Julkaistu Kyrönmaa-lehdessä 3.9.2020
Politiikan syksy on käynnistynyt hiljalleen myös Laihialla. Huhtikuun kuntavaalit ovat jo ovella. Tulevissa kuntavaaleissa haetaan Laihian kehityssuuntaa. Suuntia on kaksi: Laihia voi nousta uudelleen kukoistukseen menestyvänä, kasvavana ja ennen kaikkea itsenäisenä kuntana tai vaipua unholaan menetettyjen kuntien joukkoon. Ehdokkailta edellytetään kristallinkirkasta näkemystä siitä, mitkä ovat Laihian menestyksen avaimet kuntakentällä tulevaisuudessa. Eli, millä keinoilla Laihia nostetaan takaisin kasvun tielle niin talouden kuin asukasluvun osalta.
Laihian kunnan taloustilanteen kehitys on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Kuluvan valtuustokauden tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin kunnan talouden tasapainottaminen, mutta valtuustokausi on jo ennen koronaa osoittanut, että luottamushenkilöt ja kunnan viranhaltijat eivät ole kyenneet tekemään rohkeita ja rakenteellisia uudistuksia ja luomaan talouskasvua kunnan talouden tasapainon ja itsenäisyyden takaamiseksi.
Toivottavasti luottamushenkilöt tekevät yhdennellätoista hetkellä valtuustokauden viimeisillä metreillä välttämättömät päätökset taloustilanteen korjaamiseksi. Jos viimeistään nyt taloutta ei saada kuntoon, Laihian kunnan edellytykset itsenäisenä kuntana toimimiseen ovat vaakalaudalla. Valtiovarainministeriön tummapukuiset miehet tulevat sanelemaan ehdot, jos emme omatoimisesti saa talouttamme kuntoon. Siinä vaiheessa eivät pienen kunnan rimpuilut pahemmin auta.
Olin seuraamassa kunnanvaltuuston tilinpäätöskokousta kesäkuussa. Ihmettelen suuresti sitä, että suurin osa valtuutetuista oli kokouksessa täysin passiivisia, vaikka esillä oli kunnan toiminnan kannalta äärimmäisen merkittäviä asioita. Ensi kevään kuntavaalit ovat jo ovella, joten riittääkö luottamushenkilöillä rohkeutta tehdä kovia, mutta välttämättömiä päätöksiä? Toivottavasti riittää, jotta uusi valtuusto pääsee aloittamaan työn paremmilla edellytyksillä. Kello käy ja pelissä on Laihian kunnan ja kuntalaisten tulevaisuus.
Kunnan vetovoimatekijöiden parantaminen on mielestäni yksi tärkeimmistä Laihian menestyksen ja itsenäisyyden mahdollistajista. Laihian on terävöitettävä markkinointistrategiaansa. Tarvitaan täysin uudistettu strategia, joka korostaa Laihian parhaita puolia ja erityisyyttä Suomen kuntakentällä. Sosiaalisen median ja perinteisen mainonnan sisältöön täytyy saada merkittävästi enemmän sisältöä. Tonttitarjontaan ja yrittäjyyden edellytyksiin pitää lyödä myös enemmän panoksia markkinoinnissa. Kuten jo keväällä aiemmin ehdotin, kunnan johdon kannattaa tehdä tutustumisretki Isoonkyröön ja tutustua heidän markkinointistrategiaansa. Se on tuottanut konkreettisia tuloksia.
Tulevan valtuustokauden yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on laihialaisen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden olosuhteiden parantaminen. Kesäkuussa julkaistun valtakunnallisen Suomen Yrittäjien kuntabarometrin luvut ovat karua luettavaa Laihian osalta: Laihia sijoittui jokaisessa yrittäjyyden edellytyksiin ja toimintaan liittyvässä kysymyksessä yrittäjäpiiri Etelä-Pohjanmaan Yrittäjiin kuuluvien kuntien tilaston häntäpäähän. Toivon, että kunnan johdossa tulokset on käyty tarkasti läpi ja niistä on tehty selkeät johtopäätökset. Kunnan ja yrittäjien vuoropuhelua on parannettava ja lobbausta uusien yritysten sekä vanhojen investointien houkuttelemiseen on aktivoitava. Se vaatii työtä niin viranhaltijoilta kuin luottamushenkilöiltä. Uudet tiejärjestelyt tarjoavat meille hyvän mahdollisuuden elinkeinoelämän kehittämiseen.
Sivistys-ja vapaa-ajan palveluissa Laihialla on jo valmiiksi vahva ja monipuolinen kattaus. Palveluiden parantamisessa on kuitenkin tärkeää kuunnella entistä paremmin kuntalaisia sekä hyödyntää kolmannen sektorin voimatekijöitä kunnan palveluiden parantamisessa. Tällä hetkellä vuoropuhelu ei toimi täysin toivotulla tavalla kunnan ja yhdistysten välillä. Laihialla kolmas sektori on merkittävä voimavara ja kunnan täytyy kyetä tulevaisuudessa tukemaan sitä paremmin.
Palataanpa vielä siihen kuntatalouteen. Laihian kunnan kannalta käsillä ovat kohtalonhetket. Edellä mainituilla toimilla on mahdollista saada kunnan kirstuun lisää elintärkeitä verotuloja ja luoda kasvua, mutta myös rakenteita täytyy uskaltaa avata. Osa valtuutetuista on väläytellyt jo kunnallisveroprosentin korotusta. Veronkorotukset eivät ole kestävä ratkaisu kuntatalouden pelastamiseksi. Laihian kuntatalouden pelastamiseksi on kasvatettava tulopohjaa ja tehtävä rakenteellisia uudistuksia. Huomionarvoista on myös se, että kuntien tehtävät ovat kasvaneet viime vuosina, mutta valtiovalta on unohtanut niiden rahoituksen. Myös valtiovallan täytyy tehdä osansa kuntien hyväksi, jotta kuntatalouden kriisi ratkeaa.
Kuten edesmennyt presidentti J. K. Paasikivi sanoi, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ne täytyy myös Laihialla tunnustaa, jotta tulevaisuus itsenäisenä ja menestyvänä kuntana on turvattu.
Rohkeutta päätöksentekoon toivoen,
Antti Tuomela
Laihia