Laihialainen orava on ratkaissut asumisen kustannukset omalla tavallaan: se asuu puussa. Ei asuntolainaa, ei vesimittaria eikä patteriremonttia. Lämmityksestä vastaa oma turkki – ja vararahasto on piilotettu käpyinä oksankoloon.
– Kun rahaa ei käytä turhaan, sitä jää myös talveksi, orava muistuttaa. Mutta sitten se kurkistaa naapuritalon ikkunaan: isäntä vertailee Laihian, Mustasaaren, Isonkyrön ja Vaasan asumislaskuja.
Sama talo, eri kunta – mitä lasku kertoo?
Vertailussa on 150 m²:n omakotitalo, joka käyttää vettä ja viemäriä 150 m³ vuodessa. Kiinteistöveron laskennallinen rakennuksen verotusarvo on 150 000 € ja tontin 25 000 €. Luvut kuvaavat vuoden 2026 maksutasoa, eivät todellista yksittäistä taloa.
Esimerkkitalon vuosikustannukset (€)
Kunta
Kiinteistövero
Vesi ja jätevesi
Yht.
Laihia
1 250
704
1 954
Vaasa
1 075
901
1 976
Isokyrö
1 300
1 135
2 435
Mustasaari
1 150
Ei vahvistettu
—
Summat on pyöristetty euroon. Mustasaaren 1.1.2026 hinnasto on julkaistu, mutta sen euromääriä ei saatu vahvistettua tätä laskelmaa varten; siksi vuoden 2025 lukua ei ole käytetty vuoden 2026 vertailussa. Isonkyrön taksa tuli voimaan 1.7.2026: sen luku kuvaa uuden taksan mukaista vuositasoa, ei koko kalenterivuoden 2026 toteutunutta laskua.
– Isossakyrössä pitää kerätä vähän enemmän käpyjä, orava tuumii. Mutta muistakaa, että näistä puuttuvat vielä sähkö, lämmitys, jätehuollon tyhjennykset, vakuutukset ja talon remontit. Koko asumislaskua ei saa yhdestä taulukosta!
Orava palaa pesäänsä tyytyväisenä. Katto on sammalta, sisäilma raikasta ja talousarvio tasapainossa. Laihialaiseen tapaan säästöä syntyy ennen kaikkea siitä, että tietää, mistä maksaa.
Orava ja sen repliikit ovat kuvitteellisia. Kuntavertailu perustuu alla oleviin virallisiin hinnastoihin ja laskennallisiin oletuksiin.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tiedotti 18.11.2026 toimialuekohtaisten yhteistoimintamenettelyjensä päättyneen. Syys–marraskuussa käydyissä neuvotteluissa on suunniteltu palvelujen ja hallinnon uudelleenjärjestelyjä, joilla tavoitellaan talouden sopeuttamista.
Suunnitelma: 239,5 henkilötyövuotta vähemmän
Tiedotteen mukaan terveyspalveluissa tehtävien vähennystarve on 67,5 henkilötyövuotta, sosiaalipalveluissa 130 henkilötyövuotta ja konsernipalveluissa 42 henkilötyövuotta, yhteensä 239,5 henkilötyövuotta. Pelastuspalveluissa säästöt on tarkoitus toteuttaa toimintatapoja muuttamalla ilman henkilöstövähennyksiä.
Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa henkilöstövähennykset mahdollisimman pitkälle eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden vähentämisen kautta. Lisäksi noin 700 työtehtävään arvioidaan kohdistuvan siirtoja tai uudelleenjärjestelyjä. Sosiaalipalveluissa on suunniteltu mahdollisia osa-aikaistamisia enintään 15 tehtävään ja lomautuksia 48 tehtävään.
Mitä asukkaiden kannattaa seurata?
Tiedote kuvaa suunniteltuja toimenpiteitä, ei yksityiskohtaista lopullisten henkilöstömuutosten toteutumisluetteloa. Jatkossa on tärkeää seurata, miten palvelujen saatavuus, etäisyydet ja kustannukset kehittyvät. Veroeurojen käytön tehostaminen on tarpeellista, mutta säästöjen vaikutuksia asukkaille on arvioitava avoimesti.
Huomautus: Laihia kuuluu Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Tämä uutinen koskee naapurialueen eli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen neuvotteluja.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointiryhmä antoi 16.11.2026 julkaistussa tiedotteessa uusia suosituksia pelastuspalveluihin, hallintoon ja konsernipalveluihin. Suositukset perustuvat ryhmän 10. marraskuuta pitämään kokoukseen.
500 000 euron säästötavoite vuodesta 2027
Pelastustoimen osalta arviointiryhmä kehottaa huomioimaan hälytys- ja kutsurahaan liittyvän yhteensä 500 000 euron säästötavoitteen vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi se suosittelee tilojen yhteiskäytön lisäämistä, vuokraneuvottelujen jatkamista kuntien kanssa ja yhteistyön syventämistä Sisä-Suomen pelastustoiminnan yhteistyöalueella.
Myös hallinnon rakennetta tarkasteltava
Arviointiryhmä suosittelee organisaatiorakenteen keventämismahdollisuuksien selvittämistä, henkilöstömäärän tarkastelun jatkamista sekä sairauspoissaolojen vähentämistä. ICT-hankkeita tulisi priorisoida nykyistä tarkemmin ja tekoälyn kehittämistä keskittää.
Kyse on arviointiryhmän suosituksista, ei vielä päätetyistä palveluleikkauksista. Kuntalaisten kannalta olennaista on myöhemmin seurata, miten säästötoimet vaikuttavat pelastustoimen palvelutasoon ja turvallisuuteen. Laihia kuuluu Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, joten tiedote käsittelee naapurialueen päätöksenteon valmistelua.
Kymmenen vuoden tilastot paljastavat, että asuntojen hinnat ovat kehittyneet Laihialla ja lähikunnissa hyvin eri tavoin. Laihian vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2025 vain hieman vuoden 2016 tasoa korkeampi. Omakotitaloissa keskustan ja haja-asutusalueen toteutuneiden kauppahintojen välillä on suuri ero, mutta pienten kauppamäärien vuoksi lukuja pitää lukea varoen.
Kun omakotitalo tai asunto-osake tulee myyntiin, pyyntihinta näkyy ilmoituksessa. Todellista markkinatilannetta kuvaavat kuitenkin toteutuneet kaupat. Laihialainen.fi vertaili vuosien 2016–2025 kauppahintatietoja Laihialla, Mustasaaressa, Isossakyrössä, Maalahdessa, Vöyrillä, Ilmajoella, Kurikassa ja Vaasassa.
Omakotitalojen ja asunto-osakkeiden tilastot on pidettävä erillään: kerros- ja rivitalojen lukuna käytetään keskimääräistä velatonta neliöhintaa, kun taas omakotitalokaupan hinta sisältää koko kiinteistön tontteineen. Hinnat ovat nimellisiä eli niitä ei ole oikaistu rahan arvon muutoksella.
Laihia: asunto-osakkeiden neliöhinta lähes samassa kuin kymmenen vuotta sitten
Laihian vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen toteutuneiden kauppojen keskineliöhinnat, euroa/m²
Vuosi
€/m²
2016
1 405
2017
1 440
2018
1 338
2019
1 424
2020
1 417
2021
1 411
2022
1 308
2023
1 337
2024
1 203
2025
1 435
Laihian vanhojen asunto-osakkeiden keskineliöhinta oli vuonna 2016 1 405 euroa ja vuonna 2025 1 435 euroa. Nimellinen kasvu oli vain noin 2,1 prosenttia kymmenen vuoden jakson päätepisteiden välillä. Vuonna 2025 tilastossa oli 39 toteutunutta kauppaa.
Yleinen hintataso on samalla ajanjaksolla noussut huomattavasti enemmän, joten ostovoimalla mitattuna asunto-osakkeiden hintataso on alentunut. Tämä on vertailu eri vuosina myytyjen asuntojen neliöhintojen välillä – ei arvio siitä, kuinka paljon juuri jonkin tietyn asunnon arvo on muuttunut.
Miten naapurikunnissa on käynyt?
Vanhojen asunto-osakkeiden toteutuneiden kauppojen keskineliöhinta, €/m², 2016 ja 2025. Nimellinen muutos.
Kunta
2016
2025
Muutos
Laihia
1 405
1 435
+2,1 %
Mustasaari
1 736
1 792
+3,2 %
Isokyrö
1 000
1 087
+8,7 %
Maalahti
1 782
1 515
-15,0 %
Vöyri
1 098
1 030
-6,2 %
Ilmajoki
1 277
1 718
+34,5 %
Kurikka
1 076
967
-10,1 %
Vaasa
2 001
2 028
+1,3 %
Vuoden 2025 vertailussa Vaasan keskineliöhinta oli 2 028 euroa, Mustasaaren 1 792 euroa ja Laihian 1 435 euroa. Ilmajoen luvut nousivat vertailun päätepisteiden välillä selvästi, kun taas Maalahden, Vöyrin ja Kurikan vuoden 2025 keskineliöhinta jäi vuotta 2016 alemmaksi.
Luvut eivät ole vakioituja hintaindeksejä: kerros- ja rivitalojen osuudet, asuntojen koko, ikä, kunto sekä vuosittain kaupaksi menneiden kohteiden valikoima vaihtelevat kunnittain. Erityisesti pienten kuntien vähäiset kauppamäärät voivat heiluttaa keskineliöhintoja.
Omakotitaloissa keskustan ja haja-asutusalueen välillä suuri ero
Maanmittauslaitoksen kiinteistökauppatietoon perustuvassa 66400 Laihia Keskus -postinumeroalueen vertailussa vuonna 2025 asemakaava-alueen rakennettujen omakotitalokiinteistöjen mediaanihinta oli 188 000 euroa (17 kauppaa). Saman postinumeroalueen haja-asutusalueen mediaani oli 68 500 euroa (6 kauppaa).
Erotus oli 119 500 euroa. Se ei silti tarkoita, että samanlainen ja samankuntoinen talo olisi maaseudulla tuon verran halvempi. Kiinteistöjen tonttikoot, rakennusten koko, ikä, kunto ja tekniset ominaisuudet saattavat poiketa suuresti, ja erityisesti kuuden kaupan ryhmä on pieni.
Vertailun taustaksi: saman 66400-postinumeroalueen omakotitalojen asemakaava-alueen mediaani vuonna 2016 oli 136 000 euroa (17 kauppaa) ja haja-asutusalueen 119 500 euroa (4 kauppaa). Näistä ei voi laskea luotettavaa samanlaisen talon kymmenen vuoden arvonmuutosta, koska kaupan kohteet vaihtuvat.
Entä Laihian kylät?
Ruton, Jakkulan, Haapalan ja Jukajan–Jokisalon kaltaisilla kyläalueilla kauppoja kertyy monena vuonna hyvin vähän. Esimerkiksi 66420 Ruton vuoden 2023 haja-asutusalueen mediaani perustuu kolmeen kauppaan; 66460 Haapalan vuoden 2025 luku perustuu samoin kolmeen kauppaan. Niiden perusteella ei ole luotettavaa sanoa, mikä olisi koko kylän asuntojen tämänhetkinen hintataso.
Lisäksi postinumeroalueen rajat eivät välttämättä vastaa kylien rajoja. Kylien todellista hintakehitystä kannattaisi selvittää yhdistämällä useamman vuoden kaupat, erottelemalla rakennusten ikä ja kunto sekä vertaamalla mahdollisimman samankaltaisia kiinteistöjä.
Mikä voi vaikuttaa asunnon arvoon?
Ostaja arvioi rakennuksen lisäksi sijaintia: työmatkoja, teiden kuntoa, koulujen ja palvelujen saavutettavuutta, lämmityskustannuksia sekä tulevia remontteja. Kyläkoulujen ja muun palveluverkon muutokset ovat siksi perusteltuja tutkimusaiheita – mutta näistä kauppahintatilastoista ei voi päätellä, että yksittäinen palvelupäätös olisi aiheuttanut tietyn hinnanmuutoksen.
Myynti-ilmoitusten hintapyynnöt eivät myöskään ole sama asia kuin toteutuneet kauppahinnat. Pienellä paikkakunnalla muutama hyväkuntoinen tai huonokuntoinen talo voi muuttaa vuosittaista mediaania paljon.
Mitä Laihialainen.fi selvittää seuraavaksi?
Uuteen Asuminen ja kiinteistöt -osioon kerätään jatkossa tietoa toteutuneista asuntokaupoista, rakennuspaikoista, asumisen kustannuksista sekä Laihian taajaman ja kylien kehityksestä. Erityisen kiinnostavaa on tutkia, miten esimerkiksi Jokikylän, Kylänpään ja muiden kylien kiinteistöjen arvoa voidaan verrata keskenään paremmin kuin yksittäisten vuosimediaanien avulla.
Ensimmäisen tutkimuksen viesti: Laihian asunto-osakkeiden keskimääräinen nimellinen neliöhinta on kymmenen vuoden takaiseen verrattuna muuttunut vähän, ja omakotitalojen toteutuneissa kauppahinnoissa näkyy suuria alueellisia eroja. Näistä ei silti voi suoraan laskea yksittäisen kodin arvonkehitystä.
Tilastohuomautus: Valmis vertailuvuosi on 2025, ei keskeneräinen 2026. Asunto-osakkeiden luvut ovat kuntakohtaisia vanhojen osakeasuntojen toteutuneiden kauppojen keskineliöhintoja. Omakotitalojen kauppahinnat ovat kiinteistökauppoja; niihin ei kuulu esimerkiksi vuokratontilla olevien rakennusten tai asunto-osakkeiden kaupat. Omakotitaloluku 66400 ei tarkoita koko Laihian kuntaa. Tilastojen julkaisukynnys ja vähäiset kauppamäärät rajoittavat kylätason tulkintaa.
Pohjanmaan hyvinvointialue on julkaissut uuden verkkosivukokonaisuuden aivoterveydestä, elintapaohjauksesta ja muistineuvonnasta. Myös laihialaisille tarkoitettu palvelu auttaa löytämään tietoa muistitutkimuksiin hakeutumisesta ja muistisairaan läheisten tuesta.
Sivut kokoavat ohjeita arjen hyvinvointiin, muistihuolien selvittämiseen sekä diagnoosin jälkeiseen tukeen. Hyvinvointialue pyytää sisällöstä palautetta lyhyellä kyselyllä.
Laihian yhteystieto: geriatrisen poliklinikan palvelusivun mukaan Laihian uudet muistiasiakkaat voivat ottaa yhteyttä muistihoitajaan numeroon 040 184 0462, ma–pe klo 9–14. Palvelupaikaksi on ilmoitettu Vallinmäentie 43. Poliklinikka tekee yleensä yli 65-vuotiaiden muistinarviointeja; myös läheinen voi ottaa yhteyttä.
Laihialainen.fi:ssä on otettu käyttöön uusi Laihian tapahtumakalenteri. Kalenteri kokoaa tapahtumat ja kokoukset helposti silmäiltävään seitsemän viikon näkymään. Samalla sivuston pikahaku tekee liikkumisesta entistä suoraviivaisempaa.
Ei tarvitse opetella valikkoviidakkoa
Uudistuksen ajatus on yksinkertainen: kävijän ei tarvitse tietää, minkä nimisen valikon taakse jokin asia on sijoitettu – eikä edes sitä, mitä kaikkia osioita sivustolle on jo rakennettu. Etusivun pikahaussa voi kirjoittaa hakusanan tai siirtyä yhdellä painalluksella esimerkiksi kalenteriin, kunnan asioihin, seurakuntaan tai yhdistysten tietoihin.
Erityisesti puhelimella tämä on näppärää. Kun asia tulee mieleen, sitä pääsee katsomaan suoraan, ilman valikkojen arvuuttelua. Ja kalenterista löytyy oma ”Pikahaku”-paluu, joten takaisin muihin aiheisiin pääsee helposti.
Seitsemän viikkoa yhdellä silmäyksellä
Kalenteri näyttää kuluvan viikon ja kuusi seuraavaa. Tapahtumat on ryhmitelty päivittäin, ja aihealueet erottaa värimerkinnöistä: kunta, seurakunta, yhdistykset, hyvinvointialue ja Kokoomus. Merkintää painamalla avautuu siihen liittyvä sivustolla julkaistu uutinen, josta voi lukea lisätiedot.
Kalenterin kokeiluvaiheen näkymässä on jo esimerkiksi kunnallisten toimielinten kokouksia, seurakunnan tilaisuuksia ja yhdistysten tapahtumia. Tarkoituksena on päivittää kalenteria uutiskierrosten jälkeen aamulla ja illalla. Näin kalenteri toimii sekä tulevien tapahtumien muistilistana että reittinä niitä käsitteleviin uutisiin.
Mitä ensimmäisistä kokemuksista on opittu?
Ensivaikutelma on rohkaiseva: kalenteri on nopea hahmottaa, ja pikahaku tekee sivustolla liikkumisesta helppoa. Tietoa voi lähestyä joko aiheen, hakusanan tai päivämäärän kautta. Erityisen hyödylliseltä tuntuu se, ettei kävijän tarvitse ensin opetella koko sivuston rakennetta.
Kokeilu on paljastanut myös parannettavaa. Ensimmäisiltä päivityskierroksilta jäi tapahtumia puuttumaan, ja kalenteria on jo täydennetty. Seitsemän viikon näkymä ei vielä tarkoita täydellistä tapahtumaluetteloa: tyhjän päivän kohdallakin saattaa olla tilaisuuksia, joista ei ole kalenterimerkintää. Tämän vuoksi tapahtuman ajankohta ja mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa myös järjestäjän tiedoista.
Kokemukset ovat silti antaneet hyvän suunnan jatkokehitykselle. Tavoitteena ei ole rakentaa mahdollisimman monimutkaista verkkosivua, vaan palvelu, josta laihialainen löytää etsimänsä tiedon mahdollisimman vähällä vaivalla.
Laihialaisten seurakunta -valitsijayhdistyksen edustajia oli lauantaina 14. marraskuuta tavattavissa Laihian torilla. Mittari näytti vain noin yhtä pakkasastetta, mutta pohjoisviima piti huolen siitä, ettei lämpötilaa erehtynyt pitämään kesäisenä. Keli oli jäätävä – tunnelman ei silti annettu jäätyä.
Juttusille pysähtyviä torivieraita oli tällä kertaa melko vähän. Ehkäpä viima sai ihmiset kulkemaan tavallista rivakammin, tai sitten puheet päätettiin säästää sunnuntain vaalipäivään. Sininen teltta pysyi joka tapauksessa paikallaan ja näkyi kauas: torilla saattoi jäädä keskustelu lyhyeksi, mutta näkymättömäksi siellä ei ainakaan jääty.
Vilskettä riitti lähistöllä. Halpahallissa vieraili joulupukki, ja viereisessä S-marketissa kulki runsaasti ostosväkeä. Pukki houkutteli väkeä sisätiloihin, mutta ulkona muistutettiin, että ennen joulua on vielä yksi tärkeä päivä kalenterissa. Ja jos joku ohikulkija ei ehtinyt pysähtyä teltalle, ainakin hän saattoi huomata, että paikalla oltiin – niin sitkeästi, ettei pieni pakkanen ja pohjoistuuli riittänyt karkottamaan.
Tutustu ehdokkaisiin
Jos torilla ei ehtinyt pysähtyä juttelemaan, ehdokkaisiin voi tutustua rauhassa lämpimässä:
Sunnuntaina 15.11.2026 järjestetään seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Laihian seurakunnan äänioikeutetut voivat äänestää seurakuntatalolla, Kirkkotie 3, klo 11–20. Ota henkilöllisyystodistus mukaan.
Lämpimästi tervetuloa käyttämään äänioikeutta – vaikka lauantain torikeli olikin kaikkea muuta kuin lämmin!
Laihian kunnan taloudessa on tehty säästö- ja veropäätöksiä jo usean vuoden ajan. Nyt vuoden 2027 kunnallisveroksi on päätetty 10,6 prosenttia, FCG:n selvitys varoittaa talouden kiristymisestä ja opetukseen esitetään vielä 408 000 euron lisämäärärahaa vuodelle 2026. Vanhoista asiakirjoista paljastuu, ettei huoli koulutoimen talousarvioiden pitävyydestä ole uusi.
Kuvitus: Laihian orava kyselee aapiskukolta, kuka oppii maksamaan laskut. Kysymys on leikillinen, mutta talousluvut ovat todellisia.
Viiden vuoden kehitys: ylijäämästä säästöohjelmaan
Vielä vuonna 2021 Laihian tilikauden tulos oli noin 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2022 tulos oli noin 103 000 euroa ja vuonna 2023 noin 707 000 euroa plussalla. Vuoden 2024 tulos kääntyi 2,417 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Lukuja ei kuitenkaan pidä verrata toisiinsa huomioimatta sote-uudistuksen vaikutuksia verotuloihin ja valtionosuuksiin. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2024.
Marraskuussa 2023 valtuusto päätti vuoden 2024 kunnallisveroksi 9,6 prosenttia, kun vuoden 2023 sote-uudistuksen jälkeinen prosentti oli 9,11. Korotuksen tuottoarvio oli tuolloin noin 750 000 euroa. Valtuuston 13.11.2023 pöytäkirja, § 57.
Joulukuussa 2024 valtuusto hyväksyi kolmen miljoonan euron säästötavoitteen vuosille 2024–2027. Perusopetuksen toimenpiteissä tavoiteltiin lukuvuoden 2027–2028 alkuun mennessä viiden opetusryhmän ja vähintään viiden koulunkäynninohjaajan vähennystä sekä 50 vuosiviikkotunnin leikkausta jo lukuvuodesta 2025–2026. Tarkastuslautakunnan myöhemmän erittelyn mukaan perusopetuksen osuudelle hahmoteltiin 915 000 euron vaikutuksia. Valtuusto 9.12.2024 § 88; arviointikertomus 2024.
Tarkastuslautakunta huomautti jo 542 000 euron ylityksestä
Vuoden 2024 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta totesi, että suurimmat talousarvioylitykset oli pääosin hyväksytty talousarviovuoden aikana – poikkeuksena sivistyslautakunnan 542 000 euron ylitys. Lautakunta moitti myös jo kolmena peräkkäisenä vuonna ilmenneitä vaikeuksia tilinpäätösaineiston laatimisessa ja toimittamisessa tarkastajille. Nämä ovat tarkastuslautakunnan kirjattuja havaintoja, eivät tämän jutun uusia syytöksiä. Lue arviointikertomus, s. 3.
Vuonna 2025 puolestaan hyväksyttiin 53 200 euron lisämääräraha erityisopetukseen vastaamaan uuden oppimisen tuen lainsäädännön vaatimuksia. Määräraha päätettiin kattaa lainarahoituksella. Samana vuonna JOPO-opetuksen suunnitelma päivitettiin, eikä opetusta lakkautettu. Valtuusto 19.5.2025; sivistyslautakunta 10.9.2025.
FCG: veronkorotus ei yksin riitä – Kokoomus vaati vaihtoehtoja esiin
Vuoden 2026 FCG-analyysin mukaan 7–15-vuotiaiden määrä vähenee ennusteen mukaan 299:llä vuosina 2025–2030. Valtionosuuksien heikkeneminen ja toimintakulujen kasvu uhkaavat kunnan taloutta. Selvitykseen viittaavassa kunnanhallituksen valmistelussa todetaan, että ilman sopeutuksia kriisikuntakriteerit uhkaavat täyttyä vuonna 2029 ja että myös kunnallisveroa olisi korotettava. Kunnanhallitus 26.10.2026 § 179.
Valtuusto hyväksyi 9.11.2026 veroprosentin noston 9,6:sta 10,6:een äänin 14–13. Sen arvioidaan tuovan noin 1,7 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuodessa. Kokoomuksen Jaakko Keto esitti prosentin säilyttämistä 9,6:ssa, ja keskustelussa vaadittiin myös vaihtoehtoisten säästökeinojen avaamista. Veronkorotuksen kannattajat nojasivat FCG:n arvioon siitä, ettei pelkkä menojen karsiminen riitä. Kunnan päätöstiedote 10.11.; Ylen uutinen.
Kokoomuksen valtuustoryhmä oli jo syyskuussa 2025 tehnyt aloitteen konserniyhtiöiden valvonnan, tarkastuksen ja säännöllisen raportoinnin kehittämisestä. Tästä avautuu nyt laajempi kysymys: saavatko valtuutetut ajoissa riittävän täsmälliset laskelmat säästöjen, lisämäärärahojen ja veropäätösten vaihtoehdoista?Kokoomuksen valtuustoaloitteen käsittely.
JOPO säilyisi, mutta erityisluokkia vähennettäisiin
Kunnanhallitus hyväksyi 4.5.2026 yhteistoimintaneuvottelujen tulokset vuoden 2027 talouden jatkovalmistelun pohjaksi. Perusopetuksessa linjattiin luopumista yhdestä ei-lakisääteisestä opetusmuodosta. Tästä ei kuitenkaan syntynyt yksilöityä JOPO-opetuksen lakkauttamispäätöstä. Henkilöstömenojen säästötavoite on aluksi 900 000 euroa vuoden 2026 tasosta, ja kokonaisuutena tavoitellaan 2,7 miljoonan euron henkilöstösäästöjä vuoden 2029 loppuun mennessä. Kunnanhallitus 4.5.2026 § 80.
Sivistyslautakunnan 19.11.2026 esityslistalla on nyt toisenlainen toteutus: JOPO-opetus säilytettäisiin, mutta yläkoulun kolme perinteistä erityisluokkaa vähenisivät kahteen lukuvuodesta 2027–2028. Samalla pyritään vähentämään yhden opettajan ja yhden ohjaajan työpanos. Kunta perustelee JOPO:n säilyttämistä oppilaiden kokemuksilla ja noin 2 900 euron vuotuisella lisärahoituksella JOPO-oppilasta kohden. Kyse on toistaiseksi esityksestä, ei 19.11. tehdystä päätöksestä. Sivistyslautakunta 19.11.2026 § 66.
Valmistelu herättää täsmällisiä kysymyksiä: miten oppilaskohtaiset tukipäätökset toteutuvat, miten JOPO-oppilaaksi valitaan, ja paljonko järjestely todella säästää sen jälkeen, kun tarvittava tuki on järjestetty?
Vuoden 2026 talousarvioon esitetään vielä 408 000 euroa lisää
Saman 19.11. kokouksen § 64:ssä sivistyslautakunta käsittelee esitystä, jolla haettaisiin 298 000 euroa perusopetukseen ja 110 000 euroa toisen asteen koulutukseen eli yhteensä 408 000 euroa. Pääsyynä on palkkabudjetin laskennasta puuttunut palkkatekijä. Lukiossa menoja lisäävät myös ennakoitua suurempi opiskelijamäärä, kolmen ryhmän tarve kahden sijasta sekä oppimateriaalikulut. Kyse ei siis pääosin ole ennakoimattomasta henkilöstön lisäämisestä. Sivistyslautakunta 19.11.2026 § 64.
Lisämäärärahaa ei ole vielä hyväksytty. Se vaatii asian etenemistä kunnanhallitukseen ja valtuustoon.
Oravan kysymys aapiskukolle: kuka näyttää laskut auki?
Talouskuri ei ole sama asia kuin mekaaninen säästäminen jokaisesta luokasta. Koulun perustehtävät ja oppilaiden tarvitsemat tukitoimet on turvattava myös silloin, kun lapsimäärä pienenee. Toisaalta kunnan on voitava arvioida kaikki menot ja palvelurakenteet avoimesti. Veronkorotuksen kannattajien ja vastustajien näkemykset eroavat keinoista, mutta päätösten vaikutukset pitäisi voida osoittaa euroina ja palveluina.
Kuntalaisille tarvitaan nyt ainakin kolme yhteismitallista tietoa: mitkä vuoden 2024 säästöohjelman toimet on toteutettu, mitä JOPO- ja erityisluokkamuutos säästäisi nettomääräisesti sekä miten vuoden 2026 palkkabudjetin puute on korjattu vuoden 2027 talousarviota varten. Ilman näitä talouden aapinen jää puolitiehen.
Toimituksen huomautus 14.11.2026: Marraskuun 19. päivän lautakunta-asiat ovat esityslistavaiheessa. Päätökset tulee tarkistaa kokouksen jälkeen. Jutussa käsitellyt aiemmat asiakirjat ovat vuosilta 2021–2026, eikä havaituista budjettiylityksistä tehdä henkilöihin kohdistuvia johtopäätöksiä.
Laihian kehitysvammaisten tuki ry järjestää perinteiset huutokauppamyyjäiset lauantaina 21.11.2026 klo 12 alkaen Laihian seurakuntatalolla (Kirkkotie 3).
Tarjolla on laihialaisten käsityötaitajien tekemiä käsitöitä, leivonnaisia ja muita tuotteita. Tilaisuudessa järjestetään myös arpajaiset ja kahvitarjoilu. Maksuvälineiksi ilmoitetaan käteinen ja MobilePay. Tuotto käytetään yhdistyksen jäsenten harrastuksiin, lahjoihin, tapahtumiin ja retkiin.
Järjestäjä ja tiedon lähde: Laihian kehitysvammaisten tuki ry:n tapahtumailmoitus, Huutokauppamyyjäiset 21.11.. Tapahtuman aika ja paikka tarkistettu 14.11.2026; mahdolliset muutokset kannattaa varmistaa järjestäjältä.
Laihian sivistyslautakunta käsittelee torstaina 19.11.2026 useita perheisiin ja opetukseen vaikuttavia päätösehdotuksia. Asioista ei ole vielä tehty päätöksiä.
Opetustoimeen esitetään 408 000 euroa lisää
Esityslistan §64 mukaan perusopetuksen talousarvioon esitetään 298 000 euron ja toisen asteen koulutukseen 110 000 euron lisämäärärahaa, yhteensä 408 000 euroa. Perusopetuksen ylityksen keskeiseksi syyksi ilmoitetaan palkkakustannusten laskennasta puuttunut palkkatekijä. Lukion menoihin vaikuttavat lisäksi ennakoitua suurempi opiskelijamäärä ja kolmen opetusryhmän tarve kahden sijasta sekä oppimateriaalien ja tietokoneiden kulut. Lautakunta esittäisi määrärahoja kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle.
Yövekaran vuorohoitoa ehdotetaan siirrettäväksi
§61:ssä esitetään ryhmäperhepäivähoidon vuorohoitoyksikkö Yövekaran toiminnan siirtämistä nykyisistä Länsitien vuokratiloista Mäntymäen alueelle osoitteeseen Koppelokuja 4. Perusteluina ovat tilakustannukset ja vuorohoidon keskittäminen. Esityslistan mukaan lasten hoitotarpeet ja palvelun saavutettavuus tulee huomioida.
Esiopetus ja ensimmäisen luokan koulupaikat
§62:ssa esitetään lukuvuoden 2027–2028 esiopetuksen järjestämistä Isonkylän, Perälän ja Rauhalan koulujen sekä Vallinmäen päiväkodin ryhmissä. Esiopetusikäisiä lapsia arvioidaan olevan 66.
§63:ssa esitetään lähikouluun, kuljetuksiin ja oppilaskohtaiseen tukeen perustuvia oppilaaksioton periaatteita. Alustavan arvion mukaan aloittavia oppilaita olisi keskustaajaman alueella 46, Hulmilla 7, Isossakylässä 9 ja Kylänpäässä 3. Nämä ovat ennakkolaskelmia, eivät lopullisia sijoituspäätöksiä.
JOPO-opetus ja lukuvuoden ajat
§66:ssa esitetään joustavan perusopetuksen (JOPO) opetussuunnitelman päivittämistä. Valmistelun mukaan yläkoulussa olisi lukuvuodesta 2027–2028 lähtien kaksi perinteistä erityisluokkaa ja JOPO-luokka. Tavoitteena on yhden opettaja- ja ohjaajaresurssin vähennys säilyttäen JOPO-opetus ja sen lisärahoitus.
§65:ssä päätettäisiin koulujen työ- ja loma-ajoista lukuvuodelle 2027–2028 erillisen liitteen mukaan. Tarkat päivät on tarkistettava liitteestä, eikä niitä tässä vaiheessa vahvisteta uutisessa.