Kategoriat
Kunta

Laihian kokoomuslaiset haastavat veronkorotuksen – löytyisikö kunnan talouteen kestävämpi ratkaisu?

Kokoomuksen neljä kunnanhallituksen edustajaa vastusti kunnallisveron korotusta. Laihialainen.fi tarkastelee heidän esittämiään vaihtoehtoja aiempien talous-, koulu- ja energiavertailujensa avulla.

Laihian talous on vakavassa tilanteessa. Kunnanhallituksen neljä kokoomuslaista haluaa selvittää vaihtoehtoja kunnallisveron korotukselle. Laihialainen.fi:n aiemmat talous-, koulutus- ja energiavertailut auttavat arvioimaan, mistä pysyviä ratkaisuja voitaisiin etsiä.

Neljä kokoomuslaista piti kiinni kannastaan

Laihian kunnanhallituksessa käytiin 26. lokakuuta kaksi äänestystä vuoden 2027 kunnallisverosta. Sauli Tuomela esitti asian palauttamista valmisteluun, ja Esa Similä kannatti esitystä. Myöhemmin Jaakko Keto ehdotti nykyisen 9,6 prosentin säilyttämistä Similän kannattamana.

Molemmissa äänestyksissä neljä kokoomuslaista – Jaakko Keto, Esa Similä, Sauli Tuomela ja Mervi Leppilahti – olivat samalla kannalla. Molemmat esitykset hävisivät äänin 6–4. Kunnanhallitus esittää veroprosentiksi 10,6:ta; lopullisen päätöksen tekee kunnanvaltuusto.

Kokoomuslaisten kanta ei poista kunnan talousongelmia. Se nostaa kuitenkin keskusteluun kysymyksen siitä, kuinka perusteellisesti muut vaihtoehdot on tutkittu ennen verotuksen kiristämistä. Kyrönmaa-lehden 4.11.2026 ilmestyneissä haastatteluissa ja kannanotoissa esillä olivat muun muassa palvelurakenteet, kunnan omaisuus ja pitkäjänteinen taloudenhoito.

Naapurikuntien verot ja valtionosuudet antavat vertailukohdan

Laihialainen.fi on aiemmin verrannut Laihian ja lähikuntien taloutta. Laihian tuloveroprosentti on 9,6, kun Vaasassa ja Kurikassa se on 8,4 sekä Ilmajoella ja Vöyrillä 9,2. Jos Laihian prosentti nostetaan 10,6:een, ero Vaasaan kasvaisi 2,2 prosenttiyksikköön nykyisillä vertailuprosenteilla. Ero on laskennallinen eikä yksin kerro kotitalouden lopullista verotusta.

Toinen paine kohdistuu valtionosuuksiin. Aiemmassa selvityksessämme Kuntaliiton ennakkolaskelma osoitti Laihialle noin 271 000 euron vähennystä vuodelle 2027. Samalla Vaasan valtionosuuksien ennakoitiin kasvavan noin 3,57 miljoonaa euroa. Luvut ovat ennakollisia, eivät kuntien lopullisia tilinpäätöstietoja.

Oppilasmäärä pienenee – opetuksen rakenteet arvioitava huolellisesti

Laihian peruskoulujen oppilasmäärä vähenee, mutta opetuksen tuntikehys supistuu tätä hitaammin. Laihialainen.fi:n jatkoselvityksessä tarkasteltiin alustavia 115 000–346 000 euron vuotuisia bruttosäästömahdollisuuksia.

Kyse ei ole kunnan vahvistamista säästöistä eikä suoraan talousarvioon kirjattavasta summasta. Opetuksen ryhmäkoot, tuen tarve, lakisääteiset velvoitteet ja koulumatkat on arvioitava ennen toteuttamiskelpoisten muutosten laskemista. Rakenteiden tarkastelu voi silti olla perusteltua, kun lapsimäärä muuttuu.

Omistukset ja tulevat tulot mukaan keskusteluun

Kokoomuksen kannanotoissa on ehdotettu myös kunnan omaisuuden ja omistusten arviointia. Yhtenä selvityskohteena on mainittu Laihian Nuuka Lämpö Oy:n omistuspohjan laajentaminen tai osittainen myynti. Kyse on ehdotuksesta, ei tehdystä päätöksestä. Mahdollisen myynnin vaikutukset lämmön hintaan, tuleviin tuottoihin ja kunnan talouteen pitäisi laskea tarkasti. Kertaluonteinen kauppahinta ei itsessään korjaa vuosittain toistuvaa alijäämää.

Laihialainen.fi on tarkastellut myös energiainvestointien mahdollisia kuntatalousvaikutuksia. Kurikan tuuli- ja aurinkovoimaloiden vuoden 2026 kiinteistöveroarvio on noin 3,54 miljoonaa euroa. Laihialla suunnitteilla olevat energia- ja muut yritysinvestoinnit voisivat pitkällä aikavälillä vahvistaa tulopohjaa, mutta keskeneräisiä hankkeita ei voi laskea nykyisten alijäämien varmaksi katteeksi.

Vaihtoehdot tarvitsevat laskelmat

Kunnan talousarviovalmistelussa ja FCG:n arvioissa on katsottu, ettei menojen sopeuttaminen yksin riitä ennakoitujen alijäämien kattamiseen. Tämä on keskeinen perustelu veronkorotusesitykselle. Kokoomuslaiset puolestaan vaativat muiden ratkaisujen perusteellisempaa selvittämistä.

Laihialainen.fi:n tutkimukset eivät osoita, että yhden prosenttiyksikön veronkorotus voitaisiin välttää jo tunnistetuilla säästöillä. Ne tuovat kuitenkin päätöksenteon pohjaksi vertailutietoja ja jatkokysymyksiä: miten palvelut mitoitetaan muuttuvaan väestöön, mitä omistuksista kannattaa säilyttää ja millä keinoin kunta saa uusia pysyviä tuloja?

Jaakko Kedon, Esa Similän, Sauli Tuomelan ja Mervi Leppilahden äänestyskäyttäytyminen ja kannanotot ovat tehneet vaihtoehtojen selvittämisestä näkyvän osan kuntakeskustelua. Ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus on vielä arvioitava euroina ja palveluvaikutuksina.

Laihian talouden tulevaisuus ratkaistaan useammalla kuin yhdellä veropäätöksellä.

Lähteet ja tausta

Kyrönmaa-lehti 4.11.2026, sivut 3 ja 10 (haastattelut ja mielipidekirjoitus); Laihian kunnanhallituksen pöytäkirja 26.10.2026, § 179; Laihialainen.fi:n aiemmat naapurikuntien talous-, valtionosuus-, opetustoimi- ja energiavertailut (linkit tekstissä). Kokoomuslaisten arviot on erotettu toimituksen aiemmista laskelmista ja kunnan päätöksistä.

error: Sisällön kopiointi ei ole sallittua. Voit jakaa linkin alkuperäiseen artikkeliin.
Laihialainen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.