tuumii. Mutta muistakaa, että näistä puuttuvat vielä sähkö, lämmitys, jätehuollon tyhjennykset, vakuutukset ja talon remontit. Koko asumislaskua ei saa yhdestä taulukosta!
Orava palaa pesäänsä tyytyväisenä. Katto on sammalta, sisäilma raikasta ja talousarvio tasapainossa. Laihialaiseen tapaan säästöä syntyy ennen kaikkea siitä, että tietää, mistä maksaa.
Orava ja sen repliikit ovat kuvitteellisia. Kuntavertailu perustuu alla oleviin virallisiin hinnastoihin ja laskennallisiin oletuksiin.
Kymmenen vuoden tilastot paljastavat, että asuntojen hinnat ovat kehittyneet Laihialla ja lähikunnissa hyvin eri tavoin. Laihian vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2025 vain hieman vuoden 2016 tasoa korkeampi. Omakotitaloissa keskustan ja haja-asutusalueen toteutuneiden kauppahintojen välillä on suuri ero, mutta pienten kauppamäärien vuoksi lukuja pitää lukea varoen.
Kun omakotitalo tai asunto-osake tulee myyntiin, pyyntihinta näkyy ilmoituksessa. Todellista markkinatilannetta kuvaavat kuitenkin toteutuneet kaupat. Laihialainen.fi vertaili vuosien 2016–2025 kauppahintatietoja Laihialla, Mustasaaressa, Isossakyrössä, Maalahdessa, Vöyrillä, Ilmajoella, Kurikassa ja Vaasassa.
Omakotitalojen ja asunto-osakkeiden tilastot on pidettävä erillään: kerros- ja rivitalojen lukuna käytetään keskimääräistä velatonta neliöhintaa, kun taas omakotitalokaupan hinta sisältää koko kiinteistön tontteineen. Hinnat ovat nimellisiä eli niitä ei ole oikaistu rahan arvon muutoksella.
Laihia: asunto-osakkeiden neliöhinta lähes samassa kuin kymmenen vuotta sitten
Laihian vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen toteutuneiden kauppojen keskineliöhinnat, euroa/m²
Vuosi
€/m²
2016
1 405
2017
1 440
2018
1 338
2019
1 424
2020
1 417
2021
1 411
2022
1 308
2023
1 337
2024
1 203
2025
1 435
Laihian vanhojen asunto-osakkeiden keskineliöhinta oli vuonna 2016 1 405 euroa ja vuonna 2025 1 435 euroa. Nimellinen kasvu oli vain noin 2,1 prosenttia kymmenen vuoden jakson päätepisteiden välillä. Vuonna 2025 tilastossa oli 39 toteutunutta kauppaa.
Yleinen hintataso on samalla ajanjaksolla noussut huomattavasti enemmän, joten ostovoimalla mitattuna asunto-osakkeiden hintataso on alentunut. Tämä on vertailu eri vuosina myytyjen asuntojen neliöhintojen välillä – ei arvio siitä, kuinka paljon juuri jonkin tietyn asunnon arvo on muuttunut.
Miten naapurikunnissa on käynyt?
Vanhojen asunto-osakkeiden toteutuneiden kauppojen keskineliöhinta, €/m², 2016 ja 2025. Nimellinen muutos.
Kunta
2016
2025
Muutos
Laihia
1 405
1 435
+2,1 %
Mustasaari
1 736
1 792
+3,2 %
Isokyrö
1 000
1 087
+8,7 %
Maalahti
1 782
1 515
-15,0 %
Vöyri
1 098
1 030
-6,2 %
Ilmajoki
1 277
1 718
+34,5 %
Kurikka
1 076
967
-10,1 %
Vaasa
2 001
2 028
+1,3 %
Vuoden 2025 vertailussa Vaasan keskineliöhinta oli 2 028 euroa, Mustasaaren 1 792 euroa ja Laihian 1 435 euroa. Ilmajoen luvut nousivat vertailun päätepisteiden välillä selvästi, kun taas Maalahden, Vöyrin ja Kurikan vuoden 2025 keskineliöhinta jäi vuotta 2016 alemmaksi.
Luvut eivät ole vakioituja hintaindeksejä: kerros- ja rivitalojen osuudet, asuntojen koko, ikä, kunto sekä vuosittain kaupaksi menneiden kohteiden valikoima vaihtelevat kunnittain. Erityisesti pienten kuntien vähäiset kauppamäärät voivat heiluttaa keskineliöhintoja.
Omakotitaloissa keskustan ja haja-asutusalueen välillä suuri ero
Maanmittauslaitoksen kiinteistökauppatietoon perustuvassa 66400 Laihia Keskus -postinumeroalueen vertailussa vuonna 2025 asemakaava-alueen rakennettujen omakotitalokiinteistöjen mediaanihinta oli 188 000 euroa (17 kauppaa). Saman postinumeroalueen haja-asutusalueen mediaani oli 68 500 euroa (6 kauppaa).
Erotus oli 119 500 euroa. Se ei silti tarkoita, että samanlainen ja samankuntoinen talo olisi maaseudulla tuon verran halvempi. Kiinteistöjen tonttikoot, rakennusten koko, ikä, kunto ja tekniset ominaisuudet saattavat poiketa suuresti, ja erityisesti kuuden kaupan ryhmä on pieni.
Vertailun taustaksi: saman 66400-postinumeroalueen omakotitalojen asemakaava-alueen mediaani vuonna 2016 oli 136 000 euroa (17 kauppaa) ja haja-asutusalueen 119 500 euroa (4 kauppaa). Näistä ei voi laskea luotettavaa samanlaisen talon kymmenen vuoden arvonmuutosta, koska kaupan kohteet vaihtuvat.
Entä Laihian kylät?
Ruton, Jakkulan, Haapalan ja Jukajan–Jokisalon kaltaisilla kyläalueilla kauppoja kertyy monena vuonna hyvin vähän. Esimerkiksi 66420 Ruton vuoden 2023 haja-asutusalueen mediaani perustuu kolmeen kauppaan; 66460 Haapalan vuoden 2025 luku perustuu samoin kolmeen kauppaan. Niiden perusteella ei ole luotettavaa sanoa, mikä olisi koko kylän asuntojen tämänhetkinen hintataso.
Lisäksi postinumeroalueen rajat eivät välttämättä vastaa kylien rajoja. Kylien todellista hintakehitystä kannattaisi selvittää yhdistämällä useamman vuoden kaupat, erottelemalla rakennusten ikä ja kunto sekä vertaamalla mahdollisimman samankaltaisia kiinteistöjä.
Mikä voi vaikuttaa asunnon arvoon?
Ostaja arvioi rakennuksen lisäksi sijaintia: työmatkoja, teiden kuntoa, koulujen ja palvelujen saavutettavuutta, lämmityskustannuksia sekä tulevia remontteja. Kyläkoulujen ja muun palveluverkon muutokset ovat siksi perusteltuja tutkimusaiheita – mutta näistä kauppahintatilastoista ei voi päätellä, että yksittäinen palvelupäätös olisi aiheuttanut tietyn hinnanmuutoksen.
Myynti-ilmoitusten hintapyynnöt eivät myöskään ole sama asia kuin toteutuneet kauppahinnat. Pienellä paikkakunnalla muutama hyväkuntoinen tai huonokuntoinen talo voi muuttaa vuosittaista mediaania paljon.
Mitä Laihialainen.fi selvittää seuraavaksi?
Uuteen Asuminen ja kiinteistöt -osioon kerätään jatkossa tietoa toteutuneista asuntokaupoista, rakennuspaikoista, asumisen kustannuksista sekä Laihian taajaman ja kylien kehityksestä. Erityisen kiinnostavaa on tutkia, miten esimerkiksi Jokikylän, Kylänpään ja muiden kylien kiinteistöjen arvoa voidaan verrata keskenään paremmin kuin yksittäisten vuosimediaanien avulla.
Ensimmäisen tutkimuksen viesti: Laihian asunto-osakkeiden keskimääräinen nimellinen neliöhinta on kymmenen vuoden takaiseen verrattuna muuttunut vähän, ja omakotitalojen toteutuneissa kauppahinnoissa näkyy suuria alueellisia eroja. Näistä ei silti voi suoraan laskea yksittäisen kodin arvonkehitystä.
Tilastohuomautus: Valmis vertailuvuosi on 2025, ei keskeneräinen 2026. Asunto-osakkeiden luvut ovat kuntakohtaisia vanhojen osakeasuntojen toteutuneiden kauppojen keskineliöhintoja. Omakotitalojen kauppahinnat ovat kiinteistökauppoja; niihin ei kuulu esimerkiksi vuokratontilla olevien rakennusten tai asunto-osakkeiden kaupat. Omakotitaloluku 66400 ei tarkoita koko Laihian kuntaa. Tilastojen julkaisukynnys ja vähäiset kauppamäärät rajoittavat kylätason tulkintaa.
error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.